Tämä oli vähän huono päivä itselleni, mutta Pomo oli jopa lähes iloinen siellä karsinassa ja tepsutteli iloisesti kentälle. Olin joka tapauksessa tosi iloinen että pääsin jatkamaan Pomon kanssa taas tänään, vaikken ollutkaan ihan sata prosenttisen varma siitä, kuinka hyvin saisin ratsastettua tai pystyisin keskittymään tuntiin.
Alkukäynneissä ratsastin Pomoa eteenpäin ja koitin vain saada mielen mukaan tähän touhuun. Siellä tuuli ihan järkyttävästi ja tuoli lensikin nurin just kun me ohitettiin se, mutta selvittiin vain pikkusäikähdyksellä siitä.
Lähdettiin käynnissä tekemään voltteja, joilta jatkettiin suoraan sitten väistöön keskihalkaisijalta kohti uraa. Tämä ei todellakaan sujunut oikein mitenkään. Pomo kääntyi ihan nätisti, se pysyi reitillä (välillä katosi vasen ulko-ohja ja poni levahti pois reitiltä, mutta suurimmaksi osaksi hyvin) Sain ponin myös kävelemään oikein kivasti eteen. Mutta en saanut sitä hidastettua, en taaskaan. Se olikin meidän suurin pulma tässä touhussa, Pompeli ei tehnyt kunnon väistöjä kun en saanut hidastettua sitä, joten tehtiin vain vähän sinne päin muttei ollenkaan kunnolla. Marianne sitten käski ottaa pysähdyksiä jotta saisin Pomon kuuntelemaan pidätteitä. Mutta enpä saanut niitäkään tehtyä, heh.
Käsittämättömän vaikeaa. Vaikka kuinka yritin, niin poni ei vain pysähtynyt. Ongelmana saattoi olla myös mun kyvyttömyyteni istua rentona alhaalla ja se, että löysäsin liikaa ohjaa pidätteiden välillä. Oli mikä oli, niin nyt ei onnistunut. Ratkaistiin ongelma pysäyttelemällä Pomoa aitaa päin ja lopulta sain parit tosi hyvät pysähdykset. Niidenkin väliin mahtui vaan sitä pidätteiden läpi laahustamista, enkä vaan oikein tiedä miten tekisin sen paremmin. Tuntui että kun sain pysähdyksen tehtyä, niin poni otti pidätteet vastaan rentona, olin nopea ja selkeä. Kun epäonnistuin, niin poni nosti pään ylös, oli rautaniska ja minä en vain kyennyt olemaan niin nopea ja tarkka avuissani. Huhhei.
No, samalla Marianne näytti että mun pitää oikeasti ratsastaa takajalat aktiiviseksi jotta pysähdys onnistuu ja asetuksiakin saa tehdä ronskimmin, jotta poni joskus antaisi periksi ohjalle ja saataisiin suu toimimaan. Tämä puoli onnistuikin huomattavasti paremmin, poni kulki aktiivista käyntiä ja sain sen ihan kivasti asettumaan ja taipumaan. Saatiinpa sentään tunnustusta siitä, että se suu lähti viimein toimimaan, joten ei huonoa ilman sitä hyvääkin.
Lähdettiin raviin ja kevenneltiin ihan vaan uraa pitkin ja tehtiin ympyrää kentän avoimelta päädyltä ulospäin. Tässä tsemppasin, koska se käynti oli mennyt vähän niin ja näin. Ratsastin Pompelia eteen, herättelin takajalkoja menoon mukaan, väänsin sen asetuksen kanssa jotta saisin sen läpi ympyröillä ja koitin pitää sen ulko-ohjan kasassa ja tuntumalla. Hommaa oli paljon ja raskasta oli, mutta saatiinpa kehuja että poni näyttää hyvältä ja menee tosi kivasti. Pomo oli tässä tosi hyvä ja mulla oli superjees fiilis tästä ravista. Saatiin kivaa reippautta, poni kääntyi kivasti, muutaman kerran ulko-ohja valahti ja poni lyllersi ohi reitin ulko-lapa valuen, mutta muuten meni oikein hyvin!
Tosin Marianne ehdotti että tehtäisiin siirtymisiä käyntiin ja koitinkin sitä, mutta sitten taas se raviin siirtyminen kuoli ja ulko-ohja katosi ja poni katosi täysin tuntumalta.. En tiedä, olen selvästi erittäin huono menemään hitaasti. Se ei vaan oikein onnistu.
Ravien jälkeen lähdettiin tekemään se sama ympyrä ulospäin uralta, mutta tällä kertaa käynnissä. Ympyrältä palatessa nostettiin sitten laukka ja toiseen päätyyn sai tehdä laukkaympyrän. Easypeasy.
Nyt ei oikeastaan edes jännittänyt, vaan olin valmiina tuleviin haasteisiin. Taas tuli pari reitiltä karkaamista, selvästikään vasen ohja ja pohje eivät olleet kylliksi läpi tai muutenkaan tuntumalla. Muuten tehtiin hyvät ympyrät, koitin keskittyä asetukseen ja reippaaseen käyntiin jotta sieltä nousisi jonkinlainen laukkakin.
Ja siis, laukat nousivat oikein kivasti! Ei nyt voi sanoa että olisivat olleet mitään askeleessa tehtyjä, nopeita nostoja, mutta tosi hyviä näin toiseksi kerraksi ja varsinkin viime viikkoon verrattuna. Nousivat käynnistä, ei tullut mitään ravilisäyksiä ja laukka oli tosi mukavaa, varsinkin vasempaan kierrokseen. Tuntui että se pyöri ihan mukavasti, sain tehtyä jonkinlaista pääty-ympyrääkin ja istuin ihan mielettömän hyvin. Jees!
Oikea kierros oli astetta hankalampi. Nostoissa ei ollut ongelmaa, mutta laukka oli selvästi tönkömpää ja tuntui huonommalta, joten en sitten edes viitsinyt alkaa tappelemaan niiden ympyröiden kanssa nyt. Laukkojen jälkeen käveltiin loppukäynnit ja poni sai jäädä jatkamaan töitänsä sillä välin kun minä haihduin kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti