Menin Jackillä tosiaan, tunnilla myös Evita, Artsi ja Vinski, Jack vain mun kanssani. Harjatessa ja varustaessa heppanen oli jälleen varsin kyrsiintynyt ja ilmeili jotain omiaan. Karsinan ovelle poni saapui kuitenkin hörökorvaisena ja iloisena kuten aina.
Muutama tämänpäiväinen käyntikuva :)
Hilpaistiin kentälle ja selkään vaan. Täynnä luntahan se oli, mutta silti pehmeä, pitävä ja hyvä. Varsinkin kaiken jään ja muun hirveyden jälkeen.
Alkukäynnit kävelimme porttipäässä koska siellä oli enemmän lunta ja Marianne kaipaili poneille hankitreeniä. Jack oli tietenkin sitä mieltä että naapuritalo on epäilyttävä ja porttipäässä on todella jännittävää, mutta vain yhden säpsähdyksen jälkeen poni jo malttoi rauhoittua ja rentoutua. Pyörittiin vapaamuotoisesti puolikkaalla kentällä, tehtiin serpentiinejä ja voltteja, taivuttelin Jackiä ja yritin säilyttää sen rentona. Lumenvastus oli aika voimakas, Jackiestäkin ehti tulla alkukäyntien aikana jo varsin laiska. Valitettavasti täällä en saanut takajalkoja kunnolla toimimaan, sillä pienikin eteenratsastus lähinnä vain jännitti koko hevosen. Tyydyttiin siis rennompaan ja laiskempaan suoritukseen, parempi kai niinkin kuin silmät päässä pyörien ja kaikelle säpsähdellen.
Kevyttä ravia tultiin suorittamaan kentän paremmalla puolelle, joka onkin tutumpi ja turvallisempi (paitsi ihmiset, ne olivat kauhean jännittäviä. Kaikkihan on oikeastaan jännittävää!) Täälläkin ideana oli vain talloa ympäri kenttää, käännellä ja ennen kaikkea saada ravia eteenpäin. Nyt oli kunnon baanaa ja hyvä pohja, joten hevoset saivat availla paikkojaan talven jäljiltä. Aurinko paistoi ja kaikki olivat tyytyväisiä, ravia sai ottaa kunnolla ja elämä hymyili. Ihanaa!
Ravissa aloitettiin sellaisella altajuoksemisella, mutta pian rauhoituttiin ja Jackiekin hiffasi että tulee muuten melkoisen hiki kun juoksee menemään pikkuhangessa. Pian poni olikin vallan ryytynyt ja sitä joutui peräti ratsastamaan eteenpäin. Marianne käski mua istumaan suorempana, kädet paremmassa kulmassa ja takajalat liikkeelle. Ja niinpä sitten tehtiinkin, koitin kerätä väsähtänyttä ponia pienempään kerään, pysyttelin suorassa viimeisillä voimillani ja kaivelin takajalkoja menoon mukaan. Jack yritti ja teki todella hienosti ja ravi parani noin tuhat kertaa paremmaksi. Ainoa miinuspuoli oli kyydissä killuva täti, joka oli kuolla vatsalihasten olemattomuuteen. Kyllä muuten tehtiin töitä, vaikkei mitään sen suurempaa tehtykään. Tehtiin silti.
Käveltiin välissä ja lopuksi paukuteltiin muutama kierros harjoitusravia. Jack oli intopiukeana, eikä millään meinannut ymmärtää ettei nyt saa laukata täysillää! Jumputeltiin sitten vain ravia, tehtiin käyntisiirtymiä. Siirtymät olivat tänään todella heikkoja, ei meinanneet pidätteet mennä läpi. Sen lisäksi minä huojuin siellä ravissa varsin epämääräisesti. Muuten sujui ihan nätisti kumminkin.
Käveltiin loppukäynnit ja todettiin, että meni muuten oikein kivasti. Ihana pieni kirjava.
Alas selästä, poni talliin ja harjailtiin kauan ja hartaasti irtokarvoja pois. Loimi niskaan ja Jack pihalle, jonka jälkeen takaisin kotiin. Oli kiva päivä :)