Yllättävää tämä elo

Menin siis tallille, autolla kun oli kuulemma niin kylmä :D Jaaha, miten vaan. Menin sitten heti ekaksi katsomaan tuntilistaa joka oli kivan punainen. Se musta kynä oli kyllä jo aika kuollut. No luin tunteja ja katsoin sitten mun tuntia: jaha, toi on Pomolla, ja Viiru ja Simo, sitten tulin mä ja olin jo varma että siinä lukee Elvis, mutta kappas vaan, siinä lukikin Sulo! Mut oli oikein onnistuttu yllättämään (: Ihan kiva, kuten tuossa Viirulla meno -postauksessa taisin sanoa, haluan mennä vielä Sulolla, ihan huvin ja urheilun kannalta.

No meninpä katsomaan ekaa tuntia ja kuvailin hieman Elviksen jalkoja. Jalkamatsku on ihanaa, mutta en halunnut pyytää Jonnaa kuvaamaan jalkoja, olisi kumminkin alkanut kuvaamaan pelkkiä jalkoja. Sain muutamia tosi hienoja pätkiä :D

No vein kameran pois, hihhuloin tallissa ja menin kentän laidalle jäätymään. Sitten pääsin avustamaan Elvistä. Ensin käyntiä eikä mun tarvinnut pitää kiinni (oikeasti kaikkein vaikeinta on koittaa auttaa kiinni pitämättä) Sitten hiukan ravailtiin ja avustaja oli hieman kuollut ja aina kun käveltiin ja mä olin ihan kuollut niin Marianne vaan sanoo että sitten reippaasti ravia eteenpäin. Elämä on joo (: Simoa oli kyllä hauska katsella :D Se hiukan sekoili.

Eli meidän tunti alkoi ja mua hieman jännitti mennä Sulolla, oon mennyt sillä siis kerran aikaisemmin kentällä ja silloin ei laukattu. Enkä kyllä pahemmin muistanut tota edelliskertaa. No, mittasin jalustimet ja sitten tuli total blackout. En ole koskaan ennen tehnyt näin typerää virhettä :D Mittasin jalustimia ja totesin että ne on ihan liian lyhyet, sitten pidensin niitä ja ihmettelin kun ne jäi silti hirveän lyhyiksi eikä niitä saanut pidemmiksi. Menin selkään ja sitten Marianne viisaana tulee oikeasti pidentämään mun jalustimia, jotka olin siis vetänyt niin lyhyiksi kuin sai. Mitä mä taas ajattelin, no en mitään.

Kun siinä aikamme säädettiin niitä jalustimia niin Sulo antoi taas hyvän ensivaikutelman, kiskoi ohjia koko ajan ja oli ihan menossa. Ja kun ei siinä oikein voinut mitään tehdä, jos kiskoi takaisin niin Sulo kiskoi entistä enemmän ja pohkeita oli hieman paha antaa kun jalustimia säädetään :D Selvittiin (uskokaa tai älkää) ja päästiin jopa käyntiin. Jalustimet jäi reiän liian lyhyiksi ja se häiritsi kyllä, mutten jaksanut säätää niitä. (ei, en ole laiska) No ensin käveltiin ja mä siinä varmasti jo toista kertaa ihmettelin että a) miten siellä satulassa pysyy jos Sulo menee hieman kovempaa, ja b) miten pieni se poni olikaan :D Olin varmaan kauhea jättiläinen siellä selässä ja tuntui ettei ponilla ole kaulaa yhtään. Noh mitäpä pienistä. Heti kun liikkeelle lähdettiin aloitettiin pienimuotoinen sota. Kun Sulo olisi niin halunnut seurailla ja mennä minne hän halusi, mutta mä en halunnut seurailla enkä mennä sinne minne Sulo :D Joten hieman taisteltiin ja opettelin tässä ainakin käyttämään pohjetta. Tuntui etten voi yhtään kääntää ohjalla kun poni oli heti kaula linkussa, joten pidin sitten vaan kädet jotenkin ja käänsin ihan jotenkin merkillisesti. Mutta ainakin se toimi. Huomasin myös että kääntäminen onnistui paremmin jos ilmoitin aikeistani pikku merkillä, enkä vaan alkanut heti kääntää. Mulla oli kauhea pelko että nyhjättäisiin kaikkien perässä, varsinkin kun vihaan sitä kun toiset seuraa ja vielä enemmän sitä jos mä seuraan :D

Mutta kyllä se alkoi mun nähdäkseni jopa sujua ihan hauskasti. Sitten siirryimme raviin ja en ollut uskoa korviani kun Marianne sanoi että tehtäisiin sitä kivaa tehtävää. Sitä koko ajan kokorataleikkaa. Mutta huomasin että se fiilis (olen loistava ratsastaja) ei nyt oikein tullut Sulolla. Elviksellä se tulee, kun poni kulkee ja mä osaan keventää. Mutta tota noin joo. Kun mulla oli pikku ongelmia kevennyksessä, kun ne jalustimet oli liian lyhyet, ja sitten varsinkaan alkuun ei tullut mitään tästä ihkusta käännöksestä kentän poikki. Nämä korjautui sillä että pysäytin, hyppäsin alas ja pidensin jalustimia ja käännös onnistui kun huomasin ilmoittaa aikeistani. Tosin jalustinten pidentämisenkin jälkeen oli melko hataraa se kevennys koska nyt se oli liian pitkät :D Heilui jalat ihan turhan paljon, mutta meni se paremmin, enkä mä tosiaankaan alkanut niitä säätään taas. Kyllä siinä loppuvaiheessa toi tehtävä alkoi jopa sujua, mitä nyt välillä Sulo jummasi ja kierteli vähän väärään suuntaan, mutta selvittiin pikkuisella johtajuuskamppailulla (taisi poni voittaa ;))

No kun oltiin tälleen ravailtu jonkin aikaa, jäätiin käyntiin ja Marianne päätti että tänään ei tehdä mitään hienoja laukkatehtäviä vaan laukkaillaan vaan. Sai vähän irrotella ja laukkailla kevyessä istunnassa ja niin paljon kuin nyt pääsi. Mua hiukan tämä hommeli mietitytti :D Ja yllätys, vasempaan kierrokseen ei laukka noussut kertaakaan. Oh nou... Pompin Sulon harjotusravissakin kauheasti, ainakin välillä ja Marianne sanoi että pitäisi ajatella että mun takamuksen alla on 10 kortti ja leirin varausmaksu. Eipä tämä juttu erityisemmin auttanut. Meinaan hei, 10 kortin saisi uudenkin ja leirin varausmaksu on jo Mariannen omaisuutta ;) Ei sillä enää niin väliä. Mutta tosiaan, koitin ja koitin nostaa sitä laukkaa, mutta mä pompin siellä ravissa ja Sulo hyytyi aina välillä ja kun koitin antaa sisäpohjetta niin heiluin taas ulospäin, kun pompin niin paljon. Että ei se oikein sujunut. Sitten suunnan vaihto ja mietin että omalla tavallaan sääli kun en just nyt mene Elviksellä, kun oli se kiva tehtävä ja kevyt istunta laukkakin voisi jopa onnistua sillä mähän huitelen vähän väliä laukassa jalustimilla, ihan vahingossa. Mutta sitten kun Pomo innostui vähän menemään, niin mietin että toisaalta, ehkä on ihan hyväkin etten mene Elviksellä ;) Ja Sulolla oli oikein kiva mennä, olin jo menettänyt uskoni sen Viiru-kerran jälkeen, ajattelin etten osaa ratsastaa millään muulla kuin Elviksellä, mutta kyllä toi Sulollakin sujui, ainakin mun mielestä. Tai niin, kun Simo oli liinassa niin hieman Sulo hiippaili sinne päin, mutta ohi päästiin, tosin ei ihan uraa pitkin.

Tosiaan, vaihdettiin suunta ja sitten laukkaa. Mä siirsin Sulon vaan raviin porttipäädyssä ja sitten kuulen korvissa kuinka tuuli alkoi humisemaan kovemmin, sitten vaan huomaan että jaha, ponihan siirtyi laukkaan :D En nyt jaksanut alkaa mitään "kiskon sinut käyntiin ja koitan itse", vaan annoin sen mennä. Jalustimet oli ylipitkät joten en edes jaksanut kokeilla mitään kevyttä istuntaa ja sitten kun Sulo meni hieman rauhallisemmin kuin Elvis yleensä, joten päätin vaan istua ja kokeilla jos vaikka pysyisin. Pompin jonkun verran, mutta vähemmän kuin keltaisella pahiksella (: Sain jopa hieman harjoiteltua pohkeiden antoa laukassa, se kun on hienous mitä harvemmin kehtaan Elviksellä harrastaa. Pitkä sivu laukattiin ja sitten Sulo siirtyi raviin.. Kokeilin tätä taktiikkaa uudestaan (en tiedä, joku voisi kutsua sitä ajamiseksi, mutta en mä muuta kuin siirtänyt ponin aina raviin ja se alkoi itse kiihdyttää. Mielenkiintoista sanoisin) Ja uudestaan, ja uudestaan. Kerran mä jopa onnistuin, sitten vaan mietin että hmm, mikä vika kun tämä laukka tuntuu ihan oudolta ja menee jotenkin sivuttain. Sitten Marianne huutaa: Sulolla väärä laukka. Sääli. Tämän jälkeen laukka ei lukuisista yrityksistä huolimatta noussut. Kerran ihan lopussa onnistuin jopa nostamaan, kun Marianne pakotti, ja arvatkaa vaan, taas tuli väärä laukka. Joka kerta poni lähti itse, hups, ja mentiin vaan se pitkä sivu, mutta :) Kai se nyt meni aika hyvin, vai? Mutta tuli taas epäusko siihen, että jos joskus jopa pääsen Pomolla, niin ei varmana nouse laukka. Tai voi olla että siinä on suuremmat mahikset, mutta joka tapauksessa. Tämän jälkeen hieman ravailtiin ja sitten tuli jotain kauheita ongelmia kun välillä Simolla ja Sulolla oli omaa hauskaa kentän keskellä ja meillä oli hirveät tappelut siitä että hengataanko me noiden muiden kanssa, vai kuljetaanko sinne minne kuski sanoo. Loppukäynnit ilman jalustimia ja mulla kulu toinen jalka puhki kun koko ajan tuli sellanen "ei varmasti mennä tonne" -hetki. Mutta ei todellakaan voinut luovuttaa ;D

Mä olen kyllä ihan tyytyväinen, vaikkei laukka oikein noussutkaan, niin oli se jännä mennä ihan erilaisella hevosella (noikin koko ajan selitti että Elviksestä ja Sulosta ei voi puhua samassa lauseessa) ja se kumminkin sujui melko hyvin. Vaikka se olikin tollasta tappelua, niin aina mä sain tahtoni läpi (okei, pari kertaa vähän viiveellä) ja välillä Sulo meni tosi kivasti ja sinne minne halusin. Onnistuin myös olemaan kiskomatta ohjia jos poni kiskoi ja aina kun tuli sellainen nyt menet tonne, tai itket ja menet -hetki, niin koitin muistaa aina sen jälkeen istua ihan rauhassa ettei poni suutu tai mitään. Ja oli ihan opettavaista kun oikeasti sujui paremmin kun ilmoitti ennen kuin teki ja vaikken erityisesti "laiskemmista" hevosista tykkää niin ihan kiva oli kun ei tarvinnut miettiä mihin tämä seuraavaksi sinkoaa :D Tosin ärsyttävämpää oli se kun se hiljenteli käyntiin, sitten koitin siirtää raviin, ei siirtynyt, pauk pauk, ja johan lähti.

Tosin mua jäi hieman kaivelemaan se kun lopputunnista Sulo kiskasi ohjia ja tadaa, multa tippui ohjat :D Sen jälkeen se viisaana elikkona teki sitä samaa koko ajan. Mutta kyllä tunnin loppuun mennessä oppi laittamaan sen liikkeelle heti kun se kiskoi ohjia. Ja sain jopa Mariannelta ja pelottavalta yksäriltä kehuja :D Kun yleensä mulle valitetaan (mulla on kauheita sanavalintoja: haukutaan, valitetaan.. Mutta älkää siis ajatelko sanatarkasti, mua ei haittaa vaikka "haukutaan, valitetaan" yms.) kun Elvis pääsee tekemään mitä lystää (se on niin pieni ja herkkä, menee rikki) ja nyt sain kehuja siitä kun olin askeleen edellä ponia, kun se meinasi tehdä jotain. Ja jollen ihan väärin muista niin siitä kun Sulo meni kivasti :D

No sitten keskelle ja alas ylipienen ponin selästä. Sitten kauhea tappelu satulavyön kanssa ja talliin. Tosin tallimatkamme katkesi tallin eteen kun jossain kilisi ja poni jää tuijottamaan Viirun karsinaa siinä. Päästyämme talliin harjasin Sulon, pikaisesti kun luulin että olisi kauhea kiire. Ja kuvasin vähän Elvistä karsinassa :) Elviksellä oli kyllä hauskaa kun tultiin talliin, oli raukka ollut varmaan yksinäinen. Mutta Suloa oli oikein kiva harjata, kun se on niin seurallinen, kun Elvis jököttää niinkuin patsas.

Mietin kyllä sitä että Sulon ja Elviksen sekotuksesta tulisi mun mielestä aika täydellinen poni (: Meinaan Elvis on muuten tosi kiva (vaikka ärsyttävä välillä :D) mutta se on häiritsevää (huono sanavalinta) kun se karsinassa vaan jököttää paikoillaan kuin kuollut. Kun siis se on niin kiva ratsastaa kun se ei oo semmonen laiska tönk tönk, mutta Sulo on karsinassa niin kiva kun se on oikeasti elossa siellä :D

No sitten surkean suitsien ristitys-yrityksen jälkeen lähdin kotiin.