No tätä on odotettukin :D
Varmaan viime liikuntapäivästä olen odottanut seuraavaa, on se niin kivaa. Tosiaan, ratsastamaan mentiin Metsäkylän ratsastuskeskukseen, jossa minä ratsastuksen ihanan luokanvalvojani ansiosta aloitin, ja jossa me viime vuonnakin oltiin. Mettiksessä mun lempihevonen on Asta, johtuen siitä että se oli mun luokanvalvojan vuokrahevonen, ja pääsin sitä sitten lähes joka kerta harjailemaan. Ihastuin siihen ja totta kai mun suuri unelma oli ratsastaa sillä joskus. En uskonu tämmöisen tapahtuvan kun sitä aina mulle kuvailtiin sanoilla: kokeneiden, reipas, raskas jne. Mutta unelmoidahan saa aina :)
Päivä alkoi sillä että mentiin kouluun, sieltä sitten bussiin ja heti bussissa alkoi armoton kuvaaminen. Videokamera raasu. Käveltiin pikku metsätie tallille ja voi kun oli ihanaa olla siellä taas, no pitkästä ja pitkästä aikaa. Ei muuta kuin talliin ja hepat jakoon. Alkuun oli tarkotus mennä sekaryhmissä ja mulla sydän lopetti lyömisen. Kuvaaminen ei onnistuisi jos mä, Jonna ja Henna oltaisiin kaikki samalla tunnilla. Oltiin laskettu sen varaan että Henna, kuuden vuoden lisäkokemuksella, olisi eri ryhmässä. Onneksi sitten ratsastettiin tasoryhmissä.
Alkuun jaettiin kauan ratsastaneille hevoset. Henna sai haltuunsa iki-ihanan Röllin, ja sillä tunnilla taisi lisäksi olla Ossi, Irma, Orpo, Asta ja Viki. Sitten tuli vuoroon ne, ketkä on ratsastanu jonkin verran. Jonna sai haltuunsa myöskin ihanan Röllin ja mä mietin että milläköhän minä menen. No, eikös opettaja osottanut mua ja sanonu, että mene sä vaikka Astalla. Taisin toljottaa sitä silmät suurina ja alkoi heti krooninen jännitys. :D Olin ihan sitä mieltä että eihän tästä tule mitään, apua. Toivottavasti en mokaa. Meidän tunnille tuli sitten yksi opettaja, ja hevoset oli Asta, Orpo, Rölli, Irma, Vili, Viki ja Laku. Sitten jaettiin viimeinen tunti, kokemattomat ja meidän luokkis, joka meni Astalla :D Sillä tunnilla taisi olla Asta, Monster, Orpo, Julita, Rölli, Laku, Vili ja Viki, kai. Noniin, Astan laitto kuntoon toi eka heppu ja sitten tunnille. Mä kuvailin kun Henna meni ja sitten oli mun ja Jonnan vuoro kivuta selkään, ja antaa Hennan kuvata meitä.
Voi kyllä mua jännitti kun kapusin sinne Astan selkään. En meinannut edes päästä kun Asta oli hiukan korkeampi kuin joku Elvis jolla on nyt tullut mentyä. Lähdettiin siitä liikkeelle. Mua jännitti ja tuli semmonen olo, että kuitenkin tämä lähtee menemään minne sitä huvittaa, ja alkuun se oikeasti hoiperteli missä se halusi, mutta melko pian sain sen kulkemaan uralla kivasti. Oli se kyllä hiukan erilainen ja mulla oikein korostui toi kyynerpää kulman puuttuminen. No mitäs siitä, en mä nyt ehkä ihan huonoin ollu. Alkuun mentiin vaan käyntiä ja mä olin ihan onnesta soikeena, mä menin Astalla, ei luoja :) Vaikka kyllä mä heti alkukäynneistä asti jännitin sitä tulevaa laukkaa.
Hetken käynnin jälkeen alettiin ottaa pysähdyksiä. Ne olivat hieman haastavia ja muutaman kerran tuli luovutusvoitto Astalle kun en halunnut hulluna repiä niitä ohjia. Välistä pysähtyi tosi kivasti, mutta välillä argh. Tuli ihan semmonen fiilis että on Pomo alla, sitäkään kun en saa pysähtymään :) Sitten ravia. Otettiin vaan pitkillä sivuilla kun meitä oli niin paljon, no yksi enemmän kuin edellisellä tunnilla. Se oli muuten jännää. Asta lähti kivasti, hiljensi kun halusin, mutta mun keventäminen tuntui kauhean oudolta. (ei se videolta niin oudolta näyttänyt) Mulla jalat heilui välillä ihan kauheasti ja oli kauhean hankala keventää. Sitten oli vaikeaa katsoa kevennänkö oikein. Mutta ihan hyvin meni. Tämän jälkeen kai hetki käyntiä ja jäätiin pääty-ympyrälle. Tai siis meidän pääty-ympyrällä oli Irma ja Viki. Mentiin sitten siirtymisiä harjotusraviin ja käyntiin. Toisin sanoen ravattiin aina niin paljon kuin mahduttiin. Muutaman kerran Asta lähti ravaamaan toisen perään enkä saanut hiljennettyä, mutta muuten hyvin. Paitsi että pompin siellä ihan jumalattomasti :D En tiedä onko sillä iso ravi vai onko tämä vain tottumiskysymys, mutta silti. Koitin kaikenlaiset poppakonstit jotka mieleen tuli, mutta eipä ne juuri auttanu, vähän ehkä. Nooh, tämän jälkeen taisi tulla kammottu ja odotettu laukka.
Jäätiin pitkälle sivulle, ja vähän lyhyellekin, jonoon. Alkuun siis oikeaan kierrokseen. Tarkoitus oli kävellä lyhyt sivu ja laukata pitkä sivu. Noh joo. Asta käveli tyynen rauhallisesti etummaisen perään ja jossain kulman kohalta nosti itse laukan. Mä sitten vaan koitin istua siellä selässä, kun ei nyt ollut sellaista aikaa että olisin viittinyt alkaa kiskomaan sitä käyntiin tai muutakaan. Pompin jonkun verran, videolta kun kattoo niin vähemmän pompin kuin miltä se tuntui. Toisaalta, videolta näyttää siltä kuin seisoisin jalustimilla vaikka koitin koko ajan vain rentoutua :D En mä vaan osaa.
Toinen laukka meni ihan samalla tavalla, sitten vaihdettiin suuntaa.
Vasempaan kierrokseen sain Astan pidettyä paljon paremmin, ja se lähti jossain lyhyen sivun lopussa vasta raviin eikä itse nostanut laukkaa. Olin suorastaan yllättyny kun sain itse nostaa. Ekaksi nostin tavalla jolla olin oppinut, sisäpohje eteen. Eihän se tietty mitään nostanut. Sitten tajusin että dääm täällä nostetaan sisäpohje eteen ulkopohje taakse tyylillä. Heitin jalat suurin piirtein niin, ja uskomatonta mutta totta, sieltä nousi laukka. Olin ihan järkyttynyt, en odottanut sen nostavan. Laukka, kierros käyntiä ja keskelle. Ei ollut tuon parempiin loppuverryttelyihin aikaa kun tunnit oli vain sen 45min, kun oli kolme ryhmää. Niinpä luovutin ihanan Astan luokkikselle.
Kuvasin hiukan tota tuntia. Ja ihastelin kuinka paljon paremmin meidän luokanvalvoja menee Astalla kuin mä. Ja sitten kuvattiin hiukan tarhailevia hevosia.
Tunnin jälkeen harjasin Astan, sitten syötiin eväät ja koulua kohti.
Mutta tuo meni ihmeen hyvin, ottaen huomioon että jännitin Astaa ja että oon nyt mennyt melko monta kertaa peräkkäin Elviksellä. Ja totta kai oli mahtavaa mennä Astalla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti