Lähdettiin kentälle ja kiivettiin kyytiin. Marianne tuli mukaamme ja ratsasteli Vinskillä, "demosi" mitä tehdään, jotta voitaisiin tehdä sitten itse perässä.
Kenttä oli tänään ihan hyvässä kunnossa, kova ja koppurainen vaan. Kuiva ja sula oli kuitenkin jo todellista edistystä ja eiköhän se ennen pitkää pehmenekin taas.
Lähdettiin kävelemään alkukäyntejä ja otettiin rauhassa. Marianne selitti paljon ihan myötäämisestä ja muista perusasioista, joihin tarvitsisi kiinnittää vieläkin enemmän huomiota. Sitä kuunnellessa tuli ratsasteltua ponia eteen ja pyöriteltyä joitain voltteja.
Itse asiassa Mariannen läsnäolo näin ratsailla helpotti jotenkin mua tosi paljon. Kun koko ajan näki kuinka aktiivisesti Vinski käveli ja tiedosti että liikaa vauhtia ei kovin helpolla saa ponista kaiveltua, niin jotenkin oli hirveän paljon helpompaa myös vaatia ponia eteen. Vertailupohja auttaa, vaikka ratsuni nyt hieman pienempi olikin Vinskiin verrattuna.
Sen lisäksi Pomolla oli selvästi parempi fiilis työskentelyyn tänään: aina kun Marianne näpäytti Vinskin reippaaksi eteen, niin Pomokin otti muutaman reippaamman käyntiaskeleen ihan pyytämättä. Varmaan poni ajatteli että nyt on tosi kyseessä ja pitää käyttäytyä, ettei mutsi tule ja pistä ruotuun tai jotain ;)
Tänään pyysin tosi hyvin sitä liikettä eteen, enkä tyytynyt vain pieneen vauhdin lisäykseen. Pomo oikeasti käveli eteen, käynti keinui ja takajaloissakin tapahtui jotain. Koko ajan oli varsin aktiivinen fiilis ja poni tuntui muutenkin kivalta. Voltit ja asettaminen vähän kärsivät tämän eteenratsastuksen johdosta, mutta sain jotain pienimuotoista asetustakin kaiveltua sieltä.
Tehtiin paljolti töitä käynnissä. Ensin pysähdyttiin ja hieman taivuteltiin hevosen kaulaa molempiin suuntiin. Oikealle poni ei meinannut antaa millään periksi, mutta vasemmalle taipui ihan kivastikin. Seuraavaksi otettiin käyntiä ja pysähdyksiä. Piti kiinnittää huomiota hyvään käyntiin ja takajalkojen liikkeeseen, jotta sai aikaiseksi herkän pysähdyksen, ilman sitä että hevonen rojahtaa ohjalle ja lapojen päälle makaamaan. Yllätyksekseni tehtiin Pomon kanssa jokunen hyväkin pysähdys. Pari oikein nopeaa ja herkkääkin. Loput olivatkin vetokisaa ja ihmeellistä sähläämistä, mutta kun käynti oli hyvä, niin oli edes pieni mahdollisuus onnistua tekemään hyvä pysähdys.
Sitten olivat vuorossa pysähdykset ja parin askeleen peruutukset. Tämä taisikin olla ensimmäinen kerta kun tehdään peruutuksia tunnilla, ainakaan mun tunneillani ei olla kertaakaan tämän viiden vuoden aikana moisia harjoitettu. Kenties siitä johtuen oli ensin hieman hakemista sen suhteen, kuinka ne peruutukset tulisi viedä läpi. Pomo nosteli päätään ja kummasteli mitä kuski mahtaa tarkoittaa, kun vain epämääräisesti kaivelin vaihteita esiin.
Lopulta sentään löytyi pakkikin ja alettiin tehdä nopeita peruutuksia. Kaksi askelta oli ihan riittävä, sitten reippaasti eteen ja uusi peruutus. Ensimmäiset peruutukset olivat hieman kehnompia, askeleet jotenkin puolittaisia, hakemista oli paljon ja se oli hidasta kuin mikä. Kun saatiin homman nimestä kiinni, tuli sieltä tosi kivoja askeleita, nopeita ja suorempia. Olin tosi tyytyväinen tähän. Kun sen lisäksi ratsastin käyntiä eteen ja reippaaksi, niin Pomohan tuntui oikeasti todella hyvältä ja kuuliaiselta. Se esimerkiksi kääntyikin koko tunnin paljon ongelmattomammin kuin välillä.
Lopuksi otettiin vielä muutamat taka- ja etupään siirrot. Oikeaa pohjetta poni ei niin paljon kuunnellut ja nämä muutenkin alkoivat olla vähän huonoja. Pomon kanssa se pysäyttäminen on kuitenkin hankalaa ja tässä vaiheessa se alkoi kadota täysin. Ponilla meni hermot kun en osannut pysäyttää kunnolla ja minä väsyin, jonka johdosta keikuin jalustimilla enemmän. Sen takia tämä ei onnistunut oikein ollenkaan.
Lähdettiin onneksi vähän ravailemaan, pitkät sivut ravissa, lyhyet käynnissä. Tässä poni oli aika loistava. Siirtymät tulivat reippaasti, istunnan kautta. Käynnissäkin edettiin, poni tuntui pehmeältä ja todella vastaanottavalta. Minä istuin siinä ravissa hyvin ja päätin ratsastaa sitäkin eteen, jottei ravissakaan mummoiltaisi menemään. Pomo oli kyllä tosi hyvä, mä olin suunnattoman tyytyväinen siihen kuinka kivalta se tuntui.
Tosin yksi pikku ongelma oli, nimittäin pysähdykset suoraan ravista eivät onnistuneet, vaikka niitä kuinka kokeilin. Siksi jäin tekemään vain käynti-ravi-siirtymiä, joissa ei mitään ongelmaa ollutkaan. Pitäisi vaan keksiä kuinka istunnalla oikeasti pysäytetään. Se varmaan parantaisi tämän ongelman ja saisin Pomon pysähtymään kauniimmin ja toimivammin.
Lopuksi kevenneltiin vielä kenttää ympäri loppuraveja. Pyörittiin hiukan ympyröillä, poni kääntyi ja toimi oikein hyvin. Ei ollut sellaista tahkoamista niiden käännösten kanssa kuin yleensä. Ravi taas oli sellaista mukavaa puksutusta, välillä Pomo venyi eteen ja rentoutui kunnolla. Annoin herran vain hölkötellä oman tahtonsa mukaan, sillä karvakasa toimi niin kivasti koko tunnin.
Käyntiin ja loppukäynnit.
Poni oli tosi kiva ja jees. Todellakin, sitä vauhtia voi vaatia niin paljon enemmän kuin minä yleensä teen. Ja kuinka paljon se helpottaakaan kun hevonen etenee ja on siten kuulolla? Olin tositosi tyytyväinen meihin molempiin ja tunti oli kiva, hyvää onnistumista ja fiilistä.
Keskelle, alas selästä ja vähän kuvaamaan. Sen jälkeen kotia kohti.
Tiistaina taas. Mariannella kun on pääsiäisloma, joten lauantaina ei tunteja ole. Siksipä mä käväisen ensiviikolla taas tiistain tunnilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti