Maastoilua ja ravit

Eilen mulla oli Jack, tunnilla myös Vinski, Nikkis ja Elvis, Jack vain mun kanssani. Lähdettiin alkupuoliskoksi maastoon kävelemään, käytiin jopa vilkaisemassa uutta reittiä, jolla en ollut ennen samoillutkaan. Homma sujui sinäänsä ihan hyvin - mua nyt vaan jännitti ja Jack oli aika reipas, mutta loppujen lopuksi heppa oli kuitenkin rauhaisa ja asiallinen. Eikä muakaan enää lopulta ihan niin paljon jännittänyt. Mukava puolituntinen siinä meni, aurinkokin välistä paistoi ja homma sujui ihan nätisti.

Maastoilun jälkeen mentiin kentälle keventelemään. Ja täytyy sanoa että Jack oli ihan todella hyvä. Käytin isoa reittiä ja tein aina avoimella sivulla ympyrän ulospäin, juuri sinne pelottavampaan päätyyn, jonne ei yleensä oikein millään voi mennä. Nytkin Jack ekalla kerralla otti vähän kierrosta ja jännittyi, mutta sen jälkeen - ei mitään! Se oli rento, se oli rauhallinen. Ravi eteni, liikkui ja Jack tuntui ihan mielettömän hyvältä. Se ei välittänyt mistään, ei jännittynyt muista hevosista, kulki pelottavammassakin päädyssä rentona, rauhallisena ja iloisena.

Ainoa probleema oli se, että Jack oli vähän väsähtänyt, ehkäpä maastoilun rasituksista. Poni makasi ohjalla, enkä oikein saanut sitä kevenemään niin millään. En toisaalta ihan täysillä uskaltanut yrittääkään, sillä hevonen oli niin rento, etten halunnut sitä pilata.
Se oli ihan mieletöntä ja ihan tosi hienoa, vaikka se maastoilu kovin jännää olikin. Sitten vaan lopputunti meni piloille, kun mulle tuli järkyttävät kipukohtaukset ja kaikki menikin ihan pieleen.

Ärsyttää vaan se kun hommat menee pieleen. Mulla on 1 tunti viikossa ja sitten siitä jää ihan paska maku suuhun, vain jonkun pikkujutun takia. On se silti paljon ja ähpuh. Jack oli superhyvä, inhottaa vaan että kun viimein kenttä on hyvä ja poni on hyvä, niin minä olenkin se, joka menee ihan rikki.

Menen nyt ensi viikolla sitten kahdesti, pe ja la. Jos edes auttaisi jotain kun tästä viime kerrasta jäi hiton paha fiilis.