lauantai 19. elokuuta 2017

Oikein hyviä pomppuja

Tänään oli vuorossa tuttu ja turvallinen Pomo, kun tunnilla olivat mukana myös Nikkis ja Vinski, Pomo jälleen vain mun kanssani. Vesisadekin jatkui varsin tuttuun tapaan, mutta onneksi se pysyi vain kevyenä tihkuna meidän tuntimme ajan.


Alkukäynnit sujuivat leppoisasti tuttuun tapaan ponia herätellessä liikkeelle. Asettaminen on edelleen todella hankalaa ja nyt se jäi taas hiukan enemmän taka-alalle kaiken muun ohella. Kai se sieltä löytyy kun saisin jonkun ahaa-elämyksen siihenkin.
Kevyt ravissa tehtiin ravipuomeja, kaksi lyhyellä sivulla ja kolme pitkällä sivulla. Välit olivat varsin pitkiä, joten piti päästä hyvässä temmossa jottei homma kuolisi kesken kaiken. Tässä oli alkuun vähän ongelmaa, sillä vaikka omalla tavallaan poni tuntui ihan suhteellisesti liikkuvan, niin se vähän läsähti ennen puomeja ja sen lisäksi se ei ollut ihan niin hyvin pohkeen edessä kuin viime aikoina on ollut. Saatiin asiaa fiksattua kuitenkin aika hyvin ja tuntui että poni ravasi paremmin ja päästiin puomien yli ilman sellaista jämähtelyä ennen puomeja.

Poni oli muutenkin ihan hyvä. Ehkä kokonaisuus ei ollut ihan niin loistelias, se oli vähän epätasainen, Pomon pää oli koko ajan vähän vinossa vaikka koitin suoristella sitä. Ja jotenkin, ei ihan niin hyvä ja ihmeellinen. Liikkui, kääntyi ja teki kaiken, mutta vähän olisi voinut ehkä liikkuä rennommin ja pyöreämmin, jotta se ravi olisi tuntunut tasaisemmalta ja paremmalta?


Laukka olikin sitten melkein enemmän pääosassa tehtävänsä kanssa. Pääty-ympyrälle tehtiin yksi ristikkokavaletti sinne lyhyen sivun puolelle ja tarkoituksena oli saada laukka pyörimään ympyrällä. Ei saanut puristaa ja painaa pohkeella, ennemmin käyttää raippaa ja ääniapua ja istua hyvin, jotta laukan saisi pyörimään ja etenemään. Sen että kulkiko laukka hyvin, näki sitten konkreettisesti hypyn laadusta - heikko pupuloikka neliön muotoisella reitillä = huono laukka.

Vähän jännitti, lähinnä se ympyrällä pysyminen kun mokoma ei ole onnistunut nyt viime aikoina yhtään. Päätin kuitenkin että yritän nyt sitä samaa kuin eilen Vinskin kanssa ja otan sen ulko-ohjan käteen. Siirrän kyynerpäätä taakse ja kyllä se siitä. Aloitin vasempaan kierrokseen ja heti kun sain laukan ylös, niin ponihan katosi reitiltä ja jouduttiin kiertämään koko kenttä. Siitä suunnattiin pikku ristikolle, hypättiin yli kuin vanhat pupujussit, ratsastajan heiluessa epämääräisesti selässä. Mutta sen jälkeen sain sen ulkokäden kerättyä ja poni oikeasti jopa kääntyi. Enää ei ollut mitään ongelmaa ympyrällä pysymisessä, vaan kerta toisensa jälkeen sain ongelmitta käännyttyä ja pysyttyä reitillä. Jes!!
Istuin ihan suhteellisen hyvin siellä laukan kyydissä ja kääntymisongelman ratkettua keskityin vain ratsastamaan reittiä ja pyytämään ponia eteen. Laukka saatiin pyörimään tosi kivasti ja sieltä tuli useampikin hyppy peräkkäin, jotka olivat pehmeitä ja hyviä ja joissa ratsastajakin pysyi ongelmitta mukana. Vain kerran lentelin kunnolla kaulalle kun hyppy olikin oletettua isompi, mutta paljon enemmän pysyttiin reitillä, ylitettiin estettä ja pysyttiin mukana. Aivan loistavaa.

Käveltiin hetki ja sitten toiseen suuntaan. Sama juttu kävi tässäkin ja ekalla kerralla Pomo livahti ulos ympyrältä. Kun taas keräsin itseni, niin kas kummaa - ponikin kääntyi. Heh, onpahan sekin kovin helppoa kun sen oivaltaa taas vaihteeksi. Tähän suuntaan oli sama juttu, sain ponin laukkaamaan aika kivasti ja este ylittyi kuin paremmiltakin esteratsuilta. Tähän suuntaan reitti oli kyllä aina tosi heikko, hypättiin ristikko todella sivusta ja vielä vinossa sinne väärään suuntaan, ulos ympyrältä. Pysyttiin silti reitillä ja tuli hyviä hyppyjä, joten kai se ihan okei oli. En mä niin paljon hyppää kuitenkaan.

Lopuksi ravailtiin hetki pidemmin ohjin ja käveltiin loppukäynnit. Pomo-poni pääsi tarhailemaan rouvansa kanssa ja minä lähdin sadetta pakoon.
Lontoossa oli paremmat ilmat kuin Suomessa näiden parin päivänä aikana on ollut. Just sayin´

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti