lauantai 15. heinäkuuta 2017

Lomalle viimeinkin

Eilen oli viimeinen tunti ennen lomaa ja mulla oli Pomo. Tunnilla myös Evita, Jack ja Artsi, Pomo vain mun kanssani.


Aloitettiin nopeilla alkukäynneillä. Tai no, ei nyt kovin nopeilla, sillä ponin mielestä ilma oli liian kuuma, eikä hän mitenkään jaksanut liikkua oikein minnekään. Jouduin ihan kunnolla vaatimaan, ennen kuin se liikkuminenkin alkoi sujua. Asetukset olivat taas tosi vajaita, mutta ainakin poni kääntyi hyvin ja oli sikses tottelevainen. (Josta puheenollen: tällä kertaa se toki kääntyi ilman että raippaa siirsi ulkokäteen. Valittaminen auttaa aina!)

Kevyttä ravia otettiin hiukan kenttää ympäri. Ratsastin Pomoa reippaasti eteenpäin, Pomo ei ihan yhtä reippaasti ravannut, mutta eteni sentään jotenkin. Kääntyminen toimi aika kivasti ja ongelmitta, asettaminen ei sitten yhtään niin ongelmitta. Sain taas vain hiukan sitä naamaa kääntymään, mutta missään määrin rehellisesti se hevonen ei toki asettunut.

Lopuksi sitten otettiin laukkaa vähän jaetulla kentällä. Laukka oli taas se selkeästi heikoin lenkki. Se vasen kierros meni ihan mukavasti, mitä nyt puolet nostoista muuttuivat ravilisäyksiksi koska en näemmä jaksanut pitää koko nostoa sitä ulko-ohjaa kädessä, vaan löysäsin sen siinä nostohetkellä. Kun valmistelin ja nostin, niin kyllä sieltä nousi aika kivasti. Poni nyt oli kyllä laiska ja laukka tipahteli aika helposti, mutta joo. Liike oli vähän hidasta, mutta kyllä se siinä meni ja laukkasi ihan kohtuullisesti. Saatiin käännyttyä tähän suuntaan oikein kivasti, mitä nyt kerran taidettiin täräyttää väärälle puolelle kenttää, mutta ei se niin nuukaa.


Oikea kierros olikin kääntymisen suhteen tuttuun tapaan heikompi. Se on ihan selvää, siis poni ei ole yhtään ulko-ohjalla vaan painaa pelkällä sisäohjalla. Kun sitten yritin kääntää ympyrää tai vaikka vain pitää ponin kentän oikeassa päädyssä, niin se saattoi vain kadota täysin, kaatua ulos ja pamautella suoraan eteenpäin välittämättä mun kääntämisyrityksistä. Tosin nyt oli sellainen positiivinen juttu, että jopa sain sen ponin kääntymään muutaman kerran, ihan ympyrällekin (iiisolle ympyrälle, mutta kumminkin). Vaan silti suurin osa käännöksistä kariutui siihen, että ulko-ohja löi tyhjää ja poni oli vino, siis todella vino. On se hankalaa. Istuin kuitenkin ihan kivasti laukassa ja se meni muuten aika hienosti. Me vaan eksyttiin reitiltä, eikä ihan edetty tarpeeksi. Kuitenkin, ehkä enemmän positiivista taas kuin negatiivista!

Loppukäynnit käytiin kävelemässä maastossa. Poni oli oikein iloinen ja kiltti, mitä nyt siinä ihan alkuun kun käveltiin Evitan perässä ja mamma ilmeisesti lyllersi liian hitaasti eteenpäin, joten Pomo päätti teroitella hampaitaan toisen takamukseen. Ohitimme siis ponin ja minun mielenrauhan takia Evitan vaivihkaa ja johan matkanteko helpottui. Juteltiin Mariannen kanssa tuosta ohjasongelmasta ja se hiukan demonstroi millä tavalla se poni pitäisi saada irti siitä sisäohjasta, tukeutumaan ulos ja suoristumaan. Täytyy koittaa hiukan treenata tätä asiaa loman jälkeen. Jos sen saisi tukemaan myös vasemmalle, niin homma olisi varmaan aika hiton helppoa ja hienoa. Se on vaan nyt vaikeaa kun se ei tukeudu ja on vino, enkä minä osaa ratsastaa sitä sille ohjalle.
Mutta ei kun harjoittelemaan vaan. Heti loman jälkeen. Kyllä se tuosta pian meneekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti