Jack oli suhteellisen hyväntuulinen. Vähän hän oli sitä mieltä että satulaa ei tarvita, eikä poni aivan arvostanut korvan harjaamista, joten korvahan jäi niin täyteen savea kuin vain mahdollista on. Yritimme kuitenkin parhaamme.
Kiitos kuvista Hennalle! Ei vaan ilma kovinkaan imarrellut.
Okei, eli joo. Pitkästä aikaa Jackillä, se olikin melkein koko postauksen tärkein ja jännittävin asia. Kenttä oli mälsä, ilma oli mälsä ja kaikki oltiin enemmän tai vähemmän tympiintyneitä kun tuulee ja vettä tulee niskaan. Yh. Tunnin aiheena oli siis jälleen se perus: kävellään ja hölkätään, hölkätään ja kävellään.
Jack oli aika hidas, mikä nyt saattaa johtua jo siitä, että ei kai kukaan hullukaan tuolla nyt kovin innoissaan jaksa mennä?! Ihan hyväntuntuinen se joka tapauksessa oli, vähän oli asettaminen hankalaa ja poni ei tuntunut antavan periksi. Tosin, vikaa oli myös satulan yläpuolella, sillä en taas ihan täysillä uskaltanut pyytää. Onhan Jackie nyt hurja hevonen, en kai minä pitkän tauon jälkeen mitään ihan uskalla pyytää.
No, sain sitä välillä hiukan aktivoimaan takajalkojaan, pysyin suht rentona (mitä nyt se kylmyyskin jännittää koko kehoa) ja sain hiukan vaadittua asetustakin läpi. Mentiin sillä ja haaveiltiin Espanjan auringosta.
Hölkkäily sujui nätisti. Vähän Jackie oli alussa väistämässä ja jännittymässä muista hevosista, mutta kun itse pysyin mukana ja rentona, uskoi ponikin ettei häntä syödä tällä kertaa. Muuten, eipä siinä sen ihmeempiä. Oli kiva mennä Jackillä kun kaikki vaan tapahtui ihan ajatuksenvoimalla ja oli helppoa ja kivaa. Paitsi ettei ollut kamalan kivaa, mutta sille ei nyt voi mitään.
Joo, käveltiin ja ravailtiin. Loppukäynneissä heittäydyin heti alas selästä, en pystynyt enää kököttelemään siellä yhtäkään käyntipätkää. Oli kylmää, oli mälsää, mutta sentään poni oli vallan söpö taas kerran.
Ensi viikolla on vielä ratsastus. Ehkä joululoman jälkeen on sitten jo paremmat kelit ja sen jälkeen kesä sieltä jo tuleekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti