lauantai 10. marraskuuta 2018

Tasapaksua

Tänään menin Elviksellä, tunnillamme myös Vinski, Artsi, Evita ja Pomo. Elviksen laitoin kuntoon ja poni oli saanut oikein uuden hienon rintaremmi-martingaalin (jollaista en ollutkaan ennen itse laittanut päälle, joten saatoin olla tajuamatta että se rintaremmi olisi pitänyt asentaa satulaan kiinni.. Ajattelinkin että se näytti siinä kaulan ympärillä hiukan hassulta) joten se näytti ihan hienolta esteponilta. Suorastaan vakavasti otettava kisaponi.


Mentiin kentälle, kiivettiin kyytiin ja alettiin suorittamaan. Alkukäynneissä keskityin istumaan hyvin ja suorana, sillä suorassa istuminen on hitokseen hankalaa. Ponia työstin vähän reippaampaan käyntiin ja sen lisäksi piti tehdä asetuksia niin sisälle kuin uloskin. Vasemmalle asettuminen oli astetta hankalampaa ja poni olisi lähinnä halunnut kääntyä ohjan mukana milloin minnekin. Saatiin kuitenkin ihan onnistunuttakin pätkää sieltä tehtyä.

Kevyt ravissa jatkettiin samalla linjalla, rentoja poneja, venyttelyä ja taivuttelua. Ponia sai taas hiukan pyytää ennen kuin ravia löytyi ja tein siinä ensin omatoimisesti muutamat kevyet väistättelyt ja ravin pidennykset. Poni lähti vallan hienosti pohkeesta kyllä eteen ja ihan innostuikin tekemään reippaampaa ravia siinä. Tehtäväksi saatiin sitten tehdä ympyröitä joilla haettiin hyvää taivutusta ja toisella pitkällä sivulla piti päästää ohjaa pidemmäksi ja saada heppa venyttämään kaulaa pidemmäksi. Olin ihan tyytyväinen kokonaisuuteen. Poni venytti kivasti, liikkuikin reippaammin kun sai ohjaa. Ympyröille se vähän läsähti ja hidastui, mutta sentään jonkin verran asettui. Sanoisin että kokonaisuus oli ihan hyvä ja yritinkin kyllä parhaani. Silti päällimmäiseksi jäi sellainen epätasainen fiilis - tuntui että onnistui, mutta ei yhtään niin hyvin kuin olisi voinut.

Istuttiin sitten vielä harjoitusraviin, jossa poni oli tarjoamassa joko laukka- tai käyntisiirtymiä. Yritinkin tässä nyt tsempata ihan 110-prosenttisesti, sillä oli niin mitäänsanomaton fiilis tuosta alkutunnista. Koitin harjoitusravissa oikein istua rentona ja suorana, kädet kulmassa. Koitin pitää ravin reippaana ja aktiivisena ja saada ponin kulkemaan. Sanoisinkin että onnistuttiin tässä ihan hyvin. Poni nyt hidasteli kyllä taktisesti vähän väliä, mutta ainakin minä istuin aika kivasti ja pätkittäin sain jopa sen vasemman ulko-ohjan tuen sieltä kaivettua esiin (jee!) ja sen lisäksi saatiin raviinkin vähän liikettä. Poni tuntui oikein mukavalta ja homma sujui kivasti, joten eipä siinä sen ihmeempiä.


Loppuun ravattiin vielä kevennellen pidemmin ohjin. Poni oli tosi kiva tässä kyllä ja saatiin ihan kehujakin kun poni venytti hienosti. Hieman hitaaksi se jäi aina paikoin ja välillä tuntui ettei ponilla riittänyt keskittyminen jos annoin sille ohjaa, joten jouduin aika pitkälti menemään ohja vähän tuntumalla, jotta Elvis ei kyyläilisi turhuuksia. Edelleen siis ihan mukiinmenevä suoritus, muttei mitään sen ihmeempää. Ainakaan tällä kertaa ei jänskättänyt kamalasti!
Loppukäynneissä tehtiin vielä taivutuksia pienillä ympyröillä, joista jäi sama maku kuin muustakin tunnista. Pätkittäin tuli hyvääkin taivutusta, loppuaika meni vähän sinnepäin. Noh, poni pääsi siitä karsinaan odottelemaan seuraavaa tuntia, ehkä meillä on vaan syysmasennusta ilmassa kun on niin pimeää ja mälsää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti