Vinski oli selvästikin vain lomaillut kaksi viikkoa, sen näki sen etäisen ruskeasta värityksestä ja loppumattomasta innosta jolla se laahusti kentälle. Vannon, että jopa etanat käyttivät ohituskaistaa meidät nähdessään.
Kun aloitettiin alkukäynnit, meinasin jo kuolla tylsyyteen. Siis hevonenhan käveli eteenpäin niin hitaasti, että olisin vetänyt omin jaloin kymmenen kierrosta siinä ajassa kun setäheppa käveli sen yhden kierroksen kenttää ympäri. Hetken annoin sen verrytellä, mutta sitten loppui huumorintaju ja ruoskien laitoin ponin liikkeelle ja etenemään. Käynnissä kävelinkin lähinnä vain suoraa uraa ja potkin ratsua liikkeelle. Se oli vaikeaa ja raskasta, Vinski jaksoi aina pätkän kerrallaan kävellä ja sitten se lösähti kuin vanha räkä. Huh hei, oli se kyllä jotain. Heppa tuntui isolta ja massavalta ja sen eteenpäin saaminen täydeltä mahdottomuudelta. Tehtiin hiukan kiemurauraa kentän poikki ja joka ikisessä kaarteessa Vinski lösähti kahta kauheammin. Nikkis alkoi tuntua ihan oikealta ferrarilta tähän menoon verrattuna.
Lopulta, pitkän ja vaativan työntämisen jälkeen, alkoi Vinski hiukan liikkua itsekin. Ei paljon ja lösähteli se silti, mutta ainakin joskus se jaksoi oikeasti liikkua, edetä ja kuunnella pohjetta. Hallelujah, ihan oikeasti.
Siirryttiin raviin ja kevenneltiin löysästi uraa pitkin. Toki tarkoituksena oli ravata reippaasti ja aktiivisesti, karistaa lomakilot pois, mutta siinä meni taas about kymmenen minuuttia ennen kuin lopulta Vinskin moottoria oli hehkuteltu tarpeeksi ja ratsu lähti oikeasti liikkumaan. Sen jälkeen se olikin ihan mukava ratsastaa, ravi eteni, valkea unelma liikkui kiltisti, kääntyi herkästi, eikä edes kauheasti painanut kädelle. Hidas ja laiska se oli silti, mutta ero siihen "kuolen seuraavalla askeleella"-moodiin oli niin selvä, etten voinut olla kuin tyytyväinen. Ainakin sain sen liikkumaan ja eteen - thats awesome.
Parit vikat kierrokset istuin ravia alas. Oikein mukavaa, mitä nyt ensin Vinskin mielestä harjoitusravi tarkoitti superhidasta ja hölköttelyravia. Kun saatiin heppa taas liikkeelle, oli meno vallan mukavaa ja tasaista. Sitten käveltiin ja lopuksi otettiin vähän laukkaa uraa pitkin vuorotellen.
Mulla oli tavoitteena vain laukata uraa pitkin, isoa, reipasta laukkaa, jotta poni saisi oikoa jäseniään lomapäivien jälkeen. Se olikin varsin hyvä idea, sillä se mitä Vinski ensin tarjosi laukkana, oli sellaista könkköä ja hidasta, joka olisi varmaan tippunut heti raville, jollei hullu akka olisi ruoskinut kaikkensa antanutta hevosta eteenpäin oikein kunnolla.
Laukat nousivat molempiin suuntiin ja hyvin ja pysyivätpä ylläkin. Minä istuin ihan kivasti, jalustinongelmia vain. Ja tosiaan, ainoastaan paukutin laukkaa eteen, jottei se tippuisi ja jotta Vinski lähtisi eteen. Kyllä se pari kierrosta vaati, ennen kuin laukka lähti edes pyörimään jonnekin. Sen jälkeen matkan teko oli sujuvaa ja mukavaa. Toiseen kierrokseen poni tuntui jo lähtevän paremmin eteen ja isommalla laukalla, mikä oli totta kai erittäin positiivista. Annoin sille vähän ohjaa ja kannustin vain eteen niin paljon kuin aluksesta lähtee. Oli se oikein hieno ja laukkasi nätisti. Paljoa ei menty, jokunen kierros vain, jottei ihan lopahda kunto kaiken lomailun jälkeen.
Hetken käyntipaussin jälkeen ravailtiin vielä loppuravit pitkin ohjin. Vinski oli kiva ja tässä se viimein tuntui oikeasti vastaavan niihin eteenpäinvieviin apuihin, ilman niiden apujen toistamista kymmeneen kertaan. Heppa venytti nätisti vähän pidemmälle kaulalle ja asettuikin hyvin. Ainoastaan hemmetin iso paarma häiritsi keskittymistämme - se oli varmaan puolen Vinskin päästä. Tai ainakin suunnilleen yhtä iso.
Tunnin jälkeen poni pääsi hiukan pesulle ja tästä se taas lähtee. Suunnitelmissa on mennä nyt vielä perjantaina ja lauantaina ratsastamaan, sitten tuleekin viikon tauko oman matkani takia ja sitten ainakin lauantaina ratsastamaan, jollei perjantainakin jaksa. Ja elokuun vikalla kokonaisella viikolla koitan päästä taas ehkä kolmekin kertaa, jotta saa kunnolla pohjaa, ennen kuin pitää sitten jättää taas kerta viikkoon ja pelkkiin lauantaihin. Harmillista, mutta ainakin tämä kesä on mennyt superhyvin ja kehittävästi ja olen oikeasti päässyt sinne hevosen selkään kunnolla. Eiköhän tästä eteenpäin mennä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti