Eli tiistain ratsastuksesta aattelin kertoilla. Näkee miten kirjotan tätä blogia (:
Heh, tajusin vasta tänään että viime viikolla oli ratsastus, oon koko viikon kuvitellut että viime viikolla ei ollut :D Mikä tauno..
Ja liikuntapäivä on huomenna!!
Eli 1.3
Mun synttärit oli tuolloin ja menin tallille, pääsin auton kyydillä. Tallilla olin kuuden maissa ja huomasin meneväni, yllätys yllätys, Elviksellä. Me oltiin kyllä puhuttu että vaihdettais sitä hevosta, mutta Marianne oli päättänyt et menisin vielä nyt Elviksellä. Ei se mitään :) (Miten sinisilmäinen kakara olinkaan)
Mun tunnilla oli vain yksi tyyppi, mutta lopulta sinne tuli myös pelottava yksäri. No, menin harjaamaan Elvistä, kun kerranki se ei ollut aikasemmalla tunnilla. Harjasin varmaan ekat 40min Elvistä ihan vaan kumisualla, siltä kun lähti sitä karvaa, ei nyt kauheesti mut jatkuvasti. Kun Elvis oli lääpitty puhtaaksi, niin eikun kentälle tämän toisen tytön kanssa. (Tosiaan Simo oli siis meidän kanssamme) Noustiin selkään ja lähdettiin kävelemään. Mä koitin heti muistella kaikkea ja koitin alusta asti saada homman sujumaan, syystä että Marianne oli viime viikolla möläyttänyt että me aletaan hyppäämään esteitä keväällä. Voitte uskoa rakkaat mielikuvituslukijani, että minä toljotin sitä suu auki ja silmät lautasen kokosina :D On se kiva kun joku luottaa mun olemattomiin taitoihin. Siis joo, olinhan mä aatellu että ehkä pääsen tuolla joskus hyppäämään, siis aikasintaan ensi vuoden kesällä. Mutta päätin siis tuon jälkeen että täytyy nyt kehittyä nopeesti ettei Marianne pety minuun.
Alkukäynnin jälkeen oli tarkotus tehdä kulmiin voltit, ja sitten tultiin pitkän sivun keskeltä kentän poikki ja tehtiin kentän keskelle pysähdys. Ja minä harjoittelin asetusta. Siis olen tajunnut sen, mutta se ei vaan säily koko volttia, saatika sitten ympyrää. Pysähdykset taisivat sujua ihan kohtalaisesti, kyllä se pysähtyi silloin kun halusin. Tämän jälkeen siirryttiin kevyt raviin, tarkoitus oli vaan tehdä ympyröitä ja asettaa. Tämä oli hyvin vaativaa, varsinkin kun Elvis oli melko virkeä (vai onkohan se vaan mun kanssa, epäilen, sillä tuntuu että aikasemmilla tunneilla se menee niin rauhassa, tietää että mun kanssa se pääsee kiitämään, ainaki laukassa kun en oikein hallitse, ja ravissa kiitää kun jännityn) ja mulla oli myös ongelma, kun jalustimet oli ehkä reiän liian pitkät, niin tuntui että ei niitten kanssa pysty keventämään. Mutta en jaksanut lyhentääkään. Näiden parin asian takia oli sitten vaikea rentoutua ja keventää oikein. Sitten siirryttiin käyntiin ja iso paha yksäri tuli. (Okei tääkin on vaan mun ja Elviksen juttu, sainkin kauheet haukut kun päästän Elviksen säikkymään noita muita hevosia. Niin ehkä niin, mutta vaikeeta munkaan enää tehdä mitään kun saatetaan ravata, sitten joku tulee kohti, Elvis vetäsee hienon uukkarin ja karkuun. Ärh, mitä mä teen :D) Mentiin hetki välikäyntiä ja sitten alettiin harjoittelemaan suurta vihollistani pohkeenväistöä.
(Pohkeenväistö on siis mulle ollut haastavaa, alkuun en onnistunut väistättämään uralta jolloin alettiin harjoittelemaan takaosan väistätystä uralta, no ei tämäkään oikein onnistunut. Oikeestaan mun mielestä parhaiten on onnistunut kun mentiin ympyrällä ja sitten väistätettiin ravissa takaosaa. Tunnilla oli joku mestari, joten mäki pääsin tätä kokeilemaan, ja voi kyllä olla että oli mun harhaluuloja, mutta tuntui välillä että se väistää. Muttamutta. Suurin ongelma siinä on kun mun on jotenkin vaikea ajatella että tekee kädellä tuota ja jalalla tuota, joten se meni pieleen kun Elvis juoksi aina alta kun en tajunnut pidättää.)
Eli ensin väistätettiin oikealle. Käännyttiin lyhyeltä sivulta keskelle ja tötsien jälkeen piti väistää uralle. Oikeaan kierrokseen ei onnistunut, vaan Marianne-raukka joutui siinä koko ajan neuvomaan tälle torvelle päivänselviä asioita. Sitten vaihdettiin suunta ja väistettiin vasemmalle. Mä käänsin Elviksen. Astelimme tötsille. Pidäte ja pohjetta. Ja se tunne. Elvis oikeasti väisti! Otin muutaman askeleen ja lopetin sitten, kun ajattelin että varmasti menee pieleen jollen nyt lopeta. Mutta se väisti. :D Piti vaan pidättää tarpeeksi. Mokasin vielä pari kertaa, mutta onnistuinkin sitten muutamaan otteeseen. (Tosin muutama meni pieleen koska Elvis ennakoi ja lähti itse väistämään) Tämän jälkeen oli vuorossa toinen viholliseni, laukka.
Mentiin onneksi oikeaan kierrokseen, se on mulle helpompi, jos aloitetaan vasempaan en välttämättä saa siihen suuntaan nousemaan kertaakaan kun hevonenkaan ei ole päässyt laukan makuun vielä. Harjotusraviin ja nostin laukan. (Okei, ei noussut ekalla kerralla, alkuun oli pikku ongelmia kun iso paha yksäri tuli vastaan niin meille tuli ties mitä pysähdyksiä siellä) Laukka nousi ja se oli sitten oikeasti laukkaa. Juu, Elvis kiisi täysiä, mentiin melkein koko kierros, sitten raviin ja Elvis ennakoi ja nosti itse. Sitten kun se laukkasi hyvin reippaasti, enkä minä tietenkään osaa koota laukkaa niin että paikallaan oltais pysytty, niin mä pompin aika reippaasti siellä selässä.. Ohjat pysyivät kädessä, mutta mentiin liian kovaa että olisin pystynyt istumaan edes hiukan. No mutta. Nostettiin joitain kertoja, vaihtelevalla menestyksellä. Vauhtia riitti ja mentiin lähes koko kierros joka kerta. Muutamia kertoja Elvis ennakoi, mutta hiljensin sitten, ja koitin rentoutua että saisin sen kiitämisravin rauhallisemmaksi. Sitten vaihdettiin suunta. Siihen suuntaan nousi vaan kerran, ja olin hyvin yllättynyt, kun yleensä Elvis tekee vasempaan kierrokseen mentäessä sinne toiseen päähän semmoisen ympyrän, nyt se ei tehnyt. Varmaan aina ennen tehnyt ja kerran oon jopa koittanut estää siinä onnistumatta, mutta nyt se vaan laukkasi suoraa uraa.
Vasempaan sujui siis paljon huonommin, vain yksi nosto onnistui, mutta se sentään meni uralla, mikä on plussa. Ja myönnetään, koitin kääntää tässä laukas, mutta ei onnistunut :D
Mutta tuon laukan jälkeen loppuravit ja loppukäynnit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti