Alkukäyntejä kun lähdettiin kävelemään, oli Vinski lähinnä vain laiska. Ja minä taas jotenkin onneton, kun en oikein saanut pyydettyä ponia kunnolla liikkeelle, saati sitten asettumaan läpi. Jotenkin on helppo jättää kesken kun kyseessä on niin "iso" ja massava hevonen, jotenkin ei riitä itseluottamus asioiden hoitamiseen. Saatiin kuitenkin muutamat väistöpätkät kokeiltua alkukäynneissä Vinskin vetreyttämiseksi (ne menivät aikalailla peräpää edellä, mutta samapa tuo) ja käännyttiinkin ihan hyvin.
Ja kyllä se ajoittain käveli varsin nätisti. Pitäisi vaan vaatia vieläkin enemmän, jotta Vinski olisi aktiivisempi ja paremmin avuilla.
Kun siirryttiin kevyt raviin, alkoi meidän hetkellinen tappelu ja yhteistyökatkos. Juostiin vähän aitaa päin, sitten toisten perässä ja lopuksi lyllerreltiin kuin pienet etanat paikasta toiseen. Kun sain rauhoitettua oman pakkani ja pyydettyä Vinskin vain suoraksi ja raviin, helpottui homma huomattavasti. Otettiin parit ekat kierrokset löysästi ja rauhassa, mutta sen jälkeen uskalsin jo pyytää ravia eteenkin. Tehtiin hieman temponlisäystä pitkille sivuilla, pyörittelin jokusen ympyrän ja hain hyvää tatsia siihen meidän tekemiseen. Olin ihan tyytyväinen, vaikka yhä voisi olla aktiivisempaa, heppa paremmin avuilla ja homma muutenkin sujuvampaa.
Käveltiin hetki ja sitten kulutettiinkin laukkaan hieman enemmän aikaa. Aloitettiin oikeaan kierrokseen ja laukattiin ihan kunnolla useampi minuutti putkeen. Kunto oli loppua kesken, heppa oli löysä kuin mikä ja homma oli raskasta. Vaan meni se silti kokonaisuudessaan hyvin! Nostoista osa oli löysempiä, jotkut terävämpiä. Vinski hieman tiputteli laukkaa alas ja könkkäsi hitaanpuoleisesti eteenpäin. Kerran myös karattiin reitiltä toisten kentän puolikkaalle.
Muuten se meni kuitenkin kivasti, minä istuin aika nätisti (jalustimia lukuunottamatta), Vinski kääntyi myös ympyröille, reitti säilyi ja laukkakin pysyi yllä ihan mukavasti. Saatiin rauhaisaa menoa ja metrejä alle.
Käveltiin hetki välissä ja jatkettiin laukkaa vielä samaan suuntaan, joka muuttikin koko homman aivan täysin - Vinski suorastaan ryhdistäytyi ja reipastui. Laukka ei ollut enää mitään väkisin puskettavaa tai löysää, vaan pyörivää ja kevyempää. Jes! Olin tosi tyytyväinen tähän muutokseen, jonka jälkeen vaihdettiin suunta ja käveltiin jälleen hetki.
Toiseen suuntaan laukka pyöri jotenkin heikommin ja tuntui melkein kuin oltaisiin könkätty väärää laukkaa. Lopulta löytyi kyllä kevyempi ja joustavampi meno siihen laukkaankin, joten ei siinä mitään. Tähän suuntaan aloin olla jo väsynyt, joten mun istunta kärsi aika vahvasti ja käännöksissä kaaduin välillä vähän turhankin rajusti sisälle ja kädet pääsivät vaeltamaan. Meni se kuitenkin oikein mukavasti, eikä siinä mitään vikaa kyllä ollut.
Lopuksi kevenneltiin vielä loppuravit. Marianne käski asetella, tehdä ympyröitä, myödätä ja ratsastaa takajalat aktiivisiksi. Ensin se oli hivenen haparoivaa ja Vinski suostui venymään vain hiukan ja pätkittäin eteen ja alas. Lopulta kuitenkin saatiin ravia irtonaisemmaksi ja rullaavammaksi, kaulaa pidemmäksi ja hevonen rennoksi. Se oli suunnaton voitto, josta sain olla varsin ylpeä. Hyvä minä ja hyvä me!
Käveltiin vielä loppukäynnit ja jäätiin keskelle. Vinski pääsi suihkuun rankan työurakan päätteeksi ja minä lähdin kotiin nukkumaan ja valmistautumaan uuteen työpäivään. Nyt on sentään yksi vapaapäivä, josta pitää kai yrittää nauttia, mutta päässä lähinnä pyörii huoli siitä, tulenko koskaan olemaan tarpeeksi hyvä töissä vaiko en. Sinäänsä turha huoli kun hyvin kuitenkin sujuu, mutta mistäpä sitä koskaan silti tietää.
Hyvää yötä tai aamua, minä menen nyt nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti