Muuttohäslingin takia jouduin lauantaina vähän soveltamaan ja menemään ilman ratsastusvaatteita tallille. Hyi kamala. Mulla oli Jack, tunnilla taisivat olla Evita ja Elvis, Jack vain mun kanssani.
Harjailin likaisen ponin reippaasti ja heittelin sen kuteisiin, jonka jälkeen sipsuteltiin ihanan lumiselle kentälle!
Kuvista kiitos Hennalle!
Ei siinä muuta kuin satulaan ja kävelemään! Se vaan että taas pääsi käymään niin, että heti kun heilahdin kyytiin, nin Jack lähti kipittämään alta. Sitten kun mun kengät olivat huonot, niin toinen jalustin ei vain pysynyt jalassa - heti kun sain sen, se tipahti uudelleen. Lopputulos olikin se, että poni kipitti jännittyneenä, samalla kun ratsastaja koukki jalustinta jalkaansa. Ei siis aikaakaan, kun Jack päätyi siirtymään laukkaan ja sitten väännettiin täyttä laukkaa ympäri kenttää. TAAS!
Se oli jonkin aikaa ihan naurettavaa. Väännettiin laukkaa, oltiin hallitsemattomia, mä en saanut heppaa rauhoittumaan, enkä jalustinta pysymään jalassa. Lopulta olin jo melkein sillä tasolla, että meinasin hypätä alas ja vajota itsesääliin kun ei niin mikään taas suju.
Kun hevonen kuitenkin lopulta siirtyi käyntiin siitä laukasta ja kun minäkin sain jollain tavalla jalustimet jalkaan, alkoi homma rauhoittui. Vedettiin Jackin kanssa paljon pieniä voltteja, vähän pysähdyksiä ja haettiin yksinkertaisesti rentoutta. Se alkoi helpottaa kun hevonen ei enää päässyt juoksemaan, tosin minä en missään vaiheessa kyennyt helpottamaan Jackin urakkaa. Istuin koko ajan jossain etukumarassa ja jännittyneenä, kyllä huonot vaatteet tekevät tosi paljon (mistä puheenollen, olisipa kesä!)
Kun oltiin kylliksi kävelty, niin homma alkoi taas vaikuttaa oikein hyvältä. Jack oli rento ja kiva, se ei kaahaillut ja minä olin edes etäisesti kyydissä siellä. Sitten siirryttiinkin kevyt raviin hölkkäilemään.
Ravi jännitti hiukan alkuun, sillä en tiennyt liukuvatko kengät jalustimista, jolloin Jack saisi taatusti taas kohtauksen. Otettiinkin ensin ravia ympyrällä ihan rauhassa, mutta mun kengät olivat jo paremmassa tasapainossa, eikä Jackiekään ollut mitenkään turhan railakas, joten pian päästiin ravaamaan ympäri kenttää. Ja siis joo, mitään ihmeellistä ei tehty, mikä sopi nyt paremmin kuin hyvin. Pyörittelin vaan ympyröitä ja hain rauhallisia linjoja. Eikä oikein mitään ongelmaa. Jack rentoutui aika nopeasti ja siitä tuli jopa laiska tuon paksumman lumikerroksen takia. Heppa oli kuulolla ja tuntui todella hyvältä, oikein vastaanottavaiselta ja kuuliaiselta. Oikein hyvä!
Käveltiin hetki välissä, jonka jälkeen lähdettiin humputtelemaan hieman harjoitusravia. Harjoitusravi oli ihan hyvää, Jack nyt toimi kiltisti ja oli oikein hyvä, tehtiin hiukan pysähdyksiä suoraan ravista, jotka olivat aivan loistavia. Nopeita, siinä missä halusin ja myös siirtymät raviin toimivat superhyvin. Muuten pyöriteltiinkin ympyröitä ja puuhasteltiin rauhassa. Pariin kertaan Jack lähti kaahaamaan enemmän tai vähemmän alta pelästyttyään Evitaa, mutta muutoin poni kulki kuin kello ja oli tositosi kiva.
Käveltiin ja loppukäynnit.
Marianne oli oikeastaan tyytyväinen. Kuten todettiin, vaatteet tekevät paljon ja toivottavasti ennen pitkää nämä mun ja Jackin alkuriekkumiset jäävät pois. Muuten se oli kuitenkin hyvin tyytyväinen, meni kivasti, poni oli kenties peräänannossa ja asiat sujuivat.
Mä olin itsekin oikein tyytyväinen. Alku oli epätoivoista, mutta sen jälkeen hommassa ei ollut mitään vikaa, vaan Jack oli yhtä kiva kuin yleensäkin.
Käveltiin ja keskelle, jonka jälkeen Jack sisälle ja harjauksen kautta tarhaan.
Ennen kuin lähdin, pääsin kuitenkin vielä taluttelemaan supersöpöä ja superpientä Pasi-ponia! Käytiin pikkuisen kanssa kävelemässä toisessa päässä kenttää, hölkkäiltiin hiukan lumihangessa ja tsiikailtiin kavereita. Se oli niin kiva ja niin pieni, aika mainio poni! :D
Mutta nyt minä siirryn jatkamaan muuttopuuhia, jos vaikka ensi viikolla saisin jo normi ratsastusvaatteet päälle.
...Tosin sitten ei enää voi peitellä osaamattomuuttaan huonojen vaatteiden alle. Hmm...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti