Alkukäynneissä poni oli vetelä kuin mikä. Ongelmana vain on se, että kun pyydän niin joko poni ei reagoi tarpeeksi, tai sitten se reagoi vähän liikaa ja jännittyy samalla. Siksipä mentiin hiukan ponin ehdoilla ja astetta rauhallisemmin, sillä en halunnut Elviksen jännittyvänkään. Pyysin sitä reilusti eteen ja odotin reaktiota, kun poni reagoi pohkeeseen ja reipastui edes hiukan, annoin olla ja menimme sitä astetta reippaaampaa käyntiä. Toki sen olisi pitänyt liikkua enemmän ja takajalat olivat kuin kuolleella, mutta en nyt halunnut jännittää ponia, kun en ole sillä kovinkaan paljon taas mennyt.
Lähdettiin tekemään loivia kolmikaarisia molemmilla pitkillä sivuilla. Elvis oli ihan jees, suoritettiin tehtävää aika fiksusti. Mitä nyt pikkuinen possu välillä otti ja kaatui ihan älyttömästi sisälle, eikä sen takia mennyt välillä kulmaan. Ja se ei oikein kuunnellut vasenta pohjetta, vaan kaatui läpi vaan. Saatiin kuitenkin hiukan fiksailtua näitä ongelmia, joten kyllä tuo homma ihan sujui kuitenkin.
Ravissa jatkettiin loivia kaaria ja sen lisäksi tehtiin toisella lyhyellä sivulla ympyrä ulospäin. Ravissa Elvis oli edelleen vähän hidas, mutta tuntui jännittyvän sen verran helposti, että taas ratsastin eteenpäin vain rauhallisesti ja kevyesti. Vähän jouduin tahkomaan sen vasemman pohkeen kanssa jottei poni kaatuisi, vaan asettuisi rehellisesti.
Siitä istuttiin alas harjoitusraviin, tehtiin kaarilla pohkeenväistöt keskelle ja takaisin ja ympyrälle nostettiin laukka. Aloitettiin vasemmalla laukalla.
Raviväistöt olivat ihan jees. Siis se väisti kyllä - laiskasti taas, mutta väistipä kuitenkin. Minäkin olin suunnilleen rentona, eikä käsikään jännittynyt niin pahasti. Ravissa poni eteni kuin hidas etana, mutta mentiin nyt sillä kun se tuntui vain jännittyvän vastineena mun reipastusyrityksille. Ja kun halusin tiettyä hitautta, jotta saataisiin väistöjä tehtyä, heh. Ne ei onnistu jos poni hiihtää alta.
Laukka olikin oikeasti tosi kivaa. Laukka nousi hyvin ja sain istuttua noston läpi tosi mukavasti. Elvis laukkasi hallinnassa ja kun pyysin vauhtia, sitä löytyi ja poni tuntui oikein iloiselta näin laukkaillessa. Ja se hei kääntyi, kun muistin pitää sen ulko-ohjan kädessä! Tuli siellä muutama pieni romahdus, niistä tosin syytän sitä että Elvis ei keskittynyt asiaan, vaan katseli missä muut menevät ja romahti sen takia reitiltä. Mutta muuten, saatiin tehtyä parikin ympyrää putkeen, minä istuin hyvin, Elvis eteni ja homma meni aika nätisti. Olin ihan tyytyväinen, fiksu poni.
Käveltiin hetki ja jatkettiin tehtävää toisinpäin, tällä kertaa vaan tehtiin väistöt käynnissä. Nyt väistöt olivat ihan jäätävää kaatumista, poni vain meni lapa edellä, enkä meinannut saada sitä suoraksi ja odottamaan. Välillä tuli hyviä askelia, välillä ei todellakaan.
Laukka oli taas ihan jees, olin tyytyväinen. Pari katoamista kun poni häiriintyi, mutta laukkasi hyvin, kääntyi kyllä ja homma pysyi hallinnassa, vaikka laukkojen jälkeen Pullasta löytyikin hiukan enemmän vauhtia.
Lopuksi kevenneltiin hiukan loppuraveja. Pysyttelin Elviksen kanssa ehkä puolikkaalla reitillä, jotta saisin ponin paremmin rentoutumaan. Se toimikin todella hyvin, poni venyi eteenalas, ei jännittynyt ja ravasi kiltisti. Ainoastaan tässä huomasi että Elvis oli ihan tyhjä vasemmalta ohjalta, eikä se oikein kääntynyt oikeassa kierroksessa, kun ulko-ohja löi tyhjää.
Käveltiin loppukäynnit, sitten poni takaisin talliin ja loppuharjailut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti