Pöljä Poni

Kyllä vain eikä mitään muuta :)

Eli nyt viimeisen (?) kerran autolla tallille ja olin taas hirveän ajoissa. Hetken kuljeskeltuani menin katsomaan tuntia ja näinkin kun yksi tyyppi tippui Viirulta ja ilmeisesti tunnilla oli tippunut joku muuki. Ehanaa suorastaan. Katselin siinä vähän aikaa ja sitten Marianne tuli kyselemään että onko Elviksen ratsastajaa näkynyt. Eipä ollut, joten mun piti käydä katsomassa olisiko se tallissa, ja jos ei ollut niin sain mennä jo tunnin aikaisemmin.

Eipä löytyny ratsijaa joten tunnille mars. Menin siis Elviksellä ja tunnilla lisäksi Simo ja yksärinä Aamu. Juuh, kun selkään nousin ja istuin siellä, niin Simo tunkee sinne perään ja Elvis suuresti peljästyy ja koittaa menemään lähteä. No se rauhottui oikeastaan heti ja sitten alkukäynteihin. Kuljettiin uraa pitkin, välillä otin voltteja (en viitsinyt paljon ottaa kun Simo seuraili, ja niih :D Olen ilkeä ämmä enkä väistä seurailijoita vaan teen niinkuin huvittaa. No okei, en pysähdellyt, olen niin reilu) Elvis meni ihan kivasti ja pian siirryttiin kevyt raviin. Elvis kulki tosi ihanasti. Kukaan ei usko kun näki mun viime kerran räpellyksen, mutta oikeasti. Se ravasi niin sopivassa tahdissa ja rauhassa, ei säikkynyt muita ja kulki suht löysän puoleisella ohjalla. Suht löysä on siis suhteellinen käsite, mutta ei ollut sellasella tuntumalla kuin yleensä ja normaalisti "työskennellessä" Pian saatiin tehtäväksi tehdä pääty-ympyröitä ja heti mulle motkotettiin kun teinkin voltin :D Hups, se hiukan pieneni.. Tästä viisastuneena sainkin tehtyä aika paljon isompia voltteja, jotka muistuttivat hiukan enempi ympyrää. Koitin asettaa ja jos multa kysytään niin se sujui aika hyvin. Ja oli ihanaa ratsastella kun oli niin avaraa, tyhjää. Rauhaa..

Mentiin aika pitkään kevyttä ravia, Marianne piti Simoa "silmätikkuna" kun se tuppasi hiukan seurailemaan, joten mentiin Elviksen kanssa aika vapaasti. Saatiin kyllä tehtäväksi tehdä käyntisiirtymät pitkille sivuille. Toiselle sivulle ne onnistui tosi hyvin, mutta sitten toisella sivulla tuli ihme kaahailua joten siirtymä hieman venyi ja asiaa ei auttanut se että Elvis päätti että tuo yksäri on pelottava, päästiin kuitenkin aika kivasti sen ohi menemään alkuraveissa, mitä nyt välillä tuli stoppeja joista selvisimme. (Ette varmasti arvanneet sitä)
Tosiaan mä tein tuota tehtävää niin, että aina lyhyen sivun lopussa - pitkän sivun alussa istuin harjotusraviin, keskelle käyntiin ja sitten kevyttä ravia eteenpäin. Sain myös olla malliesimerkkinä ravikäsistä. No en nyt tiedä pysyykö mun kädet kovinkaan hyvin. Koitin tällä tunnilla pitää ne mahdollisimman paikoillaan ja selän suorana sillä siitä videosta huomaa että kädet heiluu ja kaamee etukeno. Angstis.

Kun oltiin sitten ravailtu niin yksärimme jäi toiselle ympyrälle, me sitten Elviksen kanssa porttipäätyyn ympyrälle. Simo sai kuljeskella uraa pitkin, ja otti kai ravi-käynti siirtymiä. Ja tosiaan, laukka oli vuorossa. Marianne päätti että voitaisiin laukata ympyrällä, kun sitä tehtiin viimeksi ja kun mun pitää kuulemma opetella ohjaamaan kun aikaisemmin on vaan keskitytty siihen että laukataan suoraa uraa (: Eipä siinä mitään, laukka ja ohjaus onkin olllut hieman haasteellista, vaikkakin onnistunut jo jotenkin. Sain ihan itse päättää nostanko käynnistä vai ravista. Ei ollu pokkaa nostaa käynnistä joten harjotusraviin ja Elvis siirtyy sulavasti itse laukkaan. Kaunista laukkaa hetkinen ja sitten sain hiljennettyä. Marianne kehui kuinka hyvin meni, mutta mua häiritsee se jos poni nostaa :D No niin uusi nosto ravista taas. Pohjetta ja ampaisu. Elvis lähti menemään ihan kiitettävää vauhtia, sulavasti juoksimme väärälle ympyrälle ja sieltä pois nopeasti. Dääm, aina me ollaan edessä. No uusi nosto ja taisi tulla vieläkin ravissa. Lopputulos sama.

Tämän jälkeen taisin vielä nostaa ravista. Elvis lähti taas melko reippaasti mutta nyt pysyttiin jo melkein omalla puolella, hiukan kävästiin toisella puolella. Otettiin vielä jotain nostoja ja mä päätin ottaa niitä käynnistä kun Elviksellä tuntui virtaa riittävän tähän hommaan. Suht reippaasta käynnistä aina nosto ja kyllä se nousi (: Kaahailtiin melko reippaasti ja käännökset ei olleet mitään koulukisatasoa. Sisäohjaa, sisäohjaa, DÄÄM en mä nyt voi kiskoo ponii suusta koko ajan, ulkopohjet, ulkopohjet, DÄÄM Elvis lähtee kaahaan, ulko-ohjaa, ulko-ohjaa, no nyt sujuu jo jotenkin!! Mutta kai se siitä.

Tosiaan välillä tuli sellanen olo että herran jumala, poni on kohta nurin kun se vetää täysillä ja vaan koitan kääntää että pysyttäisiin ympyrällä. Kerran onnistuttiin laukkaamaan melkein koko ympyrä, sitten Elvis hyytyi, ja hei, mä annoin ennen tota jopa pohkeita laukassa ;) Siitä sitten käyntiin ja vaihdetaan suunta. Elvis tietty viksuna ponina kässäsi heti että hei, 1+1=3 joten noin 0,34% mahdollisuudella me laukataan myös tähän suuntaan. Heti kun suunta oli vaihtunut, Elvis lähtee laukkaamaan ja vetää pari pikku pukkia, ja sitten mennään toiseen päähän kenttää niin riemuissaan :D On se laukkaaminen niin hauskaa, en edes tajua miten se jakso kun se oli ihan (lue: hieman) hikinen ja puuskuttikin. Mutta ei, lämpö ei häntä taas hidasta. Otettiin sitten tähänkin suuntaan muutamia laukannostoja, otin taas käynnistä ja nyt yksi onnistui mun mielestä aika kivasti, tuli hieman yli ympyrä ja hidastinkin itse. Reippaasti herra meni mutta oikein kiltisti kuitenkin. Yhden kerran ei meinannut nousta, vaan Elvis lähti vaan ravaamaan mutta sitten mun pohje osui jonnekin sen kylkeen ja laukkakin nousi. Siis mun mielestä laukka meni ihan kohtuu hyvin, ei se kovin hallittua ollut ja käännökset ei mitään loistokkaita, mutta kaikki onnistui ja tästä se sitten katsokaas lähtee. Pompin aika paljon (mitä voi odottaa kun jouduin keskittymään siihen että pystyssä pysytään ja omalla ympyrällä) Ja silti Marianne sekoilee siitä kuinka mun laukkaaminen on nykyään niin paljon paremman näköistä ja näyttää niin hallitulta ja ohjaaminen sujuu, ja ah mitä muuta :D Panee miettimään, kummassa vika on, mussa vai sissä. Onkohan edes sanoja tai mitään.
Sitten sain myös kauhean saarnan kun yksi laukkapätkä loppui lyhyeen sen takia että olin tiputtaa mun jalustimen. Kuulemma vauhdissa pitää napata kun esteradallakin menee kauheasti aikaa tuollaiseen hidasteluun. Nimenomaan, mutta mä en kyllä varmaan ikinä pysty mitään esteratoja loikkimaan :)

Kun mä olin sitten Elviksen kanssa laukannut tarpeeksi, jäi Simo liinan päähän laukkaamaan ja mä sain lähteä rauhalliseen loppuraviin Elviksen kanssa. Poni melkein tajusi ja sitten vedetään täyttä ravia ympäri kenttää, odotin koko ajan että kohta vaihdetaan astetta nopeampaan askellajiin. Sitten kun Aamu ja Simo laukkasivat, niin kyllä sieltä muutamia lähtöjä tuli, on se kato epistä jollei mekin laukata ku muutkin laukkaa ;) Vähän tämä rakas Elvis alkoi myös säikkyä tota Aamua, ja jos se vaikka tuli perästä niin meille tuli lähtöjä. Aloin miettimään tuon ponin itsesuojeluvaistoa, kun eikös se lähde laukkaan ihan aidan vierestä ja vielä siitä kohdasta missä aita on kaatunut, joten ne puomit on hiukan enemmän vaakatasossa. Odotin että kaatuisi, mutta ei onneksi. Tosiaan, tämä kevyt ravi oli melko, noh, reipasta, sain sentään välillä hiljennettyä ja välillä uskalsin jopa löysätä ohjia kun tuntui että Elvis rauhottui. Tosin aika pian keräsin ne takaisin kun Aamu lähestyi, ei viitsi kumminkaan ottaa riskiä että Elvis lähtee vetää minnekkään. Ravailtiin loppuravejakin aika kauan, kunnes viimein jäimme käyntiin. Vaikka olikin hiukan kaahailua, eikä tunti ollut oma niin olin kyllä melkoisen tyytyväinen, ainakin itse. Mitä nyt koko ajan tuntui että oon yksärin tiellä :D Kauheat paineet, aina kun se on ratsastamassa niin Elvis säikkyy sitä hevosta ja sitten tulee sellainen olo että oon koko ajan sen tiellä.

Kuljettiin sitten loppukäynnit ja alas selästä. Elvis ei nyt sitten tietenkään jatkanut joten vein sen karsinaan. Ja tästä päästäänkin otsikkoon ;) Otin varusteet pois ja kävin pesemässä kuolaimet niin hyvin kuin osasin, kerrankin oli oikeasti aikaa. Otin sitten juomapullon ja kännykän mukaan ja menin karsinan viereen. Elvis siellä seisoi ja mussutti jotain vanhaa heinää. Otin juomapullon ja join vettä. Sitten vaan katoin kun Elvis peruuttaa karsinan nurkkaan ja jäi sinne. Mietin vaan että mikä sillä nyt on, luuleeko joutuvansa taas juoksemaan kentälle mun kanssa (kauheeta siitä tekee se mun sana ;)) Menin sitten harjaamaan ja olin ihan varma että Elvis tyyliin potkasisi, näytti ihan siltä. Mutta ei, hän rauhottui pian ja meni seisomaan normaaliin paikkaansa karsinan keskelle ja syömään. Harjasin alkuun kumisualla, sitten sillä ihme hommelilla millä se karva lähtee ja sitten piikkisualla, sitten pehmeellä harjalla ja tällä kertaa puunasin päänkin niin perusteellisesti kuin vain osasin ja viitsin (en montaa kymmentä minuuttia viitsinyt Elvistä kiusata) ja tietty putsasin kaviot.

No kävin sitten jossain välissä taas juomassa vettä ja huomasin vaan että Elvis lähti saman tien peruuttelemaan kauemmas ja katseli mua sieltä silmät suurina. Kävin hiukan näyttämässä sitä pulloa, Elvis kattoo sitä korvat hörössä, silmät ja sieraimet suurina. Ei se uskaltanut edes koskea siihen, haisteli vaan kauempaa ja sitten meni kauemmas. Ja en nyt tiiä, mutta mua alkoi kyllä tuo poni huvittamaan ja pahasti :D No okei, ymmärrän että jos vesipullo on vaikka koittanut murhata sen, mutta oikeasti. Kertokaa toki jos tiedätte että vesipulloarmeija on Elvistä kiusannut :) Silittelin Elvistä, yhä kauhea pullo kädessä. Elvis seisoo ihan paikoillaan ei se raukka uskaltanut kuin seisoskella. Näytin vielä sitä pulloa ja sama reaktio. Vein sitten ilkeän pullon ponia kiusaamasta. Jätin sen mun takin päälle makaamaan, aika lähelle karsinan ovea, mutta karsinan ulkopuolelle ja jatkoin Elviksen harjaamista. Sitten Elvis huomaa kauhean pullon. Huomasin vaan yht äkkiä kun Elvis tuijottaa sitä pulloa kauhean uteliaan näkösenä. Aina välillä se otti askeleen ovelle päin kunnes lopulta sen pää oli oven raossa ja se vaan tuijotteli sitä pulloa. Pöllöpää se on eikä mitään muuta :D Ennen kuin lähdin niin näytin vielä pulloa karsinan takaa sille, eikä se siinä enää ollut kovin pelottava. Ehkä mä voin nyt paremmin ymmärtää hänen suuren hevospelkonsa, jos pullokin on noin pelottava asia. Ihan hömelö se on kyllä ;)

Harjasin siis Elvistä lähemmäs tunnin ja kyllä karvaa lähti ja ponista tuli kaunis. Mutta sitten oli pakko lähteä kun kauhea ampiainen (okei joku kimalainen) tuli sinne ja mulla on kauhea kammo kaikkia ötököitä kohtaan jotka näyttää ampiaisilta. Ihan sama onko ne kimalaisia, kukkakärpäsiä vai ampiaisia, yhtä kauheita kaikki. Yh.. Se onkin sitten huvittavaa kun oon serkun kanssa vaikka pihalla ja joku kimalainen lentää ohi ja mä sitten tyyliin kiljun ja juoksen sitä karkuun kun toinen yrittää selittää että ei se pistä. Mutta sitten taas se itse pelkää kaikkia ötököitä oli ne sitten sellaisia minikärpäsiä tai yöperhosia (: Että hyvin menee taas.


Mutta aiheeseen liittyen, niin oon sitä mieltä että sujui kuitenkin aika hyvin. Enkä ole katkera siitä etten päässyt väistättämään takaosaa, mitä noi mun tunnilla teki (: Jos ne olisi puomeja mennyt, niin joo olisin ollut katkera, kun aina mä tipun/kaikki menee pieleen, joten haluaisin mennä puomeja ja onnistua :D Mutta joo, kivasti meni vaikka olikin hiukan tahtojen taistelu -tyyppistä ja vähän turhan reipasta tämä meidän meno. Onnistuin ainakin pysymään pääty-ympyrällä, välillä siistimmin, välillä epäsiistimmin. Ja hei, nyt on pitkästä aikaa joku pukittanut mulla :D En edes muista milloin viimeksi olisi joku pukittanut. On siistiä joo :)