Tallille pääsin ihanasti autokyydillä ja olin aika ajoissa, jonkin verran ennen kuutta. Pikaisen tallikäynnin jälkeen (huomasin meneväni Viirulla, en tosiaan sillä ole ennen mennyt, joten.. En yhtään tiennyt mitä odottaa :D) Viiru oli onnekseni tunnilla (en olisi varmaan osannut varustaa sitä) joten menin seuraamaan kuluvaa tuntia. Kun tunti loppui, niin Marianne tuli siihen selittämään että säpäs oot ajoissa, voit mennä harjailemaan jotain, Mörö on aika likanen ja Annikin varmaan. Minä sitten tietenkin menen harjaamaan Annia, kun en ole sitä ikinä harjannut. Enkä kyllä olisi viittinyt sitä harjata jollei olisi erikseen ehdotettu, kun Anni on nuorukainen. Menin karsinaan ja Anni riimuun. Marianne sanoi että sen voisi laittaa kiinni, mutten uskaltanut, joten pidin narua vaan kädessä.
Harjailin Annia sille samalla hölötellen, oikeastaan harjasin sen vaan kumisualla ja sitten yhdellä harjalla, en oikein päätä harjannut, en halunnut aiheuttaa poniparalle traumoja tai muutakaan. Kavioita en katsonut kun ei ollut koukkua, muutenkin tuntuu ettei kaviokoukkuja ole missään.
Kun Anni oli karvaton hihhuloin ympyrää ja sitten alkoikin tunti. Oli mielenkiintoista ängetä sinne Viirun selkään, onneksi olin just mennyt Astalla, niin ei ollut niin outoa. Alettiin kävelemään ja tunnilla lisäksi Pomo, Vinski ja Simo. Ja jälleen meillä oli Vinskin kanssa syviä ongelmia :D Viiru meinaan vihasi sitä eniten. Hmm, Vinskillä on jotenkin huono vaikutus tai jotain. Käynnissä ei ollut oikein vaikeuksia, välillä vaan tuntui mahdottomalta pitää ohjat tuntumal ja kädet koukussa, mutta välillä sekin luonnistui. Mutta herran jestas kun siirryttiin raviin. En siis yhtään osannut odottaa että Viiru olisi niin reipas. Se meinaan juoksi.
Ravattiin sitten täysillä, mä tietenkin nousen jalustimille ja etukenoon, aijai. Ja välillä tuli sellainen olo että mennään nurin kun kenttä on aika jäässä. Välillä se ravi oli tosi kivaa ja rauhaisaa, huomasin että ohjia pitää pitää tasan tarkkaan yhdellä kireydellä, jos ne on vähänkin löysemmät alkaa armoton ravi. Ja totta kai just siitä oikeasta kireydestä oli stopparit lähtenyt :D Joten oikeastaan tunnin loppuun asti ravattiin melko vauhdilla.
Kun oli sitten hiukan ravattu, jäätiin taas käyntiin ja harjoiteltiin, siis puomeista oli tehty neliö ja harjoiteltiin kääntämistä. Se sujui välillä tosi hyvin, mutta välillä Viiru paineli mun otteista ohitse ja kierreltiin ties kuinka kaukaa. Muutenkaan en oikein pystynyt pysäyttämään sitä Viirua. Tiedä häntä, onko mulla liian perhosotteet vai jännityinkö vai molempia, välillä se kyllä pysähtyi, mutta liian monta kertaa oltiin toisten hännässä kiinni. Tämän jälkeen jatkoimme iki-ihania väistöjä. Alkuun ei sujunut, mä en saanut pidätettyä tarpeeksi, mutta alkoi se lopulta sujuakin. Siinä sai ottaa myös vähän ravia, mutta eheh, meidän ravi oli aika kaahotusta, kun mulla sattui kädet niin paljon etten pystynyt oikein pitämään :/
Sitten oli vuorossa laukka. Mutta vaikka olinkin toisin ajatellut, niin jätin laukan väliin. Mua epäilytti saanko Viirun hiljennettyä kun ravikaan ei sujunut, et et. Ja kun kenttä oli niin huonossa kunnossa. No otin pari ravipätkää, melko kaahotusta nekin, mutta joo. Ainakaan Viiru ei lähtenyt kuin kerran, se vaan ei hiljentänyt kun oltiin kerran lähdetty. Samoin kevennys oli ihan toivotonta, samoin harjotusravi. Ja harjotusravi oli muutenki mahdotonta kun Viiru kaahaili sitten vaan vielä kovemmin. Täytyisi vaan muistaa olla rentona, istua suorassa, ja nimenomaan istua! Ja pitää ne ohjat tarpeeksi kireällä. Niin se sujuisi Viirun kanssa, mutta uskon että jos vielä pääsen sillä, varsinki jos pääsen vaikka ensi kerralla, niin voi kyllä varmasti sujua paremmin. Kun en yhtään odottanut tuollaista kaahausta, ja nyt vasta pystyn kunnolla sisäistämään mitä olisi pitänyt tehdä.
Muutaman kerran olin ihan varma että mennään nurin, kun Viiru kaahaa ja sitten ajaudutaan jäälle (Viiru meinaan koko ajan kiemurteli ihan jonnekin muualle kuin olisi pitänyt, en kyllä päästänyt sitä mutta kuitenkin) Sitten kerran kun koitin mennä ihan käynnissä jään poikki kun oli niin ahdasta, niin eikös Viiru pysähdy ja ala kuopimaan sitä jäätä :D Siinä vaan hädissään äkkiä Viiru liikkeelle, ettei keksi mitään tyhmää. Ja kerran Viiru oli erittäin loistokkaasti hallinnassa, tultiin ravissa ja hypättiin hienosti parin puomin yli, siinä oli siis kaksi puomia vierekkäin ja me jotenkin kummasti mentiin niiden yli sitten.
Sitten kun vein Viirua sisälle, niin oli se kyllä rassaava taluttaa, iso suokki ja jyrää minut pikkuisen. Argh, mutta päästiin sisälle ehjinä. Sitten harjailin Viirun nopeasti ja kotiin.
Sanoisin että nyt on alkanut zen-siirtymävaihe, jonka aikana homma kusee ja pahasti :D No mutta toivottavasti pian alkaa "kaikki sujuu loistavasti"-vaihe. Kun tuntuu että välillä on sellaista että ei suju mikään eikä koskaan, välillä sujuu edes joku. Mutta toivon että pääsisin Viirulla (voisin kokeilla miten se nyt sujuu kun tietää vähän miten sillä mennään), Elviksellä (Meillä on kana kynittävänä), Pomolla (haluaisin kokeilla laukata ja pysäyttää, ne kun ei vaan onnistu), Vinskillä (ihan muuten vaan, kokeilla sujuuko yhtään paremmin) ja ihan mielellään Sulollaki :D Kaikilla oikeastaan joilla oon menny. No mutta onneksi voin aina elellä mielikuvitusmaailmassani jossa kaikki sujuu loistavasti, on vaan aina masentavaa tunnilla huomata ettei kaikki sujukaan niin helposti (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti