Kesä on tullut

Tänään mulla oli pitkästä aikaa Pomo, tunnilla myös Artsi, Evita ja Elvis, Pompeli jatkoi vielä vikalle tunnille. Oikein kivaa kyllä, täytyy sanoa. Ensinnäkin arvelin että laukattaisiin tänään ekaa kertaa tänä vuonna, joten en missään tapauksessa halunnut aloittaa saldoa Nipsun kanssa ja sen lisäksi onhan tässä ollut taukoa Pomosta jo puoli vuotta... Joten olihan se aikakin päästä pitkästä aikaa ponin kyytiin!
Pomo oli vallan äkäinen oma itsensä, mutta saatiin poni kuntoon ja päästiin kentällekin. Ja siellä sitten olikin muuten lämmin. Siis kuuma! Ihan kesä.

Aloitettiin Pomon kanssa ihan vaan käynnillä ja fiilistelin ponia. On se kuitenkin hiukan erilainen otus kuin vaikkapa Nipsu jonka kanssa olen veivannut pari kuukautta putkeen. Otin aika rauhassa, pyysin vain hiukan käyntiä etenemään ja koitin mennä hyvällä ja rennolla fiiliksellä pitkän tauon jälkeen. Pomo oli oikeastaan ihan mukavan tuntuinen, kääntyi ja toimi oikein nätisti. Lähdettiin pian siitä jo kevyt raviin, tehtiin toisessa päädyssä pääty-ympyrä, toisessa päässä ympyrä ulospäin ja ylitettiinpä vielä ravipuomejakin. Paljon tehtävää ja vihdoin puomeja!

Olin hiukan epäileväinen ja jännitin että mahtaako tulla mitään tästä Pomolla ratsastamisesta, mutta itseasiassa meillä meni tosi kivasti. Kyllähän poni välillä valahti uralle ja hetken kesti kääntää se reitille, mutta kokonaisuudessaan reitit pysyivät hyvin ja poni toimi kivasti. Ohjaa vain olisi saanut olla enemmän kädessä ja ratsastaa enemmän, mutta ei se ole niin helppoa taas.
Puomit ylittyivät näpsäkästi, ympyrät onnistuivat (mitä nyt asetus oli hiukan vajaavainen) eikä tuskastuttu vaikka välillä reitti unohtuikin. Vasempaan kierrokseen Marianne keksi myös että voitaisiin hiukan väistättää poneja. Piti siis kääntää keskihalkaisijalta, tehdä superjyrkkää väistöä ja ylittää vielä puomitkin ravissa. Minähän maalasin tämän heti epäonnistumaan "lol, en todellakaan osaa väistättää Pomoa!!1", mikä olikin totta ainakin parit ekat kerrat. Poni meni lähinnä lapa edellä uralle, eikä niinkään väistänyt. Kun sain enemmän ulko-ohjaa tuelle ja vaadittua vasemmalla pohkeella väistöä läpi, niin väistö parani jopa niin paljon, että vikalla suorituskerralla me oikeasti päästiin puomeillekin. Ihan hirveän hyvin!

Vaihdettiin suuntaa ja jatkettiin ravihommia samaan tapaan. Sitten yllättäen sain käskyn nostaa laukan ympyrälle. Sehän ei siis tietenkään onnistunut. Laukka nousi kyllä, mutta ympyrä oli no-no. En vaan pystynyt keskittymään, jännitti ekat laukat talven tauon jälkeen, jännitti laukkaympyrä, jännitti ja ihmetytti kaikki. En vaan pystynyt keskittymään sekä laukannostoon, että ympyrän tekemiseen. Joten tasan tarkkaan sain joko nostettua laukan uralle, tai sitten jäin vaan kävelemään ja funtsimaan ympyrälle. Pomokin kaarteli vaikka ja minne harjoitusravissa, joten otin ensin sitä harjoitusravia alle ja sitten vasta koitin nostella laukkaa. Mutta ei se silti onnistunut, ei ympyrälle.

Lopulta, onneksi, ei mun tarvinnut enää nostaa ympyrälle, vaan ihan urakin riitti. Parit ekat nostot muuttuivat silti ravilisäyksiksi ja vasta kun sain istuttua alas ja otettua kädet kasaan, niin laukkakin nousi ja sen jälkeen menikin hyvin. Otin parit laukat vasempaan kierrokseen, sitten yhden pätkän vielä oikealle. Pomo teki supermageita nostoja ja laukkasikin tosi laadukkaasti. Ja minä jopa istuin siellä laukassa aika hitokseen hyvin! En pomppinut, mitä nyt vähän irtonaisesti välillä istuin. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen siihen.

Lopuksi käveltiin loppukäynnit ja vein Pompelin talliin lepäilemään.