Osataanko me sittenkin?

Tänään pääsinkin kokeilemaan menoa Vinskin kanssa, tunnillamme myös Elvis, Evita, Artsi ja Nikkis, Vinski vain mun kanssani. Täytyy kyllä sanoa etten ollut aivan innoissani - viimeiset kerrat kun ovat menneet niin huonosti, enkä tiennyt uskonko pieneenkään parantumiseen. Kehittelin tosin varasuunnitelman ja päätin, että jos koko tunti on yhtä tiiliseinän kaivamista, niin kysyn jos pääsen seuraavalle tunnille jonkun kiltin ponin kanssa. Just in case.

Kiipesin kentällä kyytiin ja lähdimme kävelemään. Alkukäynneissä tehtiin hurja määrä voltteja ja ympyröitä, joilla Vinski toimi oikein moitteettomasti. Käynti eteni superhyvin, volteilla löytyi asetusta eikä missään ollut oikein mitään kyseltävää. Homma sujui ja oli rentoa, onhan se ihan mukava olla välillä pappahepan selässä, joka ei hätkähdä juuri mistään.

Reilujen alkukäyntien jälkeen alettiin tehdä käynnissä väistöä ja harjoitusravia. Käännyttiin käynnissä hiukan ennen uraa, väistätettiin uralle, välimatka ravissa ja sitä rataa. Epäilys oli valtava ja mua jopa jännitti, sillä samoinhan se on edelliskerroilla mennyt - ensin hyvin käyntiä, sitten ravia ei päästäkään yhtään.
Tänään hommassa oli kuitenkin ihan eri meininki, enkä todellakaan tiedä minkä takia nyt kaikki sujuikin oikein nätisti. Väistöt olivat aika hankalia oikealle, mutta vasemmalle heppakin väisti. Vasemmalle tuli teräviä askeleita, eikä ihan joka kerralla kaaduttu. Oikealle taas lähinnä möngerreltiin lapa edellä kaatuen, joissain väleissä ehkä muutama oikea askelkin tehden. Selkeästi väistöt ovat hankalia, siis erittäin hankalia.

Ravi sen sijaan oli mutkatonta ja mukavaa. Vinski siirtyi raviin sen kummempia protestoimatta ja tyyliin ensimmäistä ravia lukuunottamatta tehtiin joka kerta ympyrä tai jopa kaksikin. Eikä mitään. Ei siis mitään ongelmaa. Ei juostu toisten perään, ei tahkottu, ei tapeltu. Ei. Muutama piimäsempi ohjasote ja pari tämäytystä pohkeella ja heppakan teki niin kilttinä ja kuuliaisena. Joo. Kyllä löi pää vähän tyhjää, sillä mulla ei edelleenkään ole hajuakaan minkä hemmetin takia pari vikaa kertaa olivat noin hankalia. Siis.. Ihan käsittämätöntä!
Ravi oli hyvää, Vinski ihan ookoosti etenevä ja akkakin istui nätisti kyydissä.

Lopuksi käänneltiin hevosia serpentiiniuralla. Vinski taipui, rentoutui alemmas ja oli todella mukava. Se oli koko tunnin erittäin mukava, ainoa miinus oli ohjalle painaminen, jota en taaskaan ihan saanut korjattua. Toisaalta - olin niin hämmästynyt siitä ravista, etten edes pahemmin yrittänyt korjata.
Ehkä tähdet olivat vaan tänään suotuisammassa asennossa, ken tietää. Käveltiin siinä vain loppukäynnit ja venyteltiin vähän itse kumpikin. Sen jälkeen ponia talliin ja tarhaan ja itse takaisin kotiin.