Tänään ei ollut tekosyitä istua kyydissä jännittyneenä, sillä pohja oli hyvä ja taukokin on jo ollutta ja mennyttä, joten heti alusta asti koitin vaan pakottaa lantiota rennoksi ja istua siellä kyydissä ihan rauhassa. Ei se ihan alkuun oikein ottanut onnistuakseen, jotenkin jännitin kun Jack käveli isosti ja reippaasti (siis apua!) ja kun lähdettiin tekemään tehtävänä kulmia, joissa pysäytettiin ja tehtiin käännös etuosa edellä, aloin tietenkin myös kiikkua etukenossa ja kädet jännittyivät, sillä niinhän se hevonen pysäytetään.
Joo-o, se etukenossa kiikkuminen ja käsien jännittyminen pysäytettäessä on niin lihasmuistissa, että ihan itkettää. Kun oikein pakotin itseni, sain kyllä istuttua ainakin osan pysähdyksestä suorana ja pidettyä kädetkin rentoina vaikka teinkin pidätettä. Rentoutuminen liikkeen mukana onnistuikin paremmin ja istuin ajoittain ihan fiksusti siellä.
Kun oltiin aikamme tehty käännökset valmisteltuina pysähdyksestä, vaikeutettiin ja tehtiin kulmat ihan vaan käynnistä. Hyvillä valmisteluilla Jack kääntyi hienosti, kääntyen jyrkästi ja etuosa edellä. Vasempaan kierrokseen poni tuppasi hiukan karkaamaan vasemmalla lavalla käännöksestä, mutta kun asettelin sitä Mariannen ohjeiden mukaan vasemmalle ja otin ponia paremmin ohjan ja pohkeen väliin, pysyi Jackie suorempana noiden käännöstenkin läpi.
Myös volteilla ponilta tuppasi tipahtamaan vasen lapa karkuteille, joten sitä sai oikeasti pitää ihan suorana, jottei vain mentäisi vinoina ja kaatuneina. Hyvin heppa kuitenkin asettui ja toimi, oli vaan se lapa vähän kadoksissa.
Koska tein tässä tehtävässä vähän pienempää reittiä, tein myös Mariannen innoituksesta loivia väistöjä keskemmältä kenttää uraa kohti. Jack suoritti oikein mainiosti, mutta kuten sanoin - loivaa väistöä, ei mitään jyrkkää tai hienoa. Mutta väistöä ja uralle päästiin, olin oikein tyytyväinen suoritukseemme (enkä minäkään ihan joka väistössä vääntynyt sille rusettisolmulle, edistystä siis vaihteeksi).
Seuraavaksi siirryttiin kevyt raviin ja kevenneltiin huolet pois. Marianne ehdotti että hiukan työskentelisin ja tekisin niitä loivia väistöjä myös ravissa, mikä olikin oikein hyvä idea. Jack ravasi vallan rauhallisesti ja oli oikein rento ja asiallinen koko ajan. Se kääntyi ja asettui kivasti, tuntui jopa ennemmin hiukan hitaalta kuin liian reippaalta. Tehtiin hiukan niitä väistöjä samalla tavalla kuin käynnissä, Jack suoritti tosi kivasti ja tuotettiin taas tasaisen hyvää loivaa raviväistöä. Tosin, kun väistätettiin vasemmalle, kommentoi Marianne taas sitä karkaavaa lapaa ja pyysi tekemään vasta-asetusta väistön aikana. En ensin edes ollut ihan varma kumpaa suuntaa tämä tarkoittaa ja kun se selveni, koitin toki innoissani, mutta eihän siitä tullut mitään, hah. Ehkä tätä pitäisi ensin kokeilla käynnissä, sillä nyt en muutamista yrityksistä huolimatta saanut millään kiinni siitä, miten mun pitäisi asettaa hevosta ja samaan aikaan pitää se suorana, jottei me vain käännyttäisi suuntaan johon yritän väistättää. Jatkoin siis asettaen normaaliin tapaan liikkeen suunnasta pois päin ja saatiin sentään kommenttia että se suoruus parani mun epätoivoisten yritysten ansiosta. Sain siis sentään Jackien taipumaan vasemmalle, vaikken onnistunutkaan väistättämään samalla.
Kun tässä vaihdettiin suuntaa, alkoi tuntua etten oikein saanut pidätteitä läpi kylliksi. Jack ravasi turhan kovaa, jotta olisin voinut tehdä hyviä asetuksia, joten päädyin helpottamaan työtäni ja istumaan alas harjoitusraviin. Näin sain pidätteet paremmin läpi ja väistötkin onnistuivat. Ja olihan se kiva jumputtaa lämmintä harjoitusravia kevyessä pakkasessa. Tänään me myös ravattiinkin ihan kunnolla. Ehdin humputtaa harjoitusravia, tekemään hiukan väistöjä, pyörittämään ympyröitä, keventelemään vähän lisää kun alkoi tuntua että Jackie juoksee alta kun en saanut istuttua ihan tasassa. Sitten jatkoin taas harjoitusravia, annoin hepalle pienen käyntitauon ja jatkoin vielä loppuun iloista harjoitusravia. Jack meni kivasti, ravia oli tosi helppo istua alas ja sain istuttuakin todella kauniisti kun oikein keskityin siihen. (Kun en keskittynyt, niin kädet seilasivat eteen ja saatoin itsekin hiukan könöttää liikaa, mutta pätkillä me aloitetaan.)
Lopuksi kevenneltiin vielä ravia pidemmin ohjin. Tässä kohdassa Jackie alkoi tuntua jo hiukan väsyneeltä, vaikkei me paljon mitään oltu tehty. Poni hiukan kompuroi venyttäessään vallan kauheasti, siirtyi käyntiinkin kerran kesken ja lopulta lopettelin ravit hiukan ennen kellonlyöntiä, sillä hyvä poni ansaitsi jo kävellä. Taluttelin loppukäynnit ja jätin hepan seuraavalle tunnille.
Oikein kiva tunti, Jack meni kauhean kivasti ja oli tosi fiksu. Meitsikin ihan osasi ja saatiin hommia onnistumaan, vähintään sitten vaikeuksien kautta. Mariannekin oli varsin tyytyväinen, vielä kun saisi istuttua kun tekee vaikeita asioita, kuten pysäyttää hevosen tai väistättää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti