Pöljä Poni

Kyllä vain eikä mitään muuta :)

Eli nyt viimeisen (?) kerran autolla tallille ja olin taas hirveän ajoissa. Hetken kuljeskeltuani menin katsomaan tuntia ja näinkin kun yksi tyyppi tippui Viirulta ja ilmeisesti tunnilla oli tippunut joku muuki. Ehanaa suorastaan. Katselin siinä vähän aikaa ja sitten Marianne tuli kyselemään että onko Elviksen ratsastajaa näkynyt. Eipä ollut, joten mun piti käydä katsomassa olisiko se tallissa, ja jos ei ollut niin sain mennä jo tunnin aikaisemmin.

Eipä löytyny ratsijaa joten tunnille mars. Menin siis Elviksellä ja tunnilla lisäksi Simo ja yksärinä Aamu. Juuh, kun selkään nousin ja istuin siellä, niin Simo tunkee sinne perään ja Elvis suuresti peljästyy ja koittaa menemään lähteä. No se rauhottui oikeastaan heti ja sitten alkukäynteihin. Kuljettiin uraa pitkin, välillä otin voltteja (en viitsinyt paljon ottaa kun Simo seuraili, ja niih :D Olen ilkeä ämmä enkä väistä seurailijoita vaan teen niinkuin huvittaa. No okei, en pysähdellyt, olen niin reilu) Elvis meni ihan kivasti ja pian siirryttiin kevyt raviin. Elvis kulki tosi ihanasti. Kukaan ei usko kun näki mun viime kerran räpellyksen, mutta oikeasti. Se ravasi niin sopivassa tahdissa ja rauhassa, ei säikkynyt muita ja kulki suht löysän puoleisella ohjalla. Suht löysä on siis suhteellinen käsite, mutta ei ollut sellasella tuntumalla kuin yleensä ja normaalisti "työskennellessä" Pian saatiin tehtäväksi tehdä pääty-ympyröitä ja heti mulle motkotettiin kun teinkin voltin :D Hups, se hiukan pieneni.. Tästä viisastuneena sainkin tehtyä aika paljon isompia voltteja, jotka muistuttivat hiukan enempi ympyrää. Koitin asettaa ja jos multa kysytään niin se sujui aika hyvin. Ja oli ihanaa ratsastella kun oli niin avaraa, tyhjää. Rauhaa..

Mentiin aika pitkään kevyttä ravia, Marianne piti Simoa "silmätikkuna" kun se tuppasi hiukan seurailemaan, joten mentiin Elviksen kanssa aika vapaasti. Saatiin kyllä tehtäväksi tehdä käyntisiirtymät pitkille sivuille. Toiselle sivulle ne onnistui tosi hyvin, mutta sitten toisella sivulla tuli ihme kaahailua joten siirtymä hieman venyi ja asiaa ei auttanut se että Elvis päätti että tuo yksäri on pelottava, päästiin kuitenkin aika kivasti sen ohi menemään alkuraveissa, mitä nyt välillä tuli stoppeja joista selvisimme. (Ette varmasti arvanneet sitä)
Tosiaan mä tein tuota tehtävää niin, että aina lyhyen sivun lopussa - pitkän sivun alussa istuin harjotusraviin, keskelle käyntiin ja sitten kevyttä ravia eteenpäin. Sain myös olla malliesimerkkinä ravikäsistä. No en nyt tiedä pysyykö mun kädet kovinkaan hyvin. Koitin tällä tunnilla pitää ne mahdollisimman paikoillaan ja selän suorana sillä siitä videosta huomaa että kädet heiluu ja kaamee etukeno. Angstis.

Kun oltiin sitten ravailtu niin yksärimme jäi toiselle ympyrälle, me sitten Elviksen kanssa porttipäätyyn ympyrälle. Simo sai kuljeskella uraa pitkin, ja otti kai ravi-käynti siirtymiä. Ja tosiaan, laukka oli vuorossa. Marianne päätti että voitaisiin laukata ympyrällä, kun sitä tehtiin viimeksi ja kun mun pitää kuulemma opetella ohjaamaan kun aikaisemmin on vaan keskitytty siihen että laukataan suoraa uraa (: Eipä siinä mitään, laukka ja ohjaus onkin olllut hieman haasteellista, vaikkakin onnistunut jo jotenkin. Sain ihan itse päättää nostanko käynnistä vai ravista. Ei ollu pokkaa nostaa käynnistä joten harjotusraviin ja Elvis siirtyy sulavasti itse laukkaan. Kaunista laukkaa hetkinen ja sitten sain hiljennettyä. Marianne kehui kuinka hyvin meni, mutta mua häiritsee se jos poni nostaa :D No niin uusi nosto ravista taas. Pohjetta ja ampaisu. Elvis lähti menemään ihan kiitettävää vauhtia, sulavasti juoksimme väärälle ympyrälle ja sieltä pois nopeasti. Dääm, aina me ollaan edessä. No uusi nosto ja taisi tulla vieläkin ravissa. Lopputulos sama.

Tämän jälkeen taisin vielä nostaa ravista. Elvis lähti taas melko reippaasti mutta nyt pysyttiin jo melkein omalla puolella, hiukan kävästiin toisella puolella. Otettiin vielä jotain nostoja ja mä päätin ottaa niitä käynnistä kun Elviksellä tuntui virtaa riittävän tähän hommaan. Suht reippaasta käynnistä aina nosto ja kyllä se nousi (: Kaahailtiin melko reippaasti ja käännökset ei olleet mitään koulukisatasoa. Sisäohjaa, sisäohjaa, DÄÄM en mä nyt voi kiskoo ponii suusta koko ajan, ulkopohjet, ulkopohjet, DÄÄM Elvis lähtee kaahaan, ulko-ohjaa, ulko-ohjaa, no nyt sujuu jo jotenkin!! Mutta kai se siitä.

Tosiaan välillä tuli sellanen olo että herran jumala, poni on kohta nurin kun se vetää täysillä ja vaan koitan kääntää että pysyttäisiin ympyrällä. Kerran onnistuttiin laukkaamaan melkein koko ympyrä, sitten Elvis hyytyi, ja hei, mä annoin ennen tota jopa pohkeita laukassa ;) Siitä sitten käyntiin ja vaihdetaan suunta. Elvis tietty viksuna ponina kässäsi heti että hei, 1+1=3 joten noin 0,34% mahdollisuudella me laukataan myös tähän suuntaan. Heti kun suunta oli vaihtunut, Elvis lähtee laukkaamaan ja vetää pari pikku pukkia, ja sitten mennään toiseen päähän kenttää niin riemuissaan :D On se laukkaaminen niin hauskaa, en edes tajua miten se jakso kun se oli ihan (lue: hieman) hikinen ja puuskuttikin. Mutta ei, lämpö ei häntä taas hidasta. Otettiin sitten tähänkin suuntaan muutamia laukannostoja, otin taas käynnistä ja nyt yksi onnistui mun mielestä aika kivasti, tuli hieman yli ympyrä ja hidastinkin itse. Reippaasti herra meni mutta oikein kiltisti kuitenkin. Yhden kerran ei meinannut nousta, vaan Elvis lähti vaan ravaamaan mutta sitten mun pohje osui jonnekin sen kylkeen ja laukkakin nousi. Siis mun mielestä laukka meni ihan kohtuu hyvin, ei se kovin hallittua ollut ja käännökset ei mitään loistokkaita, mutta kaikki onnistui ja tästä se sitten katsokaas lähtee. Pompin aika paljon (mitä voi odottaa kun jouduin keskittymään siihen että pystyssä pysytään ja omalla ympyrällä) Ja silti Marianne sekoilee siitä kuinka mun laukkaaminen on nykyään niin paljon paremman näköistä ja näyttää niin hallitulta ja ohjaaminen sujuu, ja ah mitä muuta :D Panee miettimään, kummassa vika on, mussa vai sissä. Onkohan edes sanoja tai mitään.
Sitten sain myös kauhean saarnan kun yksi laukkapätkä loppui lyhyeen sen takia että olin tiputtaa mun jalustimen. Kuulemma vauhdissa pitää napata kun esteradallakin menee kauheasti aikaa tuollaiseen hidasteluun. Nimenomaan, mutta mä en kyllä varmaan ikinä pysty mitään esteratoja loikkimaan :)

Kun mä olin sitten Elviksen kanssa laukannut tarpeeksi, jäi Simo liinan päähän laukkaamaan ja mä sain lähteä rauhalliseen loppuraviin Elviksen kanssa. Poni melkein tajusi ja sitten vedetään täyttä ravia ympäri kenttää, odotin koko ajan että kohta vaihdetaan astetta nopeampaan askellajiin. Sitten kun Aamu ja Simo laukkasivat, niin kyllä sieltä muutamia lähtöjä tuli, on se kato epistä jollei mekin laukata ku muutkin laukkaa ;) Vähän tämä rakas Elvis alkoi myös säikkyä tota Aamua, ja jos se vaikka tuli perästä niin meille tuli lähtöjä. Aloin miettimään tuon ponin itsesuojeluvaistoa, kun eikös se lähde laukkaan ihan aidan vierestä ja vielä siitä kohdasta missä aita on kaatunut, joten ne puomit on hiukan enemmän vaakatasossa. Odotin että kaatuisi, mutta ei onneksi. Tosiaan, tämä kevyt ravi oli melko, noh, reipasta, sain sentään välillä hiljennettyä ja välillä uskalsin jopa löysätä ohjia kun tuntui että Elvis rauhottui. Tosin aika pian keräsin ne takaisin kun Aamu lähestyi, ei viitsi kumminkaan ottaa riskiä että Elvis lähtee vetää minnekkään. Ravailtiin loppuravejakin aika kauan, kunnes viimein jäimme käyntiin. Vaikka olikin hiukan kaahailua, eikä tunti ollut oma niin olin kyllä melkoisen tyytyväinen, ainakin itse. Mitä nyt koko ajan tuntui että oon yksärin tiellä :D Kauheat paineet, aina kun se on ratsastamassa niin Elvis säikkyy sitä hevosta ja sitten tulee sellainen olo että oon koko ajan sen tiellä.

Kuljettiin sitten loppukäynnit ja alas selästä. Elvis ei nyt sitten tietenkään jatkanut joten vein sen karsinaan. Ja tästä päästäänkin otsikkoon ;) Otin varusteet pois ja kävin pesemässä kuolaimet niin hyvin kuin osasin, kerrankin oli oikeasti aikaa. Otin sitten juomapullon ja kännykän mukaan ja menin karsinan viereen. Elvis siellä seisoi ja mussutti jotain vanhaa heinää. Otin juomapullon ja join vettä. Sitten vaan katoin kun Elvis peruuttaa karsinan nurkkaan ja jäi sinne. Mietin vaan että mikä sillä nyt on, luuleeko joutuvansa taas juoksemaan kentälle mun kanssa (kauheeta siitä tekee se mun sana ;)) Menin sitten harjaamaan ja olin ihan varma että Elvis tyyliin potkasisi, näytti ihan siltä. Mutta ei, hän rauhottui pian ja meni seisomaan normaaliin paikkaansa karsinan keskelle ja syömään. Harjasin alkuun kumisualla, sitten sillä ihme hommelilla millä se karva lähtee ja sitten piikkisualla, sitten pehmeellä harjalla ja tällä kertaa puunasin päänkin niin perusteellisesti kuin vain osasin ja viitsin (en montaa kymmentä minuuttia viitsinyt Elvistä kiusata) ja tietty putsasin kaviot.

No kävin sitten jossain välissä taas juomassa vettä ja huomasin vaan että Elvis lähti saman tien peruuttelemaan kauemmas ja katseli mua sieltä silmät suurina. Kävin hiukan näyttämässä sitä pulloa, Elvis kattoo sitä korvat hörössä, silmät ja sieraimet suurina. Ei se uskaltanut edes koskea siihen, haisteli vaan kauempaa ja sitten meni kauemmas. Ja en nyt tiiä, mutta mua alkoi kyllä tuo poni huvittamaan ja pahasti :D No okei, ymmärrän että jos vesipullo on vaikka koittanut murhata sen, mutta oikeasti. Kertokaa toki jos tiedätte että vesipulloarmeija on Elvistä kiusannut :) Silittelin Elvistä, yhä kauhea pullo kädessä. Elvis seisoo ihan paikoillaan ei se raukka uskaltanut kuin seisoskella. Näytin vielä sitä pulloa ja sama reaktio. Vein sitten ilkeän pullon ponia kiusaamasta. Jätin sen mun takin päälle makaamaan, aika lähelle karsinan ovea, mutta karsinan ulkopuolelle ja jatkoin Elviksen harjaamista. Sitten Elvis huomaa kauhean pullon. Huomasin vaan yht äkkiä kun Elvis tuijottaa sitä pulloa kauhean uteliaan näkösenä. Aina välillä se otti askeleen ovelle päin kunnes lopulta sen pää oli oven raossa ja se vaan tuijotteli sitä pulloa. Pöllöpää se on eikä mitään muuta :D Ennen kuin lähdin niin näytin vielä pulloa karsinan takaa sille, eikä se siinä enää ollut kovin pelottava. Ehkä mä voin nyt paremmin ymmärtää hänen suuren hevospelkonsa, jos pullokin on noin pelottava asia. Ihan hömelö se on kyllä ;)

Harjasin siis Elvistä lähemmäs tunnin ja kyllä karvaa lähti ja ponista tuli kaunis. Mutta sitten oli pakko lähteä kun kauhea ampiainen (okei joku kimalainen) tuli sinne ja mulla on kauhea kammo kaikkia ötököitä kohtaan jotka näyttää ampiaisilta. Ihan sama onko ne kimalaisia, kukkakärpäsiä vai ampiaisia, yhtä kauheita kaikki. Yh.. Se onkin sitten huvittavaa kun oon serkun kanssa vaikka pihalla ja joku kimalainen lentää ohi ja mä sitten tyyliin kiljun ja juoksen sitä karkuun kun toinen yrittää selittää että ei se pistä. Mutta sitten taas se itse pelkää kaikkia ötököitä oli ne sitten sellaisia minikärpäsiä tai yöperhosia (: Että hyvin menee taas.


Mutta aiheeseen liittyen, niin oon sitä mieltä että sujui kuitenkin aika hyvin. Enkä ole katkera siitä etten päässyt väistättämään takaosaa, mitä noi mun tunnilla teki (: Jos ne olisi puomeja mennyt, niin joo olisin ollut katkera, kun aina mä tipun/kaikki menee pieleen, joten haluaisin mennä puomeja ja onnistua :D Mutta joo, kivasti meni vaikka olikin hiukan tahtojen taistelu -tyyppistä ja vähän turhan reipasta tämä meidän meno. Onnistuin ainakin pysymään pääty-ympyrällä, välillä siistimmin, välillä epäsiistimmin. Ja hei, nyt on pitkästä aikaa joku pukittanut mulla :D En edes muista milloin viimeksi olisi joku pukittanut. On siistiä joo :)

Videoita

Katselin nyt noita videoita mitä Jonna otti. Aika säälittävän näköistä, pompin ravissakin kauheasti ja näyttää siltä että antaisin koko ajan ravissa pohkeita, mutta en anna vaan mun jalat heiluu.. Koko ajan karmea etukeno, no okei, mutta joo. Mutta koko ajan hiukan nojaan eteen. Laukassa kädet pysyy paikallaan, vaikka niiden pitäisi liikkua joten ohjat hyppelee, samoin minä :D Mutta nyt ainakin tuntui että parit ekat askeleet istuin, niin ehkä sitten. Yhdessä pätkässä Elvis kyllä laukkasi kauhean kauniisti, enempi paketissa. Kun muissa vetää pitkänä ja reippaana :D
Ja huvitti kattoa kun mulla oli kääntöongelma ja ajauduin toiselle ympyrälle, en saanut käännettyä kun Elvis meni liian reippaasti, mutta kun tota katsoo niin se näyttää niin hitaalta. Mutta toisaalta tivolilaitteetki näyttää hitailta.

Ja Jonna sai hienosti kuvattua mun "melkein tippumisen", ei sekään näytä yhtään niin pahalta kuin tuntui, meitä on huijattu (:

Eli kyllä tässä parantamista on, niin istunnassa kuin apujen käytössä kuin kaikessa. Mutta kai se tästä lutviutuu.

Ääk, ja tuolla on kolme videota missä Elviksellä on kauhea psykoilme, ne on niitä meidän kääntövaikeus pätkiä, rankkaa.. Mutta elossa ollaan, ja kyllähän toi näyttää ihan okeilta sinäänsä. Suurimmat ongelmat, ainakin musta, on toi karmea parin millin etukeno, koko ajan, ja toi laukassa ja ravissa pomppiminen, dääm! Varsinkin kun tuntui että ravissa en välillä pomppinut ja silti nousen hieman sieltä penkistä, osittain johtuu siitä etukenosta. Mutta kiva kummiskin katsoa noita :D Nyt tiedän että oikeasti olin etukenossa ja seuraavaksi voisin koittaa nojata enemmän taakse että pääsisin suoraksi istumaan.


Plus, meinasin vähän väliä repeillä kun noita katoin, kun Jonna hengittää niin hauskasti siellä takana :D Se on ihan kuuluisa siitä että jos se kuvaa niin kauhea huohotus kuuluu aina.

Ja miten voi olla mahdollista että aina kun joku kuvaa jännitän jotain :D Miksei joskus voisi saada kuvattua rentoa normisuoritusta. Ja kun kenties näette mun loistavan Elvis-suorituksen, ette enää ota näitä mun tekstejä vakavasti :D Ai se luuseri, ihan kuin se olisi onnistunut noin hyvin, heh. Mutta totuushan on, että kaikki menee hyvin kun kukaan ei näe ;)

Hoh hoi ku on rankkaa

Kuvitellaanpa tilanne. Ajat autolla tallille, kävelet sisään ja pysähdyt vasta tuntilistan eteen. Luet että menet Elviksellä, jolla tosin menet noin aina ;), ja jatkat listaa alas päin, ja kun olet lukenut tuntinne loppuun et voi kuin jännityksellä odottaa tulevaa. Juu eli tosiaan luin sieltä: Milla - Elvis, sitten seuraavaksi tuli Simo. Okei ei siinä mitään. Mutta sitten sydän alkaa hakata lujempaa, samalla tunnilla Viiru ja Vinski, niin ja oli Pomokin siellä. Mutta hui kauheeta :D Jännitin kauheasti että mitä tuleman pitää, viimeksi kun Vinski oli meidän kanssa samalla tunnilla, tipuin ja Elvis vaan juoksi.

Okei, eli menin alkuun katselemaan vähän tota tuntia ja odottelin Jonnaa joka oli luvannut tulla kuvaamaan mun menoa. Ravailin kentän ja tallin väliä ja sitten kun alkoi toinen tunti niin katsoin sitäkin hetken. Olipas mielenkiintoista kun Sakari vetää ihan innoissaan aidan reunalla, hänellä ja Viirulla oli hellä hetki (: Onneksi kiltti ori eikä tullut aidoista läpi. Sitten menin talliin odottamaan että Elviksellä mennyt saisi Elviksen harjattua, ja sitten menin itse harjaamaan sitä. Ajattelin voittaa ponin puolelleni ettei se tiputtaisi mua, en tiedä toimiiko se, mutta tulokset näyttää hyviltä. Harjailin Elvistä kumisualla, vähän lähti karvaa vielä, ja odottelin Jonnaa, joka saapuikin tyylikkäästi mopoaan taluttaen :D Jonna mukaan ja äkkiä Elvikselle varusteet, valitettavasti en ehtinyt herran päätä harjata.. Harjasin muuten hänet niin hyvin niin ei ollut aikaa. Ja olihan se just harjattu kun tunnilla oli ollut, Elvis piti vapaatunnin siinä välissä vaan.

Ponille kamat selkään, Jonnalle kamera ja eikun menoksi. Kun pääsin viimein selkään niin kyllä mua jännitti yhä, Elvis kuitenki tuntui menevän tosi kivasti, joten koitin vaan rauhottua. Heti alkuun jäätiin pääty-ympyröille, mä, Simo ja Viiru toiselle (totta kai sinne kauas Jonnasta :D) ja Pomo ja Vinski jäi toiselle. Hyvä vaan, se olisi ollut aika ilkeää jos olisi mut tungettu niiden möhkäleiden kanssa. En tiedä oliko tämä homma suunniteltu just sitä Vinskiä ja Elvistä silmällä pitäen, no miten vaan. Alkuun mentiin käyntiä ympyrällä ja mä tunnustelin millaselta Elvis tuntui, olihan Viiru samalla ympyrällä. Alkuun vähän väistelin Viirua, mutta kun Elvis ei siitä välittänyt, niin en mäkään sitten enää jaksanut. Kun oltiin kävelty niin keräiltiin ohjia, tarkotus oli harjoitella asettamista ja sitten tehtiin aina ympyrälle yksi voltti. Joo meillä ei oikein asettelut sujunut, kun tuntui että meidän ympyrä vaan pieneni jos koitin asettaa :D Mutta voltilla onnistui paremmin. Sitten siirryttiin kevyt raviin ja sama homma jatkui. Elvis oli suorastaan laiska. Vähän väliä hiljenteli käyntiin ja ravailtiin ihan ylihitaasti siellä. Vaihtelua, ja saatiin kerrankin ohje että voit ratsastaa vähän pohkeella eteenpäin. Kun oltiin ravailtu, oli vuorossa käyntipätkä löysemmin ohjin.

Ja sitten rankka osuus ;) Siirryttiin harjotusraviin. Ravailtiin pitkin ympyrää, koitin saada Elviksen menemään sellaista kivaa ravia jossa voi istua, mutta nyt hänellä oli niin kiire mennä. Harjotusravissa alettiin asettamaan puoli ympyrää vasta-asetuksena. Tulin siihen tulokseen että toi väärä asetus on helpompaa :D Kun sitten saa kääntää normaalisti. Elviksellä oli kuitenkin taas menopäällä, joten meidän asettaminen oli melko haastavaa kun poni vaan lähtee juoksemaan kun koitan pohjetta painaa että hiukan edes asettuisi. Kuitenkin sain Elviksen kääntymään melko hyvin, viime kertaan verrattuna, kun nyt sain Elviksen uralta pois, paitsi jos oltiin just menossa kulmaan. Mutta täytyy myöntää että kerran ravattiin toiselle ympyrälle, kun ei vaan kääntynyt. Sai muutamaan otteeseen ihan kunnolla pamauttaa pohkeella kun Elviksellä oli joku pakottava tarve mennä sinne toiselle ympyrälle. Noh, aiheeseen takaisin. Eli harjotusravissa harjoiteltiin tätä asetusta ja sitten sai Viiru ja Pomo alkaa nostaa laukkaa heti väärän asetuksen jälkeen. (Ja siinä oli siis tarkotuksena väärä asetus ja sitten takaosaa piti siirtää, mä onnistuin vaan kulkemaan vinottain täysillä ympyrää pitkin, mutmut :)) Sitten myös mä ja Vinski saatiin alkaa nostaa. Mulla ja Elviksellä oli jotain kauheita ongelmia, olin saanut ponin turhan rauhalliseksi eikä laukka vaan noussut :D Sitten kun Marianne alkoi valittaa että täytyy olla topakampi, niin annoin Elviksen ravata hiukan kovempaa ennen nostoa ja nousihan se laukka sieltä. Sen jälkeen ongelma olikin siinä että saisi mentyä rauhallista ravia, se kun ei oikein onnistunut.

Otin joitain laukannostoja, välillä oli nostojen välissä pitkiäkin taukoja kun kaikki oli edessä :D Mutta sain Elviksen pidettyä oikealla ympyrällä laukassa, lähes joka kerta mä hiljensin ja Elvis nosti itse vaan pari kertaa. Että ihan hyvä, ja onnistuin jopa muutamia askelia istumaan (Kiitos Ht.netin ja sen neuvojen) Okei.. Kerran kun nostin laukan, niin Elvis sitten meni ja sitten en saanut ohjattua, joten Elvis meni puomien toiselle puolelle ja suoraan kohti aitaa ja sitten äkkikäännös meidän ympyrälle. Aika kivasti horjahdin, mutta selässä pysyin. Kerran kun Vinski joutui meidän ympyrälle, niin Elvis hiukan kavahti sitä ja käväsi puolestaan väärällä ympyrällä, mutta muuten ympyröillä ei säikkynyt Vinskiä. Olisi se lähtenyt menemään, mutta sain sentään pidettyä. Ihmettelin vaan että mitä se taas duunaa, mutta sitten tajusin että hirveä Vinski oli siinä.

Tosiaan kun lopetettiin laukka meidän osalta, ravailtiin kevyttä ravia. Elvis meni aika kivasti, alkuun piti hiukan toppuutella mutta lopulta ravasin siellä ympyrällä pitkällä ohjalla ja poni meni. Tosi hienoa :D Ei ole varmaan noin hienoa ravia (lue rauhallista) tullut ennen laukan jälkeen. Ehkä me edistytään. Tai sitten se johtui siitä kun sain harjata Elvistä. Huomaatteko nyt yhtäläisyydet :D

Sitten lopulta kun kaikki oli saanut laukattua, niin jäätiin uralle kevyt raviin, ja nyt piti hiukan ohjia kiristellä. Mukavasti saatiin mentyä siellä missä halusin, kerran taidettiin hiukan väistää jompaa kumpaa möhköä, tosin mä kyllä hiukan katsoin että ei oltaisi ihan Vinskin vieressä. Sitten loppukäynnit, jotka menin ilman jalustimia, en pystynyt pitää niitä enää kun saapas paino kauheasti jalkaan. Kyllä Elvis meni nätisti kaikki olosuhteet huomioon ottaen. Alas selästä ja sitten kerroin Simon ratsastajalle kuinka Jonna on onnistunut hajottamaan turvakärkiset kengät, niin sitten Mariannekin alkoi ihmettelemään kuinka se on mahdollista :D Jonna se vaan osaa. Sitten vaan Elvis talliin, varusteet pois (nyt mulla oli kiva orjakin kantamassa niitä) ja hei heit Jonnalle. Harjasin Elviksen mahdollisimman hyvin pois ja sitten kortti kirjottamaan ja leirin varausmaksu maksamaan (: Nyt se on maksettu ja kuulemma infoa tulee sähköpostiin (julmaa nyt joudun joka päivä menee sinnekin) Mutta nyt vasta tuntuu että sinne on oikeasti menossa kun on varausmaksukin maksettu. Ja nyt ei voi olla kipeä, ei mulla ole varaa tuolla tavalla rahaa lahjoitellakaan. Mutta nyt on hyvä odotella kesää ja miettiä josko oppisinkin jotain siellä leirillä. Heh, oon varmaan ihan ikäloppu siellä ;) Eläkeläinen lukiolaistansseissa, kuten joskus keksin kuvaavasti. Mutta ei se haittaa, eiköhän mun henkinen ikä ole jotain 5 tasoa.

Mutta on se kumma, tänäänkin noi sanoi että soita kun oot valmis, mä soitan, vastaus: Joo me ollaan just siel.
Niin teidän piti lähteä kun mä soitan...

Ihan uusia juttuja :o

Taas kerran autolla tallille, kyllä kohta varmaan alan mennä pyörällä, ei ole nii kiire lähteä ja niin. No olin taas hirveän ajoissa, joten menin sitten kiertämään tallia ympäri. Ekaa tuntia ei siis ollut, joten kun toka tunti alkoi menin sitä katsomaan.

Kauheeta, aina kun seison/istun siellä kentän reunalla niin tulee sellainen olo että noi tyypit luulee että vaan haukun niitä siellä mielessäni, varsinkin kun ei ole laseja niin tulee siristeltyä silmiä silleen että näytän vihaiselta :D Kenttäkin oli muuten niin ihanassa kunnossa, ei vettä saati lunta, aivan ihanaa, kesä tulee. Mäkin tarkenin ohuessa takissa. Tosiaan, katselin tota tuntia varmaan kolme varttia, sitten tuli niin kylmä että menin talliin ja hain kypärää sun muuta tein. Sitten kentän laidalle ja yksi meidän tunnilla oleva alkoi juttelemaan mulle. Mä oon aina kauhean yllättynyt jos joku puhuu mulle jotain, aina oon ihan järkyttynyt kun yksikin tyyppi lähes aina moikkaa.. Tuntuu oudolta kun tyypit puhuu mulle, minähän siis olen niin ulospäinsuuntautunut persoona. Mutta ei se toki haittaa.
Eli menin Elviksellä, olin oikeastaan sitä toivonutkin, meillä kun oli kana kynimättä (: Lisäksi tunnilla Viiru ja Pomo, sekä Sakari "yksityisenä" Okei selkään, ja joo ehdittiin pari askelta ottaa kun Pomo lähtee laukkaan ja Elvis tietty kanssa. Sain hiljennettyä ja taisi vielä toinen baanailu tulla, sitten päästiin oikeasti alkukäyntejä menemään. Koitin tehdä kaikkea mahdollista ettei tulisi sellaista hullun myllyä kuin viimeksi, en nyt tiedä onnistuinko siinä, mutta yritys on tärkein. Samoin käytiin hiukan käden vääntöä suokkien pelottavuudesta ja oli pakko aina kehua Elvistä kun meni nätisti vaikka Sakari ohittikin meidät :)

Sitten kevyttä ravia, tällä kertaa en edes kokeillut tällasta mahdottomuutta että pohkeet kyljissä, ne nyt sai vaan lennellä niinkuin raketit, vai mitä se Marianne sanoikaan niistä joskus :D Koitin saada Elviksen menemään nätisti ja suht rauhassa, ja jopa jonkin asteisesti taisin siinä onnistua. Kyllä se kulki sinne minne pyysin, välillä vähän jäätyi jos suokki oli siinä jossain lähellä mutta sinänsä kyllä kivasti ja homma alkoi jo tuntumaan rankalta (sen siitä saa kun syö näin epäterveellisesti..) No sitten siirryttiin käyntiin, tämä oli vaan tämmönen nopia verryttelyravi. Marianne oli kasannut puomeja hiukan eri puolille kenttää ja tehtiin taas tätä iki-ihanaa pohkeenväistöä. Eli lyhyeltä sivulta, kahden puomin väliin, siitä väistöä ja uralla piti olla ennen sellaista puomien tekemää keskiviivaa. Mulla on aina kauhea ongelma että unohdan kummalla ohjalla piti ottaa pidätteitä enemmän, joten sitten kun aloitin ekan väistön niin oli lieviä ongelmia. No osittain nämä väistöt sujuivat ihan okei, mutta nyt ei tullut sellaisia hienoja väistöjä mitkä olisivat kestäneet koko matkan ajan. Alkuun väistöt onnistuivat paremmin, mutta kun Elvis fiksuna olentona kässäsi että hei, nyt väistetään pohjetta ja alkoi sitten itse vetämään lapa edellä sinne uralle, joten loppuväistöt hieman epäonnistui. Mutta ei lannistuta tällaisesta :D

Väistettiin kumpaankin suuntaan vaihtelevalla menestyksellä ja sitten lisättiin laukannosto heti väistön jälkeen ja piti vielä tehdä pääty-ympyrä laukassa. Se vasta olikin jännä juttu. Mietin hiukan että millaistakohan tästä nyt tulee ja tosiaan, en mä ennen ole tolleen nostanut laukkaa, saati kääntänyt laukassa.
Käänsin Elviksen ja aloitin väistön, joka epäonnistui aika kirkkaasti :D Sitten päästiin uralle, mä en jostain syystä heti nostanut, en muista miksi, pari askelta käyntiä ja nosto. Ja vastoin kaikkia odotuksia Elvis nosti laukan! Siis käynnistä ja eka kerta, mehän kehitytään. Tai niin... Elvis lähti vähän turhan reippaasti siitä vetämään, joten laukattiin puoli kierrosta ja koko sen ajan mä vaan koitin hiljentää. Sinne jäi se pääty-ympyrä ja uusi yritys. Nyt koitin heti alkuun pitää ohjat paremmin ja hiljentää. Kun saatiin väistettyä niin Elvis tiesi heti että jee, nyt laukataan, siirtyi raviin, mutta sain sen ihme kyllä käyntiin, josta nosto ja laukataan. Sain Elviksen kulkemaan paljon rauhallisemmin, joten se kääntäminenkin onnistui ja ekaksi pääty-ympyräksi onnistui aika kivasti ja minä olin niin iloinen. Ympyrän jälkeen sain Elviksen jopa raviin, käyntiin saaminen kestikin hiukan kauemmin, mutta ei tullut silti laukannostoja, vaikka Elvis vähän innoissaan siinä menikin (: Sitten vielä kolmas väistö ja nosto, nyt kuitenkin hiljentelin hiukan liikaa joten tippui raville kun käänsin ympyrää. Koitinpa sitten nostaa laukan, ja eh.. Elvis lähti turhan reippaasti, ja sitten laukattiinkin Sakarin perässä ja väärään suuntaan :D Dääm, pitkä hiljennysrituaali ja vähin äänin suunnan vaihto.

Tätä tehtiinkin siis vain tuohon oikeaan kierrokseen ja tämän jälkeen taidettiinkin jakautua kahdelle pääty-ympyrälle, suokit toiseen, me ja Pomo toiseen. Nyt oli tarkoitus tehdä takaosakäännöksiä, jotka tosin mulle on aina opetettu nimikkeellä etuosakäännös, mutta toisaalta, oli kumpi vaan oikein niin ei sillä ole mulle niinkään väliä (: (Huomiona, ne olivat etuosakäännöksiä) Alkuun homma ei onnistunut, kun siis mä oon aina oppinut tekemään niitä aitaa vasten, mutta nyt ei sitten pitänytkään, vaan piti olla tilaa, joten alku meni ihan pelleilyksi. Sitten mulla ja Elviksellä oli jotain kauheeta säätöä, kun en halunnut sen kulkevan siellä uralla, toiseen suuntaan sainkin sen pois sieltä, mutta vasempaan kierrokseen ei se tullut millään pois. Mietin että istunkohan sitten niin vinossa tai jotain, kun ei se vaan tullut. Ja jatketaan asiasta: eli alkuun piti vaan tehdä noita käännöksiä. Sitten kun pari kertaa toisteltiin tällasia itsestään selviä asioita, niin johan se alkoi sujua, tosin Marianne bongasi edelleen virheitä :D Mutta se kääntyi, eiköhän se nyt riitä. Kun oli muutama käännös onnistunut, lisättiin tähän se että heti käännöksen jälkeen tuli nostaa laukka.

Mulla oli pieniä vaikeuksia, kun en uskaltanut nostaa jos Pomo meni eri kierrokseen, pelkäsin että törmätään, ja sitten Elviskin alkoi jotain ihmeellistä säätää ja pelkäämään Pomoa. No lähinnä silloin kun Pomo peruutteli sen päälle, mutta joo silti. Alkuun toi kääntö ja nosto sujui aika hyvin, laukka nousi kivasti ja hiljenikin. Yhden kerran taisivat hiukan enempi innostua kun pääsivät keskenään laukkaamaan, mutta ei se mitään kun rauhoittuivat kumminkin. Tosiaan kun oltiin muutaman kerran toi nosto tuolleen otettu, niin Elvis tietenkin hokasi mikä on jutun juju, ja tämän jälkeen ei enää käännökset onnistuneet, vaan niistä tuli jotain ihan normaaleita käännöksiä, jotka oli tosi pieniä ja sitten se laukan nosto. Olisi voinut tietty totakin hiukan vaatia, mutta annoin anteeksi kunhan vaan laukka nousi niinkuin minä halusin (: Nämä kaikki laukat oli mun osalta aika avuttomia, siis oikeasti yritin välillä istua siellä mutta silti kauheeta pomppimista, ihmettelin kun en lentänyt tolla pääty-ympyrällä kun pompin niin paljon.

Tosiaan kun oltiin jo lopetettu nämä käännökset ja laukat meidän osalta, mutta oltiin vielä ympyröillä niin otin sitten hieman pysähdyksiä ja voltteja, kun Elvis oli hieman innokkaalla tuulella ja jos vaikka painoi ulkopohjetta niin sehän oli ilmiselvä lähtömerkki tuolle ponille. Joten päätin hiukan koittaa rauhoitella sitä näin ennen loppuraveja. Rauhoittuihan se jonkin verran ja sitten päästiinkin loppuraveihin. Koitin vain saada Elviksen menemään suht rauhassa, eikä mitään laukan ja ravin välimuotoja niin kuin välillä tulee. Ja en tiedä, mutta tuntuu että se tässä lopussa alkoi taas pelkäämään noita muita hyvin rasittavasti. Kun oltiin jo jääty käyntiin, Sakari tulee meitä päin, niin Elvis vetää uukkarin mutta pysähtyy kuin seinään kun huomaa että iik, perässä tuleekin Viiru ;) Mutta alkoi hän sentään käyttäytyä taas ihan lopussa hevosiksi, eikä enää ollutkaan niin paha asia jos Sakari meidät ohitti. Osaa se kyllä välillä olla rasittava, mutta jos tässä nyt itse oppisi niin varmasti paranisi, ja kyllä tänään meni aika reippaasti paremmin kuin viimeksi :D

Sitten loppukäyntien jälkeen keskelle ja saimmekin jäädä kuuntelemaan Mariannen ja Sakarin ratsastajan keskustelua laukanvaihdoista ja vastalaukasta :D Ei se mitään, kiinnostavaa kuultavaa kyllä. Sitten talliin ja Elvikseltä varusteet pois. Harjasin Elviksen nyt oikein huolella, sillä mulla oli asiaa Mariannelle ja minähän en uskalla sitä kysyä jos kaikki on siinä lähellä. Kun Elvis oli oikein siisti, niin kävin kortin kirjotuttamassa ja sitten vaan odottelemaan että muut lähtisivät. No joo, osa porukasta lähtikin, mutta tietenkin Marianne menee hakemaan Annia tarhasta, joten odottelen ja pompin vaan paikallani ja lopulta sitten vaan hilpasen toiselle puolelle tallia. Ja lopultakin sain kysyttyä että voisinko kenties saada tulla leirille ;) Minä hyvin positiivisena hemmona olin jo ajatellu että Marianne vastaa tyyliin: Hah, sä vai? Hah, et sä mihkää pääsee, oot liian vanha/huono yms., mutta ei! Oli kuuulemma toivonut että saisi leireille vähän vanhempiakin tyttöjä ja periaatteessa tuli päätettyä että mä menen sille kakkosleirille (: En sille kolmannelle voi edes mennä, ekalle en vaan halua, kakkonen on just hyvä.

Mutta ei oikeasti voi käsittää kuinka vaikeeta oli tommosen asian kysyminen, hei oikeasti :D Sitten kun vaan heiluin siinä vieressä kuin sekopää niin oli vaan pakko alottaa että mulla olisi kysymys. Sitten ei voi vaan lähteä mitään sanomatta, vaan on pakko jatkaa :)

Oivalluksia

Kauheeta kun kerran kaatuu portaissa niin nyt tuntuu koko ajan että vedän nurin niissä :D Ei tästä tule mitään.

Mutta asiaan, rupesin tässä tänään kaiketi ajattelemaan (Nyt kuolin, aloin tässä tänään KAIKETI ajattelemaan :D) niin tajusin että miksi mun mielestä ravivoltit oli joskus niin kauhean hauskoja. Se johtui siitä että vanhalla tallilla ravivoltteja ei tehty noin ikinä :o En oikeasti ole edes tajunnut tätä asiaa. Siis ekan ravivoltin taisin mennä, hmm, se oli varmaan keväällä, mut voiko se olla niin että ekan ravivoltin olisin tehnyt noin vuoden ratsastelujen jälkeen, vai olisko se aika jopa pidempi? Ei härre guud. Muistan kun sain ekaa kertaa mennä ravivoltin, en edes uskonut että onnistuisin, mentiin siis yksittäiskierroksia ja sain mennä ja oli niin hauskaa kun se onnistui! Mutta siis pointti oli että aika öhöm, oikeasti :D Ravivoltti, ja niitä ei mennä kuin yksittäiskierroksilla, joskus. Miten en ole huomannut tätä aiemmin. No nyt valkeni sekin, miksi ravivoltit oli joskus niin hauskoja :D

Nykyään varmaan hauskin asia mitä voi tehdä on loppuraveissa, jos menee niin että tekee koko ajan kokorataleikkaan, eli tekee sellasta hienoa kahdeksikkoa ja nimenomaan kevyessä ravissa. Oon tuotakin tehnyt vaan kerran mutta se oli niin kivaa :D Olen jotenki psykopaattinen kun tuota tehdessä tuli niin sellainen olo että jee, olen hyvä, vähän tämä näyttää hienolta. Sitten kun siinä vaihdellaan kevennystä niin se just lisää sitä hienouden tunnetta. Ja silloin kun tuota menin, niin Elviski meni niin kivasti näin vaihteeksi. Heh, mutta joo se on hauska asia mitä tehdä :D Kukaan ei ymmärrä.

Tämä on tosiaan jotain random selostelua ja kaikki pitää mua täysin hulluna, aijai, kyllä mä sen tiedän, ne ei vaan pysty sanomaan sitä kun ei näe mua missään :D

En kyllä tiedä että mietinkö tätä tuossa edellisessä sekopää-postauksessa, mutta se kypärä on varmaan joo ehkä hiukan rikki, mutta mietin kanssa että kohtaloa vastaan on turha pyristellä, ja jos miettii että mun edellisessä kypärässä oli neljässä osassa se styroksi, ja ratsastin sillä varmaan vuoden, niin onhan toi mun nykyinen siihen verrattuna turvallisempi. Maailma ei menetä mitään jos nyt jotenki onnistun sieltä oikein kunnolla lentämään (: Ja jos ei mennä puomeja, niin en mä tietenkään tipu, julmaa kyllä.

Tosiaan tämän postauksen idea oli vaan se että kävin vahvistamassa teidän sekopää-epäilykset todeksi, mua ei kannata ottaa tosissaan.

Mietiskelyä

Olen niin vanha ja väsynyt :D No kyllä tänään tuli niin outo olo ku kävin terkkarilla ja siellä kertoilin: Tänään kaaduin portaissa ja loukkasin polveni, eilen tipuin hevosen selästä päälleni. Ai kauhee, musta ei ole pian jäljellä mitään! En edes tajua miten onnistuin kaatumaan portaissa, angst.

Tällä hetkellä tappelen elokuva työkalun kanssa, kun koitan tehdä videoprojektivideota, mutta paino sanalla koitan. Ei tää toimi, jumittelee koko ajan. Muutenkin kuolaan täällä jotain vegasii tai jotain hienoa videonteko-ohjelmaa :)
Ja tosiaan, olen myös pohdiskellut että oon joka kerta tippunut pahemmin, eka kerta sattui hiukan jalkaan, toka kerta sattui kunnolla jalkaan ja kolmannella kerralla pää edellä alas. Tsiisus kun seuraavaksi makaan sairaalassa neliraaja halvaantuneena! Pelkään vaan että koska katkeaa käsi ja en voi ratsastaa :(

Vieläkään ei ole tullut ilmotusta kunnan kesätöistä ja äh, tuntuu ettei tulekaan :/ Haluaisin tietää pääsenkö mä leirille vai en.

Ja sitten mietin kanssa, että jos kävisin yhä vanhalla tallilla, niin en olisi varmaan vieläkään tippunut, mutta sitten taas:
En olisi myöskään varmaan vieläkään saanut laukattua, ja olisin saanut kokeillakin varmaan vain pari kertaa.
Jännittäisin laukkaa ja lähtöjen jälkeen kanssa.
Istuisin ihan väärin.
Keventäisin väärin, enkä osaisi kattoa sitä.
Ohjat roikkuisivat.
Osaisin ratsastaa vielä vähemmän eri hevosilla (en osaa kyllä nytkään)

Ja varmaa olisi muutakin, että oon kyllä ihan tyytyväinen. Kai mä voin putoamisilla maksaa tästä kaikesta (: Kunhan en vaan katko paikkojani, en oikeasti halua pitää mitään monen vuoden taukoa vaan sen takia että on vaikka jalka katki tai pää irti. Nyt varsinkin kun kypärä voi olla aika heikossa jamassa.

Satuloihin turvavyöt

Tänään otti kyllä hiukan päähän :D Kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti.

Noh, menin tallille, autolla (totesin että se tuo pahaa onnea) Olin tallilla hirveän ajoissa, ja en keksinyt mitään tekemistä joten hihhuloin ympäriinsä. Ensimmäistä tuntia ei ollut, joten menin katsomaan toista tuntia kun se alkoi. Pääsin taluttamaan Mörriä. Hiukan jännitin, pitkästä aikaa taluttamassa, mutta sujui se ihan okei. Kuuma tuli vaikkei paljon juossutkaan ja pari kertaa Mörri kiilasi ja tehtiin jotain voltteja. Sitten yksi tippui, ja hevoset vähän sätkyili, joten ei tehnyt mitään hyvää vaikutusta omaa ratsastusta ajatellen. Mörrikin pari kertaa pukitteli ja potki, mutta reipas tyttö oli ja jatkoi ravaamista ihan kuin ei olisi mitään käynyt :) (Aivan, mulla on pakkomielle ajatella että pienet säikähtää kuoliaaksi tällaisesta. Vanhan tallin vaikutusta väittäisin ;) )

Mä menin Elviksellä, joten ei kun selkään vaan ja liikkeelle. Tunnilla lisäksi Viiru, Simo ja Pomo. Alkuun mentiin käyntiä ja Marianne ehdotti että mentäisiin puomeja. Mä ihan mieluusti halusin jotain puomeja, kun viimeksi kun oli puomeja niin mä tipuin eikä siitä tullut mitään. Marianne laitteli puomeja ja me mentiin käyntiä. Elvis kulki kauhean kivasti, korvat oikeaan suuntaan, kuunteli ja totteli, mitä nyt pariin otteeseen meni uran ulkopuolelle eikä tullut sieltä pois :D No sitten otettiin kevyttä ravia, Elvis meni kivasti, ei kaahaillut, mutta mulla oli joku vammaus, kun kauheasti heilui jalat kun kevensin. Jotenkin jännitin niitä sitten varmaan kun koitin pitää jalat kyljissä kiinni. Johtui varmaan siitä. No siirryttiin käyntiin ja aloitettiin Mariannen puomitehtävä. Se oli laittanut viisi puomia kaarevasti ja siitä piti tehdä voltti. En osaa selittää, mutta puolet voltista kulki kaarevien puomien päältä.

Alkuun en edes päässyt niille puomeille kun Elvis pelkäsi Viirua ja kaikki oli edessä :D Sitten kun pääsin niin Elvis vaan löntysteli yli, mutta meni sentään niinkuin halusin. Sitten suunta vaihtui, tähän suuntaan mentiin reippaammin, mut ihan liian reunassa. On se vaikeeta. Tämän jälkeen siirryttiin sitten raviin. Mä olin jo odottanut ravia, kun halusin nähdä että onnistuuko keventäminen nyt. Annan pohkeita ihan normaalisti, ollaan lyhyen sivun keskellä. Sitten Elvis vetää jotkut ihme pultit ja täyttä laukkaa. Simokin lähti siitä menemään. Laukattiin ihan täysillä toista lyhyttä sivua kohti. Ei kauhee oikeasti, en ole koskaan varmaan mennyt niin kovaa. Pelkäsin oikeasti että Elvis hyppää sen aidan yli, kun se vaan painoi täysiä vaikka aita läheni. Sitten äkkipysähdys, ja minä totta kai ales, Simonkin ratsastaja tippui. Mä tipuin päälleni, ja hiukan alkoi särkeä pää, tuli hiukan huono olo. Jes. Elvis palautettiin mun luo, ja arvatkaas vaan mikä oli tuossa tilanteessa mun suurin huolen aihe. Menikö kypärä rikki :) Saattoi mennäkin, mutta ei nyt uuttakaan saa, toivotaan etten enää lennä päälleni.

Nousin takaisin selkään, ja ei yhtään sillä tavalla jännittänyt. Jatkoin vaan käyntiä, mutta raviin en uskaltanut siirtyä, koska äskenkin Elvis oli lähtenyt menemään ihan vaan kun siirryttiin raviin. Kuljin aika kauan käyntiä ja Marianne laittoi hienot ravipuomit sinne. Sitten kun olin kävellyt vaikka kuinka kauan, ja totesin etten uskalla siirtyä raviin, niin Marianne aloitti saarnan kuinka hevoset saa enemmän aihetta kytätä jos kävellään ja blaablaablaa. Mä en jaksanut kuunnella (:D) joten maiskutin ja ravia. Elvis kulki rauhassa ja ravattiin niiden puomien yli. Sitten vaihtui suunta ja tota noin. Piti taas tulla niitä puomeja, ja varmaan kolme ekaa kertaa Elvis kiersi ne puomit ulkokautta. Ai pahasana :D

Sitten Marianne meni sinne uralle patsastelemaan ja mekin päästiin puomien yli. Sitten pidennettiin väliä ja mua alkoi epäilyttää että Elvis lähtee menee. Taas mentiin ohi, mutta seuraavalla kerralla mentiin sujuvasti yli ja siihen jätettiin ravipuomit. Hyvä Elvis. Tosiaan tuossa ravissa se kulki, noh, ei se kaahaillut, mutta ei se kyllä erityisemmin mua kuunnellutkaan. Meni vähän minne halusi, pelkäsi kaikkia ja hiukan kiihdytteli ennen puomeja. Täytyy myöntää että lievästi meni hermot ja sitten kun Elvis tyyliin säikkyi Simoa, niin kyllä sitten pamautin jo pohkeilla että nyt en oikein taas jaksa tätä. Jossain välissä Elvis muuten lähti, mutta sain sen sentään hiljennettyä, tai sitten se lähti kahdesti, en muista.

Tämän ravin jälkeen jätettiin yksi puomi ja oli tarkoitus laukata. Mä jätin väliin, kun en uskaltanut ottaa sitä riskiä että se lähtee taas täysillä ja kaatuu tai muuta kivaa, joten vaan kiertelin käyntiä ja tappelin Elviksen kanssa kun Pomo ja Viiru oli niin pelottavia. Sitten otettiin loppuravia, joka meni aika kivasti, ja loppukäynnit jotka sujuivat hyvin rauhassa, mutta tällä kertaa en uskaltanut päästää jalustimia pois.

Siis kyllä kevät on kiva vuodenaika kun tulee kesä, mutta just nyt ei haittaa vaikka olisi joku kiva syksyinen päivä tai jotain. Oikeasti!
Onneksi on mennyt niin hyvin, vastoinkäymiset ei tunnu niin pahalta jos oikeasti on mennyt hyvin. Mutta kyllä alkaa hiukan kyrsiä, kolmas kerta jo, ja puolen vuoden sisällä. Mutta Elvis on oppinut taktiikan, mä tipun jollen yhtään osaa odottaa sitä lähtöä. Ennen en tippunut niin helposti, mutta se johtu siitä kun ennen otin aina jostain kiinni kun tuli lähtö. Nykyään en ota kiinni. Ja ennen aina lähdön jälkeen olin hetken aikaa ihan jännittynyt, nykyään voi kohtuu rauhassa jatkaa.

Sitten tunnin jälkeen vaan harjasin Elviksen ja olin hiukan vihainen sille. Täysin uusi tunne. Ostin uuden kortin, jota nyt tässä tuunailen, ja Elvis varmaan tuolla elvistelee: "Mä tiputin taas sen ämmän, kyl se varmaan jo tajuu pysyy poissa"

Kyllä olisi helpompaa jos satuloissa olisi turvavyöt :D

Mutta tästä huomasimme että minä putoan aina jos on puomeja. Epistä, mäkin haluaisin mennä niitä, olisin halunnut laukata sen yli, mutta aina mä tipun. Ärh :D