Oli kyllä ärsyttävää. Kenttä oli pelkkää hiekkaa joo, mutta ihan umpijäässä ja suli sopivasti seuraavalle tunnille. Niinpä pääsimme vain könkkäämään kovalla kentällä, joka hitaasti mutta vähän turhan epävarmasti suli ja pehmeni. Äh, joo, haluaisin jo pikkuhiljaa päästä laukkailemaankin, mutta eipä onnistunut ei.
Käveltiin alkuun käyntiä, paljon voltteja ja muutama pysähdys. Jack oli oikein mukava, rento ja toimiva. Mä panostin omaan suoruuteeni ja käsien kyynerpääkulmaan, jonka lisäksi koitin saada Jackiä hieman pyöristymään. Välillä onnistui paremmin, välillä ei ihan niin hyvin.
Sen jälkeen otettiin kevyttä ravia, joka oli kyllä todella mukavaa. Jack hölkkäsi rennosti, otti rauhassa, mä sain keskittyä omaan istumiseeni, tehtiin ympyröitä ja koitettiin kerätä ponia lyhyemmäksi ja vähän takajalkoihin aktiivisuutta. Vähän vain, koska kenttä oli aika kova ja Jackiekin liikkui varsin laiskasti ja hitaasti, tiedä sitten johtuiko lämmöstä vai pohjasta.
Välissä tehtiin myös serpentiiniuraa käynnissä ja harjoitusravia välimatkoilla.
Sen jälkeen tulikin puksuteltua ravia hiukan omatoimisemmin. Mitään kummempaa ei oikein pystytty tekemään, joten ravailin hyvän tovin alhaalla istuen, koittaen saada Jackiä reippaammaksi ja aktiivisemmaksi. Poni tuntui varsin hyvältä, pärski ja oli rento. Kerran vain hiukan säikähti, mutta niin muuten säikähdin minäkin kun jostain kuului ihan hirveä ääni, enkä todellakaan tiedä mikä sen edes aiheutti.
Jackiestä tuli varsin laiskanpulskea, joten lopulta keventelin ja annoin heppaselle ohjaa. Se venytti kauniisti alas ja hölkkäili tyytyväisenä, kunnes jäätiin käyntiin ja taivuteltiin reilusti sisälle. Siitä loppukäynnit ja keskelle.
Alas selästä, poni jäi tunnille ja itse lähdin potemaan talvimasennusta. Millähän todennäköisyydellä ensi viikolla olisi lämmintä ja sulaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti