Hain pienen pyörylän tarhasta, suorastaan hölkättiin talliin ja pistettiin pikkuponi kuntoon. Sen jälkeen lähdettiin kentälle - ihan yhtä reippain askelin ja kiipesin kyytiin.
Kuvista kiitos Hennalle ja Tiialle!
Ratsastaja selässään ei ponilla ollutkaan enää niin kamala kiire, vaan jouduin peräti raipalla muistuttamaan useamman kerran, että tarkoituksena olisi kävellä reippaasti eteenpäin, eikä vain hyytyä niille sijoilleen ja oikoa kulmia. Nikkis tajusi jutun jujun jo noin kymmenen muistutuksen jälkeen ja vaivautui oikeasti kävelemään eteenpäin, sen pelkän möngerryksen sijaan. Kuinka fiksu poni!
Käynnissä pyöriteltiin voltteja, koitin saada tappikaulaa hiukan antamaan periksi ja asettumaan. Hankalaa oli, Nikkis kun oli mielestään rautakanki töppöjalkojen päällä. Rouva antoi kyllä lopulta vähän periksi ja asettui vallan kauniisti. Tehtiin myös muutamia askeleita väistöä, joka sujui varsinkin toiseen suuntaan todella mallikkaasti. Toisessa suunnassa kaaduttiin hiukan epätoivoisemmin, muttei sekään mitään huonoa kyllä ollut.
Siirryttiin kevyt raviin ja lämmiteltiin. Meillä oli joitain yksittäisiä ja kaksittaisia puomeja joita yliteltiin ravissa ja muuten lähinnä hain Nikkikseen vauhtia ja taipumista. Molemmat olivat hivenen hankalia, vauhti sammui kaarteisiin aika pahasti, sillä ovathan asettuminen ja eteenliikkuminen täysin mahdottomia suorittaa samaan aikaan. Tehtiin tässä ravissakin muutamat väistätykset, jotka Nikkis hoisi oikein hyvin. Vähän kaatumista siihen hankalampaan suuntaan, mutta muuten. Tosi jees ja olin tyytyväinen.
Vauhtia ponista kuitenkin irtosi varsin hyvin, saatiin reipasta ravia ja pitkillä sivuilla pyysin ponia vielä asteen reippaammaksi. Hienosti pikkuinen suoritti ja jaksoi, vaan kyllä loppua kohden alkoi iskeä taas se vallaton väsymys. Puomien ylittämisestä tuli kauhean raskasta, eikä ihan jaksettu enää liikkua eteenpäin. Muuten poni oli kuitenkin erittäin toimiva, kääntyi ja kuunteli varsin nätisti. Miinus muutamat kulmien oikomiset ynnä muut pienet. Tyhmähän poni olisi jollei edes hiukan kokeilisi rajojaan!
Seuraavaksi istuttiin harjoitusraviin, tehtiin voltteja toisella pitkällä sivulla ja toinen sivu painateltiin laukkaa. Tässä vaiheessa Nikkis totesi, että hän on tehnyt töitä jo aivan liikaakin, joten enää ei liikkuminen onnistu niin mitenkään. Pari kertaa kun koitettiin ylittää ravipuomit, töksähti poni niille sijoilleen puomien eteen ja ylitti ne maksimissaan hitaassa käynnissä, jalkojaan hitaasti nostellen. Ravi oli myös superhidasta ja kääntymiset todella hankalia, kuinkas nyt pieni poni voisi edes harkita tekevänsä enää mitään kun kaikki on niin rankkaa ;)
Ihan hyvin saatiin silti tehtyä voltteja ja puomeja lukuunottamatta ponikin pysyi ravissa. Ennen laukannostokohtaa poni vielä seilasi sisälle, vaikeuttaen nostoa huomattavasti, mutta onneksi sain välillä paukutettua sisäpohkeen läpi ja ponin uralle, jotta saataisiin laukattua pidempää pätkää kerrallaan.
Laukat kuitenkin menivät ihan hyvin, ponin väsymyksestä huolimatta. Nostot olivat asteen hitaita, mutta kuitenkin siistejä ja istuntapainotteisia. Poni eteni kivasti, jatkoi laukkaa niin kauan kuin pyysin, itse sain istuttua alas ja ponikin eteni. Oikein hieno Nikkis!
Käveltiin hetki ennen toisen suunnan laukkoja ja tässä välissä päätin nykäistä jalustimetkin kaulalle. Ajattelin että viipotetaan vain ja pidetään hauskaa (ja kyllä, ilman jalustimia meno on hauskaa).
Toiseen suuntaan mentiin vain harjoitusravia, ylitettiin yksittäisiä puomeja ja laukattiin toinen pitkä sivu. Pieni käyntipaussi teki tehtävänsä ja Nikkis olikin yllättäen täynnä virtaa. Kun siirryttiin raviin, lähti poni heti hönkäämään aivan täysillä eteen, se suorastaan liiteli puomien yli. Laukka nousi ajoittain jopa räjähtävästi ja laukassa oli todellakin sitä tahtia eteen. Hauskinta tosin oli se, että muuten poni oli kyllä kuin rasvattu salama, mutta auta armias kun tehtiin voltteja, niin yllättäen ei rouva jaksanutkaan liikkua enää yhtään mihinkään ja jalkojen liikuttelu oli raskaampaa kuin juoksuhiekassa. Suoran jälleen avautuessa pisti poni tuulemaan ja ravasi kuin tuulispää eteenpäin!
Ravi meni vallan hyvin, erittäin reippaasti, mutta muuten siististi. Laukat nousivat erittäin helposti ja tosiaan, poni pisti ihan kunnolla menemään. Ei ainakaan jääty toisia hitaammaksi, kun turbomummo paineli eteenpäin. Itse sain istuttua siellä varsin hyvin, enkä pudonnut kyydistä, joten olen tyytyväinen. Pariin kertaan oli tosin se muksahtaminenkin jokseenkin lähellä, kun Nikkis päättikin esitellä estekykyjään tuon yksittäisen puomin päällä ja pariin kertaan ihan oikeasti loikkasi sen yli. Itse kun en moista taituruutta odottanut, joten heiluin kyydissä kuin merisairas, ponin vain paahtaessa eteenpäin.
Pari kertaa laukka tipahti kesken, muutamat ympyrätkin tehtiin ja kaikki sujui hyvin. Vauhdikkaasti, mutta hyvin. Kyydissä lähinnä nauratti kun poni oli niin iloinen ja energinen, eikä tuntunut saavan tarpeekseen. Lopulta lopetettiin superhyvään onnistumiseen, jossa saatiin hienoa laukkaa, hyvä ympyrä ilman raville tiputtamista ja kaksi nättiä puomin ylitystä. Poni sai kävellä hetken, ennen loppuraveja.
Loppuravit poni sai ravata pitkällä ohjalla ja Nikkis oli tosi kiva ja rentokin. Puksuteltiin hetki, sitten käyntiin ja käveltiin, kunnes jämähdettiin keskelle ja keltainen sai jäädä seuraavan ratsastajan kanssa töihin.
Hih, Nikkis on sitten kiva poni! Keltaiset ponit ovat niin mahtavia. Meillä oli todella hauskaa ja poni suoritti varsin kivasti. Kyllä se ihan asiantunteva ratsuhevonen on!
Poni jäi tosiaan töihin, joten itse lähinnä kuvasin hetken ja lähdettiin sitten kotia kohti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti