lauantai 26. toukokuuta 2018

Kesäistä köpöttelyä

Mulla oli tänään Elvis, tunnilla myös Simo, Pomo, Artsi ja Vinski, Elvis vain mun kanssani. Ja tosiaan, parin viikon päästä on taas koulukisat ja näillä näkymin olen niihin osallistumassa Elvis-ponin kanssa ja C-merkkiä tähdätään läpi. Ihan vaan jotta voin sen jälkeen ottaa tavoitteeksi, että joku päivä myös hyppään ne C-merkin esteet (heheh).


Päivä oli tänään kovin lämmin, joten käytiin tekemässä vain nopeat irrottelut kentällä ja lähdettiin sen jälkeen maastoon. Käveltiin siis pikaiset alkukäynnit joissa koitin etsiä vähän liikettä poniin ja koittaa saada sen asettumaan ohjan perässä. Siitä tehtiin nopeat kevyt ravit, jotka menivät ihan kivasti. Elvis tuntui kovasti löllykältä, mutta tsemppasi kun pyysin hiukan aktiivisempaa ravia alle. Kauan ei ravattu, kun jo alettiin ottaa laukannostoja, joihin varmaan käytettiinkin eniten aikaa tästä meidän kenttäajasta. Mikä taas oli tosi hyvä, sillä laukkaympyräthän ovat asia, jota eniten jännitän niissä tulevissa kisakarkeloissa.

Laukkaa nostettiin ihan vaan käynnistä, tehtiin valmisteluympyrät ja laukkaympyrät. Tänään laukka sujui ihan superkivasti. Elvis nosti tosi hyvin ja herkästi laukat, oikeita laukkoja saatiin ihan liukuhihnalta. Ja nyt sitten minä keskityin ihan täysillä siihen suorana istumiseen ja sen lisäksi laukan ylläpitämiseen. Laukka oli ihan ookoota, olisi voinut pyöriä paremminkin, mutta eipähän lopahtanut kesken. Ja saatiin tehtyä todella kivoja ympyröitä molempiin suuntiin, joten olin tyytyväinen. Olen ainakin kerran saanut käännettyä laukassa molempiin suuntiin. Oikean kierroksen ympyrä on selvästi hankalampi, sillä poni ei oikein ole vasemmalla ohjalla kunnolla. Täytyy siis kisoissa koittaa vaan valmistella niin hemmetin hyvin se sinne vasemmalle ohjalle, ettei käy vallan köpelösti niiden käännösten kanssa.

Olin oikein tyytyväinen settiimme ja siitä lähdettiinkin maastoon. Tehtiin varsin pitkä käyntilenkki, katseltiin maisemia ja oli mukavaa mennä siellä. Ei edes jännittänyt, vaikka se viime maasto päättyikin kiitolaukaten kotiin. Onneksi Elvis oli kovasti fiksu ja rauhallinen, että tällä kertaa kotiin päästiin ihan käynnissä ja täydessä yhteisymmärryksessä.

lauantai 19. toukokuuta 2018

Alkuverryttelyä harjoitellen

Tänään menin Elviksellä, tunnilla myös Evita, Vinski ja Simo, Elvis vain mun kanssani. Oli oikein mukava ilma, aurinko paistoi mutta ilma pysyi viileänä kun tuuli puhalteli iloisesti. Ja hei, pitkästä aikaa Elvis-ponin kanssa, sekin oli oikein mukavaa.


Alkukäynneissä aloitettiin taivuttelulla, jotta saataisiin hevosia vähän seuraamaan ohjaa ja rentoutumaan. Lieviä vaikeuksia oli siinä, että Elvis tuppasi aina seuraamaan ohjaa vähän liikaakin ja se vain kääntyi mukana taipumisen sijaan. Kun tein pienempiä ympyröitä ja hiukan tökin sisäpohkeella vastaan, taipui poni oikein nätisti ja olin vallan tyytyväinen. Käynti oli hiukan hidasta ja rauhaisaa, mutta mentiin sillä kun nyt taas pitkästä aikaa tämän ponin kanssa menin. Ja olin itsekin taas superväsynyt, joten ei sitä vaan ihan jaksanut täysillä pistää menemään.

Kun käynti saatiin kuntoon, siirryttiin raviin. Tässä yritin saada hiukan tahtia reippaammaksi ja takajalat paremmin mukaan, mikä onnistuikin ihan suht hyvin. Vähän enemmän olisi varsinkin loppupuolella voinut vaatia, sillä Elvis vähän lösähti tunnin loppua kohden. Tehtiin kevyt ravissa loivia väistöjä keskihalkaisijalta uralle päin. Väistöt sujuivat ihan ookoosti, vasemmalle väistäessä poni tuppasi juoksemaan ulkopohkeen läpi ja kaatumaan, mutta sain sen lopulta ihan korjattua ja suoristettua ponia hiukan. Vähän ehkä sellaisia loivia ja puolitehoisia väistöjä ne olivat, mutta suunta oli oikea ja koitin nyt keskittyä siihen että itse istuisin rentona ja suorana siellä. Muutenkin otin vähän istuntaa taas työn alle, niin helposti tulee sellaista loivaa etukenoa. Koitin nyt istua suorana ja oikeasti katsoa eteenpäin, mutta on se niin vaikeaa muistaa.

Elvis oli vallan mukava näissä raveissa. Vanha ja rauhaisahan se oli, heh. Mutta homma tuntui oikein helpolta ja simppeliltä. Sain Pullan asettumaan, käännyttiin kivasti ja hommat pelasi. Tosin vasen ohja jäi selvästi heikommalle tuntumalle, minkä huomasi oikeassa kierroksessa todella hyvin. Sain ponin hiukan paremmin tukeutumaan sinne ulko-ohjalle, mutta jäi se silti selvästi heikommaksi kuin vasempaan kierrokseen.


Istuttiin alas harjoitusraviin ja tehtiin vielä samaa settiä. Pääty-ympyrä, siitä väistöä loivasti uralle. Edelleen tämä sujui oikein mallikkaasti ja hienosti, ainoa vaan että poni hyytyi ja minä en ihan tarpeeksi ratsastanut sitä eteen. Pelkäsin että poni järkyttyy jos näppään sitä raipalla ja en ollut valmis tahkoamaan jännittyneen ponin kanssa. Koitin ihan rauhaksiin ratsastaa Pullaa aktiivisemmaksi, mutta kyllähän se oli täysin lösähtänyt tässä kohdassa. Lisättiin siitä sitten laukannosto oikealle heti väistön jälkeen. Ekat pari nostoa olivat hiukan heikompia, mutta sen jälkeen lähti rullaamaan paremmin ja poni teki todella herkkiä ja muutaman todella ponnekkaankin noston. Niihin olin tosi tyytyväinen.

Itse laukka oli astetta heikompaa. Tähän oikeaan kierrokseen liirattiin kamalasti aina aitaa vasten, minkä takia mulla oli hirveitä hankaluuksia ratsastaa laukkaa kunnolla. Mä myös kökötin eteenpäin ja joustin enemmän selällä kuin lantiolla, jonka takia laukka ei ihan täysillä pyörinyt ja tipahteli jopa vähän etuajassa alas, kun en ollut siellä mukana. Toiseen suuntaan nostot tehtiin käynnissä ja siinä petrasin laukan ratsastustani. Saatiin astetta parempaa laukkaa ja vikassa pätkässä koitin jopa istua suorana ja jäntevänä. Lopuksi käveltiin loppukäynnit.

Olin oikein tyytyväinen tähän. Ei mitään ihmeellistä, mutta hyvää ravia ja hyviä laukannostoja. Elvis oli kiva, mutta voi kun hän on jo niin vanha ja löllökkä. Kiva mennä pienellä Pulliksella pitkästä aikaa kuitenkin :)

lauantai 12. toukokuuta 2018

Iloinen poni kauniina kesäpäivänä

Tänään mulla oli Pomo, tunnilla myös Nipsu, Vinski, Artsi ja Evita, Pompeli jatkoi tunnin jälkeen. Poni oli vallan ärsyyntynyt taas kaikesta, kunnes päästiin sitten kentälle ja selkään.


Alkukäyntejä poni suoritti vallan näppärästi. Vähän piti muistuttaa pohkeella, mutta Pomo oli aika lailla reipas ja etenevä ihan alusta asti. Ohjien kanssa olikin enemmän ongelmaa, sillä poni oli superjäykkä oikealle ja mulla nyt oli ongelmia ratsastaa se kevyeksi ohjan päähän ja taipumaan ja vaikka mitä.
Keskityttiinkin alkukäynneissä ihan asteittaiseen käynnin ratsastamiseen. Aloitettiin vapaalla käynnillä, ohjat pitkinä ja haettiin hyvä tahti ja isoa käyntiä. Poni suoritti tätä todella hienosti, sillä oli vallan reipas liike ja se tuntui tosi hyvältä, rennolta ja aktiiviselta. Kun siitä kootiin ohjaa, niin alettiin samalla kunnolla ratsastaa sitä asetusta molempiin suuntiin läpi. Pomo taipui vasemmalle oikein nätisti, mutta oikealle se vaati runsaasti pienempiä ympyröitä, joilla sain kunnolla vaadittua asetusta ja taipumista läpi. Saatiin se suht ookoosti sieltä kulkemaan, mutta vähän kaula jäi kyllä pitkäksi, enkä sitä ihan saanut korjattuakaan. Kuitenkin, ihan kivat setit näissä alkukäynneissä ja olin tyytyväinen.

Siirryttiin siitä raviin, jossa poni edelleen eteni vallan kivasti ja omalla moottorillaan. Välillä tuntui että poni varmaan räjähtää käsiin kohta, mutta sain istuttua mukana ja oltua rentona, eikä Pomokaan räjähtänyt siitä mihinkään. Tässäkin koitin parhaani mukaan työstää sitä taipumista ja ohjastuntumaa kuntoon, mutta hommaa vaikeutti hitusen se, että ihan aina ei kääntyminen tapahtunut nappia painamalla. Sain aina lopulta ne kääntämisavut läpi, mutta välillä jouduttiin kyllä liian kauan asiasta keskustelemaan.
Istuttiin vielä harjoitusraviin, mikä oli tosi kivaa myöskin. Minä vaan istuin kyllä liian etukenossa, minkä takia poni otti ja teki hurjan kauniita käyntisiirtymiä. Sen ajan jonka istuin siellä oikein päin ja suorassa, niin heppa suoritti hienosti ja teki vallan kaunista ravia.


Loppuun otettiin vielä vähän laukkaa uraa pitkin ja vuorotellen. Aloitettiin oikeaan kierrokseen ja eka laukka olikin vallan nätti. Poni teki reipasta ja oikein kivan tuntuista laukkaa, minä istuin ihan kohtuu hyvin matkassa mukana ja päästiin vallan pitkää pätkää menemään. Sitten vaan otin laukan alas ja suunnittelin nostavani vielä toisen pätkän tähän suuntaan. Valitettavasti Pomo suunnitteli meidän laukannoston hiukan aiemmin kuin minä ja sitten se vielä päätti innostua vallan kauheasti ja sitten poni kiikuttikin mut pitkää sivua pitkin iloista laukkaa. Yritin vielä korjata ja nostaa hallitun pätkän laukkaa ympyrän avoimelle sivulle, mutta tällä kertaa poni lähti haneen kun Evita laukkasi meitä kohti. Siispä käveltiin hetki, heitettiin raippa pois ja otettiin laukat vielä toiseen suuntaan. Tällä kertaa poni ei räjähtänyt ja minäkin ratsastin laukkaa huomattavasti varovaisemmin. Otettiin iloista laukkaa, muutamat korjausnostot kun poni tiputti raville ja lopulta jäätiin kävelemään loppukäyntejä.

Oikein iloinen päivä joka tapauksessa. Poni oli iloinen ja minä olin tyytyväinen. Hommat on vaikeita, mutta kai ne sitten siitä joskus. Ehkä.

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Vanha tuttu ja samat jutut edelleen

Mulla oli tänään Vinski, tunnilla myös Pasi, Laki, Evita ja Pomo. Olin tosiaankin jo täysin unohtanut että Vinski tulee takaisin, joten hevosvalinta oli varsinainen yllätys. Oli kuitenkin superkiva päästä pitkästä aikaa Vinskin kyytiin ja vieläpä heti sen tultua takaisin!


Vinski oli sama vanha pappa kuin ennenkin. Vähän myrtsi, ehkä hiukan pirteämpi ja reippaammin se käveli kentälle kuin ennen. Meitsi hyppäsi selkään ja lähdettiin etsimään vanhoja säätöjä.
Kuten jo sanoin, Vinski oli vanha, tuttu itsensä. Se ei pitänyt kiirettä, oli vallan löysä ja superhidas. Alkukäynnit menivät siinä eteenpäin ratsastamisessa, mikä onnistui ihan kohtalaisesti. Enemmän olisin voinut varmasti vaatia, sillä nyt heppa ei tullut mitenkään hyvin pohkeen eteen, vaan se hidastui aina säännöllisin väliajoin. Käännyttiin kuitenkin mukavasti ja vaikka kuljettiin pitkinä kuin nälkävuosi, niin sentään huomasi että Vinski ei ollut yhtään niin painava kädelle kuin aiemmin. Missään vaiheessa ei tullut sellaista fiilistä että joudun kantamaan hevosen päätä mukanani, mikä oli erittäin positiivista. Mulla kun ei ole ihan niin paljon habaa, että jaksaisin moista tehdä, eikä ihan niin paljon taitoa, että aina saisin hevosen kevenemään.

Siirryttiin siitä raviin ja tehtiin ravipuomeja molemmilla pitkillä sivuille. Samat vanhat ongelmat iskivät, Vinski oli hidas, juoksi aitoja päin, eikä kääntynyt. Hetkeni tuskastelin, kunnes Marianne käski laittaa sen hevosen eteen ja lopettaa sähläämisen. Kun taas hetken ratsastin kunnolla eteen ja sain Vinskin liikkeelle, niin johan hevonen kääntyi, ylitti puomit ja oli muutenkin superhyvä. Se teki isoa ja kivaa ravia, kulki reippaasti ja tuntui oikein kevyeltä. Jee! On se vaan vaikeaa pitkän tauon jälkeen taas muistaa, mitä pitää tehdä jotta poni toimisi halutulla tavalla. Ravi oli oikein leppoisaa, iloista ja oli kovasti lämmintä. Mukava kevätpäivä.


Laukkaa tehtiin uraa pitkin vuorotellen ja molemmilla pitkillä sivuilla oli yksi yksittäinen laukkapuomi ylitettävänä. Suurena esteratsastajana tämä ei tietenkään onnistunut ihan ongelmitta. Vinski oli vähän löllykkä ja laukka nousi suoranaisen laiskasti, tipahti välissä alas ja Vinski vain kolusi aidan pieltä. Kun lopulta sain vauhtia hummaan ja reitin selville, oli laukan laadussa ja reippaudessa silti parantamisen varaa. Kökötin itse hiukan etukenossa, jonka takia lentelin siellä kyydissä kun ylitettiin niitä hiton laukkapuomeja ja Vinski otti sitten raville tai kompuroi puomin yli kun minä heiluin siellä kuin mikäkin. Marianne käski tehdä laukkaa kaarteissa ihan kunnolla ja kun lopulta viimeisillä voimillani sain otettua neuvosta vaarin, niin laukka parani mielettömästi. Pääsin istumaan sinne alas paremmin ja kökötin ainakin hiukkasen vähemmän. Kun oikeasti ratsastin kaarteissa laukkaa sisäpohkeella ja raipalla eteen, lähti heppa tuottamaan isoa, reipasta ja ponnekasta laukkaa, jonka avulla päästiin räpiköimättä puomien yli ja mentiin suoranaisen sulavasti kenttää ympäri useammankin kerran. Toki pientä miinusta tuli siitä, että mulla heilui jalat kuin mielettömät, mutta kyllä se siitä.

Vaihdettiin vielä kierros vasempaan ja tehtiin ekasta kerrasta viisastuneena samaa uudelleen. Tällä kertaa tajusin heti alusta asti ratsastaa käyntiä paremmin eteen, laukka nousi paremmin ja kun ratsastin laukkaa kunnolla, niin kyllä ponikin kulki selvästi parempaa laukkaa eteenpäin. Sanoisin kyllä, että tämä vasen laukka oli heikompaa kuin se oikea, sillä tähän suuntaan Vinski laukkasi selvästi löysemmin, enkä saanut siihen sellaista samanlaista vetoa kuin toiseen suuntaan. Päästiin kuitenkin puomien yli, Marianne oli tyytyväinen, eikä laukkakaan tipahdellut alas niin monta kertaa kuin ekaan suuntaan.

Lopuksi käveltiin loppukäynnit ja siitä sitten heppa tarhailemaan. Oli kyllä mukavaa päästä taas valkean proomun kyytiin ja kyllä se siitä taas lähtee!