Mulla oli Vinski, tunnilla myös Evita, Elvis ja Nikkis, Vinski jatkoi vielä toiselle tunnille. Pistin siitä suitset hevosen päähän ja sitten tepsuteltiin kentälle.
Kiipesin Vinskin selkään ja lähdettiin kävelemään. Ja siis ihan vaihteen vuoksi se kenttä oli taas aivan hirveä, mutta sentään yksi ympyrä oli lähes sula ja melko tasainen. Kaikkialta muualta kenttä olikin yhtä perunapeltoa - olisipa edes kesä.
Käveltiin alkuun ihan rauhassa ja varovasti. Lähinnä annoin Vinskin kävellä sillä ympyrällä omaa tahtiaan, kun hiekka oli vielä sen verran jäässä. Kun pohja alkoi pehmetä, uskalsin hiukan vaatia liikettä ja Vinskikin alkoi pikkuhiljaa melkein innostua! Alkukäynneissä vain haettiin pientä asetusta sisälle ja suoria hevosia. Vauhti sai olla mitä oli, minä hain vaan hyvää istuntaa ja Vinskiä raiteilleen.
Sen jälkeen alettiin tehdä aina ympyräleikkaa ja molemmilla ympyrän kaarteilla väännettiin vähän avontapaista. Halkaisijalla haettiin suoruutta ja kivaa kulkua, ei paljon voinut vaatia kun se oli niin kovaa ja kamalaa. Muualla käytin enemmän aikaa siihen, että Vinski kantaisi itsensä, olisi sopivan lyhyt ja suorittaisi avoja edes suunnilleen oikein. Se oikea kierros oli huomattavan paljon helpompi avojen suhteen, heppa suorastaan loksahti ja väänteli niitä kuin ammattilainen (joka hän tietenkin onkin). Vasen kierros oli vaikeampi, lähes mahdoton. Vinski halusi lähinnä kaatua ulos, enkä minä meinannut saada poniin mitään tolkkua. Lopulta saatiin muutamat avontapaiset väännettyä tähänkin suuntaan, ihan vain yksittäisiä askeleita, mutta olipahan edes jotain.
Hieman proomussa oli taas sitä ongelmaa että se makasi ohjalla, mutta en tänään saanut sitä korjattua niin hyvin kuin välillä, johtuen ihan siitä etten viitsinyt pyytää hepasta niin suurta liikettä. Siksipä Vinski sai suuren osan ajasta kulkea vähän puoliteholla, ohjalla hieman maaten. Sain mä sen hetkittäin korjattuakin, mutta tosiaan.. Hieman hankalaa kun vasta lopputunnista uskalsi pyytää kunnon käyntiä.
Seuraavaksi piti alkaa ravailemaan siten, että aina kun edeltävän pylly tulee vastaan, siirrytään käyntiin. Paino sanalla piti ja loppujen lopuksi homma meni suunnilleen niin, että minä jumputin harjoitusravia aina kun vaan oli tilaa, muiden tehdessä jotain muuta. Vinskin ravissa oli taas hitusen hankala istua, mutta kyllä se sieltä tunnin loppuun mennessä löytyi. Eikä tosiaan oikein muuta uskaltanut edes ajatella, pelkkää ravia sitä sulaa ympyrää pitkin jottei heppa mene nurin. Vinski oli aika mukava, se mennä puksutti oikein kivasti. Muutaman kerran meillä tuli sellainen yhteyskatkos, kun hevonen päätti että hänen täytyy kaatua Evitan luo tai jatkaa sinne huonolle kentänpuoliskolle, mutta pienen apinanraivon jälkeen meille löytyi yhteinäisyys ja mentiin oikein nätisti. Ne hallinnan menetykset olivat enemmänkin kauneusvirheitä kuin suuria ongelmia.
Ravi parani siinä mielessä koko ajan, että kentän pohja parani, jolloin Vinskistä irtosi enemmän liikettä ja innokkuutta. Siitä tuli oikein mukavaa hölkkäilyä pitkin poikin ympyrää, sellaista hyvänmielen jolkottelua.
Käveltiin välissä hiukan, sitten jatkettiin ravilla. Tässä vaiheessa tuli joku totaalikatkos ja meinasin itsekin ryhtyä sähläämään, mutta keventelin hetken ja istuin vasta sitten harjoitusraviin, eikä ongelmia enää oikeastaan edes ollut. Vinski teki kiltisti mitä pyydettiin ja mä olin aikalailla kartalla tekemisteni kanssa.
Käveltiin siitä loppukäynnit.
Kesä. Kesä on se juttu. Tai olisi edes talvi ja lunta, mutta ei tuota vettä ja jäätä. Vinski oli ihan okei, olisi se voinut olla parempikin, mutta toisaalta Pomon jälkeen se on aika iso, enkä ole Vinskilläkään vähään aikaan mennyt. Ja avot olivat hyviä toiseen suuntaan!
Keskelle, alas selästä ja Vinski jäi työskentelemään. Minä kävin kuvaamassa ja lähdin kotiin.
Ja tiistaina uudestaan, ihan vain hiihtoloman kunniaksi! Jos tällä kertaa en lentäisi paria kertaa peräkkäin hietikolle ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti