Tunnilla olivat myös Artsi, Vinski ja Evita, Elvis jatkoi vielä toiselle tunnille. Hainkin siis ponin tarhasta, harjasin sen nopeasti ja vetäisin varusteet päälle, jonka jälkeen mentiin kentälle ja kiivettiin selkään.
Lähdettiin kävelemään alkukäyntejä, joissa yritin ratsastaa ponin mahdollisimman hyväksi. Pyysin käyntiä eteen, käytettiin lähes koko kenttää (en viitsinyt väkisin paukuttaa ponia porttipäähän joka näin käynnissä oli superjännittävä) ja pyöriteltiin voltteja. Elvis ei oikein meinannut antaa periksi asetuksessa, vaan pikemminkin suihki päätään milloin mihinkin suuntaan. Välillä poni sentään antoi periksi ja asettui rennommin, ei niin epätasaisesti ja kummallisesti. Eteen se liikkui oikein kivasti kun muutaman kerran pyysin ja keskittyi ainakin suurimman osan ajasta asiaan.
Siirryttiin kevyt raviin ja tehtiin paljolti voltteja ja ympyröitä. Päätyihin ympyrät, toisella pitkällä sivulla lisää voltteja ja toisella vasta-asetusta, jotta saataisiin hepat asettumaan ja rentoutumaan.
Ravissa Elvis keskittyi enemmän minuun kuin tuijotteluun, joten päästiin porttipäähänkin lähes ongelmitta. Alkutunnista poni oli siellä superjännittynyt ja yritti kipittää alta, mutta oli kuitenkin ihan ratsastettavissa, eikä päässyt karkaamaan turvallisemmille vesille. Ravi oli tahdiltaan ihan hyvää, loppua kohden vaan tuntui poni hieman väsähtävän ja löysäilevän helpommin. Elvis kääntyi hyvin ja asettuikin, mutta oli kyllä turhan jännittynyt. Se ei aina vastannut asetukseen kovinkaan rennosti, eikä oikein pyöristynyt, vaan enemmänkin kipitteli. Ajoittain meno tuntui paremmalta ja poni rennommalta. Muuten meni kuitenkin hyvin, yliteltiin hieman ravipuomeja, vasta-asetus löytyi hyvin ja keskityin lähinnä kehumaan ponia mahdollisimman paljon, jotta sillä olisi hyvä fiilis tästä työskentelystä.
Käveltiin hetki, jonka jälkeen jatkettiin samalla kaavalla, mutta harjoitusravissa ja pääty-ympyrät laukassa.
Harjoitusravi meni oikein hyvin, mitä nyt poni innostui ihan täysin. Pulla tarjosi laukkaa milloin volttien jälkeen, milloin juuri ennen päätyä. Kun käänsin volteille ja pidin ponin ravissa, se hyytyi täysin ja löllötteli menemään. Kun kuitenkin saatiin jonkinlainen yhteisymmärrys sen vauhdin suhteen, meni ravi vallan kivasti. Eihän ne pari laukka-askelta siellä välissä mitään haittaa.
Laukkoihin olin muuten ihan supertyytyväinen! En pistänyt suuria odotuksia sen porttipään laukan suhteen, sillä ajattelin että tietysti poni baanaa karkuun, enkä pysty tekemään asialle mitään koska "en osaa niin hyvin ratsastaa laukkaa". Mutta vielä mitä! Poni oli tietysti hieman jännittyneempi siellä päässä, mutta siitä huolimatta laukat se nosti kuin kello, pelkkä istuinluun pyöräytys riitti mukavan reippaisiin nostoihin. Laukka pysyi varsin ongelmitta yllä varsinkin tähän vasempaan ja helpompaan kierrokseen. Ympyrät olivat siistejä, saatiin tehtyä niin monta kuin itse halusin. Siirtymät alas olivat hallittuja, minäkään en pomppinut ihan niin pahasti kuin olisin voinut. Ja istuin laukassakin todella hyvin, ehdin peräti keskittyä käsiin ja jalkojen paikoillaan pitämiseen, kun ei tuntunut se istuminen ollenkaan hankalalta. Aivan loistavaa.
Ennen toista suuntaa käveltiin hetki ja sitten kokeiltiin oikeaan kierrokseen. Tiesin että kääntyminen tulee olemaan hankalampaa tähän suuntaan, joten pidin raipan ulkokädessä ja lähdin kokeilemaan. Ekat yritykset olivat vähän vaikeita kun Elvis vain kaatui ulos, eikä oikein meinannut kääntyä. Kosketus raipalla ja muutama ympyrä joiden aikana puskin sen ulkopohkeen läpi auttoivat jo kovin. Sen jälkeen ongelmana olikin liiallinen varmistelu ulko-ohjalta, jonka takia laukka tipahteli kesken. Se saatiin korjattua rennolla istunnalla ja muutamalla ympyrällä joilla en antanut Elviksen siirtyä raviin, vaan maiskuteltiin vain lisää vauhtia. Muutaman säätökierroksen jälkeen poni toimikin tosi hyvin ja saatiin hyvät ympyrät, nostot ja laukat myös vaikeampaan kierrokseen. Jesjesjes!
Nämä ovat tosiaan viimekerralta kun Elviksellä menin. Pieni poni
Lopuksi ravailtiin pidemmällä ohjalla. Elvis ei rentoutunut lainkaan sillä tavalla kuin silloin aiemmin kun sen kanssa menin, mutta ainakin se hieman venytti alaspäin ja otti rauhallisemmin. Tehtiin paljon ympyröitä, yritin houkutella ponia parhaaseen mahdolliseen venytykseen ja fiilisteltiin vain loppuun. Kyllä Pullaponi on sitten kiva!
Käveltiin ja jäätiin keskelle.
Se on niin kiva ja suloinen pieni poni. Ja menikin hyvin, laukkoihin olin niin supertyytyväinen. Kyllä tässä koko ajan eteenpäin mennään, se on hienoa huomata.
Poni jäi tosiaan töitä jatkamaan ja itse kiiruhdin kiireellä omiin töihini. Ensi viikolla katsotaan sitten uudemman kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti