Nyt näitä viimeviikkoisia kuvia, kiitos Hennalle!
Kenttä oli tosiaan tuhat kertaa parempi kuin viime viikolla. Ei se vieläkään ollut ihan tarpeeksi hyvä, mutta ainakin tänään pystyi jo tekemäänkin jotain pelkän varomisen sijaan.
Kiipesin ponin kyytiin (mikä oli vähän hankalaa kun Pomon mielestä hänen oli nyt syötävä kilokaupalla lunta, jotta kesä tulisi nopeammin) ja lähdettiin kävelemään alkukäyntejä.
Koska pohja oli niin paljon kivempi, uskalsin alusta asti lähteä hiukan vaatimaan karvamadolta oikeanlaista liikkumista. Haettiin käyntiä eteen, hyviä kulmia ja kivoja voltteja. Pomo oli erittäin yhteistyökykyinen - hetken se puski pohjetta vasten ja yritti vakuuttaa että uralla kävely on kivempaa kuin kulmien teko, mutta kun muutaman kerran vein pyyntöni läpi, päätyi Pompelikin kuuntelemaan minua. Saatiin kivaa käyntiä eteen, reitit pysyivät ja Pomo kääntyi ongelmitta. Nyt kun pystyin jo paremmin keskittymään tekemiseen, niin päätin myös tapella ja tahkota sen asetuksen kanssa. On se vaikeaa ja varsinkin alkuun tuntui kuin olisi taivutellut tiiliseinää, mutta lopulta saatiin jokin tatsi ponin kanssa ja pää alkoi jopa kääntyä ympyrän suuntaan. Loppujen lopuksi tuli oikeastaan hyvinkin onnistuneita voltteja kivalla asetuksella, joka ei kadonnut heti kun poni sai tilaisuuden.
Lähdettiin siitä kevyt raviin ja alettiin tehdä hiukan voltteja. Pienellä varovaisuudella, sillä lumen alta kenttä oli jäässä, mutta pystyttiin jo suurin piirtein ratsastamaan normaalisti myös hölkkää.
Mulla oli tosi hyvä fiilis. Keventely oli jotenkin tosi tukevaa, poni tuntui kivalta ja homma turvalliselta. Vaikka Pomo välillä kuikuilikin suuntiin x ja y ja jännittyi vähän juoksemaan alta pois, ei mua silti jännittänyt "hurjan pelottavan Pomo-ponin" kanssa, vaan poni tuntui olevan lapasessa ja mun ratsastuksesta jäi varma fiilis ainakin itselleni. Tehtiinkin siinä innosta puhkuen voltteja ja ympyröitä, veivattiin Pomon päätä sisälle, haettiin takajalkaa vähän alle ja kipsuteltiin reippaasti eteenpäin. Vähän liian laiskaksi ja pitkäksi poni taisi silti jäädä, mutta oli se muuten oikein hyvä. Nyt ei käytännössä kertaakaan jouduttu tahkoamaan niiden käännösten kanssa, vaan Pompeli antoi heti periksi ja kulki ratsastajan määräämään suuntaan.
Ja siis siihen olen tosi tyytyväinen, että alkutunnista poni ravaili pää ylhäällä, niska jäykkänä. Kun kuitenkin löydettiin raviin rentoutta, niin että suurin kuikuilu ja alta hiihtely jäivät pois... Sen jälkeen viimein kykenin ihan kunnolla vaatimaan sitä asetusta sinne vähän sisälle ja alaviistoon pyytäen ja kun tarpeeksi pyysin, löytyi siihen ponin kaulaankin pientä rentoutta. Pientä, ehkä vähän olematontakin pyöreyttä ja rentoutta, mutta ero omaan käteen sen ravien alun ja lopun kanssa oli huima. Jes! Vaikean Pompelin kanssa, noin hyvää onnistumista ja ennen kaikkea rentoutta!!
Käveltiin vähän välikäyntejä. Poni sai syödä lunta kun oli niin hyvin toiminut ja Marianne kehui PomPomin olevan niin rento ja kivannäköinen.
Seuraavaksi otettiin harjoitusravia, kenttä kun oli liian jäässä laukkailuun. Mä heitin jalustimet kaulalle ja otin ilon irti harjoitusravitreenistä. Mitään sen ihmeellisempää ei tehty, enkä halunnut keskittyä mihinkään vaikeampaan, halusin vain tahdin kuntoon, asetusta vähän läpi ja hyviä reittejä. Omassa istunnassakin oli välillä vähän fiksailtavaa kun meinasin kajahtaa sivulle tai etukenoon epätasaisten askeleiden johdosta, mutta oikeastaan istuin tänään tosi hyvin, kyynerpääkulma oli normaalia parempi ja sain istuttua tosi kivasti rauhassa ja ponia häiritsemättä. Ponikin oli suunnattoman hyvä - ei taistelua mistään, ravi eteni ihan mukavasti, reitit säilyivät, poni oli rento ja kuunteleva ja kaikki sujui tosi hyvin. Meinasin välillä ihan unohtua matkustelemaan sinne kun kaikki vaan sujui niin hyvin ja meillä oli tosi hyvä flow päällä! Rupesin suorastaan miettimään, että tämä on parhaimpia kertoja Pomo-ponin kanssa, se oli oikeasti tosi loistava.
Sitten jäätiinkin käyntiin ja hurjan hyvä poni sai levätä ja ahtaa lunta vähän napaansa.
Marianne oli oikein tyytyväinen, se näytti hyvältä, poni oli rento ja kaikki oli hyvää. Enkä itsekään sanoisi paljon muuta, tämä oli tosiaan ihan parhaimmistoa sen hurjan hankalan Pompelin kanssa. Se meni tosi hyvin, kaikki sujui ja mä olin tyytyväinen. Jee!
Keskelle, alas selästä ja poni seuraavan alle. Minäkin jäin tänään pitkästä aikaa taluttamaankin, joten autoin ensin lapsosia varustamaan poninsa (Pasi-poni oli niin hellyyttävä ja pieni ja söpö!) ja sen jälkeen kävin hiukan taluttamassa Laki-ponia ja pääsinpä leikkimään Peiliäkin pikkuisten kanssa (minä olin siis se peili ;))
Sen jälkeen oli hyvä lähteä kotiin, odottelemaan niitä luvattuja plussakelejä ja sairaanmoista jäätikköä, joka parhaassa tapauksessa juoksee ensi viikolla vastaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti