Satuloihin turvavyöt

Tänään otti kyllä hiukan päähän :D Kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti.

Noh, menin tallille, autolla (totesin että se tuo pahaa onnea) Olin tallilla hirveän ajoissa, ja en keksinyt mitään tekemistä joten hihhuloin ympäriinsä. Ensimmäistä tuntia ei ollut, joten menin katsomaan toista tuntia kun se alkoi. Pääsin taluttamaan Mörriä. Hiukan jännitin, pitkästä aikaa taluttamassa, mutta sujui se ihan okei. Kuuma tuli vaikkei paljon juossutkaan ja pari kertaa Mörri kiilasi ja tehtiin jotain voltteja. Sitten yksi tippui, ja hevoset vähän sätkyili, joten ei tehnyt mitään hyvää vaikutusta omaa ratsastusta ajatellen. Mörrikin pari kertaa pukitteli ja potki, mutta reipas tyttö oli ja jatkoi ravaamista ihan kuin ei olisi mitään käynyt :) (Aivan, mulla on pakkomielle ajatella että pienet säikähtää kuoliaaksi tällaisesta. Vanhan tallin vaikutusta väittäisin ;) )

Mä menin Elviksellä, joten ei kun selkään vaan ja liikkeelle. Tunnilla lisäksi Viiru, Simo ja Pomo. Alkuun mentiin käyntiä ja Marianne ehdotti että mentäisiin puomeja. Mä ihan mieluusti halusin jotain puomeja, kun viimeksi kun oli puomeja niin mä tipuin eikä siitä tullut mitään. Marianne laitteli puomeja ja me mentiin käyntiä. Elvis kulki kauhean kivasti, korvat oikeaan suuntaan, kuunteli ja totteli, mitä nyt pariin otteeseen meni uran ulkopuolelle eikä tullut sieltä pois :D No sitten otettiin kevyttä ravia, Elvis meni kivasti, ei kaahaillut, mutta mulla oli joku vammaus, kun kauheasti heilui jalat kun kevensin. Jotenkin jännitin niitä sitten varmaan kun koitin pitää jalat kyljissä kiinni. Johtui varmaan siitä. No siirryttiin käyntiin ja aloitettiin Mariannen puomitehtävä. Se oli laittanut viisi puomia kaarevasti ja siitä piti tehdä voltti. En osaa selittää, mutta puolet voltista kulki kaarevien puomien päältä.

Alkuun en edes päässyt niille puomeille kun Elvis pelkäsi Viirua ja kaikki oli edessä :D Sitten kun pääsin niin Elvis vaan löntysteli yli, mutta meni sentään niinkuin halusin. Sitten suunta vaihtui, tähän suuntaan mentiin reippaammin, mut ihan liian reunassa. On se vaikeeta. Tämän jälkeen siirryttiin sitten raviin. Mä olin jo odottanut ravia, kun halusin nähdä että onnistuuko keventäminen nyt. Annan pohkeita ihan normaalisti, ollaan lyhyen sivun keskellä. Sitten Elvis vetää jotkut ihme pultit ja täyttä laukkaa. Simokin lähti siitä menemään. Laukattiin ihan täysillä toista lyhyttä sivua kohti. Ei kauhee oikeasti, en ole koskaan varmaan mennyt niin kovaa. Pelkäsin oikeasti että Elvis hyppää sen aidan yli, kun se vaan painoi täysiä vaikka aita läheni. Sitten äkkipysähdys, ja minä totta kai ales, Simonkin ratsastaja tippui. Mä tipuin päälleni, ja hiukan alkoi särkeä pää, tuli hiukan huono olo. Jes. Elvis palautettiin mun luo, ja arvatkaas vaan mikä oli tuossa tilanteessa mun suurin huolen aihe. Menikö kypärä rikki :) Saattoi mennäkin, mutta ei nyt uuttakaan saa, toivotaan etten enää lennä päälleni.

Nousin takaisin selkään, ja ei yhtään sillä tavalla jännittänyt. Jatkoin vaan käyntiä, mutta raviin en uskaltanut siirtyä, koska äskenkin Elvis oli lähtenyt menemään ihan vaan kun siirryttiin raviin. Kuljin aika kauan käyntiä ja Marianne laittoi hienot ravipuomit sinne. Sitten kun olin kävellyt vaikka kuinka kauan, ja totesin etten uskalla siirtyä raviin, niin Marianne aloitti saarnan kuinka hevoset saa enemmän aihetta kytätä jos kävellään ja blaablaablaa. Mä en jaksanut kuunnella (:D) joten maiskutin ja ravia. Elvis kulki rauhassa ja ravattiin niiden puomien yli. Sitten vaihtui suunta ja tota noin. Piti taas tulla niitä puomeja, ja varmaan kolme ekaa kertaa Elvis kiersi ne puomit ulkokautta. Ai pahasana :D

Sitten Marianne meni sinne uralle patsastelemaan ja mekin päästiin puomien yli. Sitten pidennettiin väliä ja mua alkoi epäilyttää että Elvis lähtee menee. Taas mentiin ohi, mutta seuraavalla kerralla mentiin sujuvasti yli ja siihen jätettiin ravipuomit. Hyvä Elvis. Tosiaan tuossa ravissa se kulki, noh, ei se kaahaillut, mutta ei se kyllä erityisemmin mua kuunnellutkaan. Meni vähän minne halusi, pelkäsi kaikkia ja hiukan kiihdytteli ennen puomeja. Täytyy myöntää että lievästi meni hermot ja sitten kun Elvis tyyliin säikkyi Simoa, niin kyllä sitten pamautin jo pohkeilla että nyt en oikein taas jaksa tätä. Jossain välissä Elvis muuten lähti, mutta sain sen sentään hiljennettyä, tai sitten se lähti kahdesti, en muista.

Tämän ravin jälkeen jätettiin yksi puomi ja oli tarkoitus laukata. Mä jätin väliin, kun en uskaltanut ottaa sitä riskiä että se lähtee taas täysillä ja kaatuu tai muuta kivaa, joten vaan kiertelin käyntiä ja tappelin Elviksen kanssa kun Pomo ja Viiru oli niin pelottavia. Sitten otettiin loppuravia, joka meni aika kivasti, ja loppukäynnit jotka sujuivat hyvin rauhassa, mutta tällä kertaa en uskaltanut päästää jalustimia pois.

Siis kyllä kevät on kiva vuodenaika kun tulee kesä, mutta just nyt ei haittaa vaikka olisi joku kiva syksyinen päivä tai jotain. Oikeasti!
Onneksi on mennyt niin hyvin, vastoinkäymiset ei tunnu niin pahalta jos oikeasti on mennyt hyvin. Mutta kyllä alkaa hiukan kyrsiä, kolmas kerta jo, ja puolen vuoden sisällä. Mutta Elvis on oppinut taktiikan, mä tipun jollen yhtään osaa odottaa sitä lähtöä. Ennen en tippunut niin helposti, mutta se johtu siitä kun ennen otin aina jostain kiinni kun tuli lähtö. Nykyään en ota kiinni. Ja ennen aina lähdön jälkeen olin hetken aikaa ihan jännittynyt, nykyään voi kohtuu rauhassa jatkaa.

Sitten tunnin jälkeen vaan harjasin Elviksen ja olin hiukan vihainen sille. Täysin uusi tunne. Ostin uuden kortin, jota nyt tässä tuunailen, ja Elvis varmaan tuolla elvistelee: "Mä tiputin taas sen ämmän, kyl se varmaan jo tajuu pysyy poissa"

Kyllä olisi helpompaa jos satuloissa olisi turvavyöt :D

Mutta tästä huomasimme että minä putoan aina jos on puomeja. Epistä, mäkin haluaisin mennä niitä, olisin halunnut laukata sen yli, mutta aina mä tipun. Ärh :D