Ja hei, mä sain vähän paremmat fiilikset aikaseks tänään. Miksi? Koska ratsastin ilman takkia. Se on ihanaa :)
Elikkä, pyöräilin tallille, sellasella jumalattomassa tuulessa, TAAS. Ja tiedättekö sen tunteen kun heräät huhtikuun puolessa välissä ja näet ulkona LUNTA. Onneksi se sentään suli pois. Hirveää se oli silti. Ei enää voi mitää lunta tulla, ei ei.
Niin, pyöräilin tallille mukavassa auringon paisteessa. Taivas oli pilvetön ja ihanaa. En olisi uskonut, se aamun harmaa taivas/lunta pari metriä maassa ei oikeen enteilly näin mukavaa ilmaa.
Saavuin tallille ja kävin lukemassa taulun. Mulla oli Elvis (sanoin ;) ), mukana myös Kaisa, Vinski, Nikkis (ilman satulaa) Pomo eikä muita :D Kai
Luin taulua (tulee tyhmä olo kun seison lukemassa sitä taulua monta minuuttia, sit viel myöhemmin meen lukemaan pariksi minuutiksi sitä taulua. Varmistelua) ja sitten tuli hyvin miniatyyriset lapset siihen jotain selittämään, ja minä tietenkin salakuuntelin heitä luovasti. Jotain selittivät Nikkiksestä ja vaihdosta ja blaa blaa. Tästä minä sitten tietty heti tajusin että joo, mulla oli Nikkis mut sit se vaihdettiin.
Oikeassa olin, niin ne pienet mulle ihan kertoivat.
Hah. Mulla oli Nikkis. Lol.
Elvis oli kaikilla tunneilla, joten vaan hihhuloin ympyrää hylättynä ja vihattuna. Keräilin sitä ihanaa karvaa tallin lattialta. Ja lopulta menin kentän laidalle, en viittiny kauan olla siellä ku päätin nyt viisaasti ratsastaa ilman takkia.
Sitten vaan kentälle ja pienen ponin selkään. Tällä kertaa jalustimet oli reiän pidemmät kun eilen, eli sellaset sopivat. Tai siis ylipitkät :D (Just ton takia Elvis on ruma. Sen ulkomuoto on niin karsea, kattokaa nyt, sehän näyttää ihan rääkätyltä tossakin. Ei tarvi olla ku joku kuvakulma ja tosta saa laihan ja kuoleman sairaan näkösen)
Marianne tuli selittämään että kyllä se aatteli jotain muuta. Kyllä se aatteli. Ei se tienny mitä mieltä mä oisin ollu. Vastasin et kyl sekin ois käyny, tosin en ois voinu vannoa että kyydissä pysyn. "No tietenkin oisit pysyny" :D Onhan Marianne toisaalta ihan oikeassakin. Mähän putoan Nikkikseltä vaan joka toinen kerta.
Kyllä mä arvasin ettei Elvis ole tänään reipas.
Poni kulki kyllä eteenpäin ihan hyvin, muttei ilman pyytämistä. Aina välillä piti vähän laittaa eteen ettei se alkanut mummoilemaan. Koitin itse huojua rentona mukana jottei istunta sitten hidastais ponia. Ja sitten mä tappelin mun käsien kanssa, kulma ja nyrkit kiinni. Vaikeaa se kyllä oli.
Alkukäynnissä tein vähän voltteja, jotka oli ihan hyviä. Koitin asetella ja istua hyvin. Taistelin tänään myös jalkojen kanssa, koitin pitää kantapäät alhaalla (kun tuppaavat olemaan ylhäällä pitkillä jalustimilla) ja pohkeet kiinni kyljissä. Eihän se jälkimmäinen taaskaan onnistuntu, Elvis on liian laiha. Että joo, kyllähän se on selvästi laihtunut. Sillon ku sillä oli se jäätävä maha niin mun jalatki pysy paremmin kyljissä. Tai siis läskissä ;)
Käveltiin molempiiin suuntiin ja sitten siirryttiin raviin. Ja voi se olla vaan hankalaa.
Elvis ravasi oikein hyvin, ei siinä mitään. Eteenpäin mentiin rauhallisesti eikä ylireagoitu mihinkään (ja kun Vinski juoksi perässämme niin Elvis ihan vaan vähän siirtyi laukkaan, niin viisas poni kun on :) ) Mutta kun ei taas vaan kääntynyt. Mä ite olin taas niin ihme vimpulassa yläkroppa halvaantuneen jäykkänä ja katse harhaili jossain kentän hiekan rajamailla. Poni vaan mennä puskutti pitkin uraa mistään mitään tajuamatta. Äh. Ensimmäinen hyvä käännös tuli sen jälkeen kun Vinski jahtas meitä, ilmeisesti poni tajusi että minä olen hänen parhaakseen.
Alkuun koitin vaan tahkota ja taistella ponin kääntymään. Pysyä itse hyvin. Ei onnistunut. Lopulta keksin siirtää pienen ponin pois sieltä uralta, ja johan alkoi helpottua. Elvis pysyi tosi hyvin siinä uran sisäpuolella ja päästiin viimein tekemään ihan kunnolla niitä voltteja.
Ei sillä että voltit ois jotenkin parantunut. Ne oli edelleen kauhean huonoja, ponilta oli vauhti loppua kesken voltin. Mä olin edelleen jossain tappokenossa siellä. Käänty sentään, mutta muuten menikin niin köyhästi ettei mitään rajaa.
Ravailtiin molempiin suuntiin ja taisteltiin hyvien volttien ja käsien kanssa. Mariannen mielestä se ravi oli hyvännäköstä ja jalkaki näytti jopa rennolta. Toi yks tyyppi sano että Elvis meni tarpeeksi rentona alkukäynnissä, onnenkyynel.
Vaan kun ei se erityisen hyvin nytkään mennyt.
Kevyt ravien jälkeen jäätiin käyntiin. Piti ratsastaa suoraan joten lähdettiin kävelemään kokorataleikkaa kohti Mariannea. Lyhyellä sivulla sitten vaihdettiin suunta tietenkin.
Noh. Se meni aika hyvin :D Melkonen saavutus.
Mä koitin ratsastaa hienon asettuneen kulman, mikä epäonnistui noin niinkuin joka kerta. Johtuen siitä että ihmiset oli mun edessä. (; Ei ollu niinku vaan mun vika.
Kokorataleikkaa sujui muuten ihan hyvin. Elvis vähän kiemursi mutta sain sen suoristumaan. Eniten ongelmia tuotti se ihan loppu kun Elvis olisi halunnut kääntyä liian aikaisin tai sitten se koitti valua uralle ennen aikojaan. Marianne oli tyytyväinen, Elvis kun tuli niin tasapaksusti suoraan joka kerta.
Ongelma tässä tehtävässä oli se, että se poni paksukainen ei liikkunut. Voiko olla rasittavaa koittaa kävellä kentän poikki ponilla jonka elämäntehtävä on madella paikasta a paikkaan b. Kaipa se siitä. Olen kuitenkin tyytyväinen, Elvis ei lainkaan väistellyt tälleen käynnissä Vinskiä, ei paennut paikalta, upea poni :D
Sitten olikin laukan vuoro. Piti vaan nostaa pitkän sivun alussa peltopäästä, jossa Vinski oli liinan päässä. Ja harjotusravista piti nostaa. Siirsin Elviksen sitten harjotusraviin joka alkoi ihan mukavasti. Loppua kohden ei enää mennytkään niin mukavasti.
Laukat nousi hivenen huonosti, tiedä häntä taas miksi. Ei vaan noussut, tipahti niin helposti alas. Kyllä sieltä sitten tuli pidempääkin pätkää ja kerran sain tehtyä puolikkaan pääty-ympyränkin. Mä en taaskaan oikein osannut istua laukassa. Pompin vaan hullun tavalla, olin ihan vinossa ja kädetkin nousi liian ylös. Yritä siinä korjata kaikkea, pah.
Laukassa Elvis kulki hyvin, ei mennyt mitään tuhatta ja sataa mutta laukkasi kumminkin reippaasti. Vaan ravia ei löytynyt taas millään. Mikä sitten ikinä onkaan, en tiedä. Se ei vaan suostunut ravaamaan. Aina hiljenneltiin, tai jos oltiin lähellä nostokohtaa niin kiemurreltiin. Pitkällä sivulla tietty kaahattiin ku poni halusi laukata. Vaikeaahan se oli, kun poni ei vaan siirry raviin, sitten kun ei sillä oo raippaa, eikä toisaalta kauhean kauan Elvistä jaksaisi raviin potkiakaan. Tai paremmin sanoen ei sitä voi lainkaan potkia sanan oikeassa merkityksessä.
Kertaalleen onnistuttiin vajoamaan polvilleenkin. Hevonen ravasi ja sitten meni ilmeisesti vaan jalat sekasin ja polvilleen, josta se onneksi pääsi taas kavioilleen ja saattoi jatkaa mateluaan.
Periaatteessa olin kumminkin tyytyväinen siihen että nosto päässä ravi onnistui ihan kivasti. Vähän Elvis meni lyhyttä sipsuttelu ravia kun Vinski katseli häntä pahasti, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Ravista nostot oli tosiaan melko köyhiä, kyllä se välillä nousi heti kun pyysin, muttei silti mitenkään hyvin.
Loppuun otin kaksi nostoa käynnistä kun päätin kyllästyä ravin ylläpitämiseen. Ja koska oltiin sillon just jonkun kävelijän perässä enkä millään jaksanut kääntää :D Eka käyntinosto oli täydellinen. Valmistelu onnistui ja nosto oli niin loistava. Poni oli niin täydellisesti siinä ja niin täydellisesti nousi laukka. Tai ainakin se tuntui tosi hyvältä. Oikein takaa nousi laukka (miten muotoilisin sen järkevästi) ja pari ekaa askelta oli sellasia että onnistuin istumaan niissä niin hyvin. Sitten Elvis katosikin taas pitkään reippaaseen laukkaansa ja minä aloin pomppia. Mutta ah, mikä alku :)
Toinen käyntinosto olikin surkea. Siirryttiin raviin ja lopulta laukka nousi uran ulkopuolella, ja sekin oli väärä laukka. Siirsin raviin ja nostin nopeaan uuden laukan (joka toivoakseni oli oikea :D) Sitten eikun sekin laukka ales ja loppukäynnit.
Anteeksi, ei vaan kulje tänään. Teksti on niin tätä tönkköä eikä tästä saa mitään selvää taas.
Marianne oli aikasta tyytyväinen. Mä en oikein tiedä. Ravit meni vähän penkin alle, kääntyminenkin oli noin vaikeeta. Laukka oli aika huonoa, tosin se yksi nosto oli aika mahtava.
Käveltiin sentään suoraan. Ja olen tyytyväinen siihen että Elvis meni noin muuten näinkin rauhassa. Eikä ikään kuin vetänyt pultteja aina kun Vinski sitä vilkaisikin.
Eilen kaikki ongelma meni hienosäätöön, nyt kaikki ongelma menee tähän peruspuurtamiseen. Nöyh :D
Ja haluan taas oppia istumaan siinä laukassa.
Mun erilaisuus nyt tänään jäi tosiaan tähän ilman takkia ratsasteluun. Vaikka se fiilistä paransikin niin huomaatte varmaan millainen harmaa massa tämä tunti olikaan :D Kun tekstikin on näin surkeeta. Ei mua sinäänsä haitannut etten Nikkiksellä päässyt. Ei.
Olin myös miettiny menisinkö ilman satulaa. Totesin ettei oikeastikkaan nyt huvita. Ei :D
Ens viikolla menee sit paremmin, nytkin on menny niin että joka toinen viikko on hyvä, joka toinen huono. Eikä tänään Elvis tympässyt niin pahasti ku esim eilen. Mutta toisaalta kirjottamisesta ei sitten tuu mitää. En mä tiedä :D
Loppukäyntien aikana vähän venyttelin, koitin saada omia lapoja auki kun ne on ihan jumissa. Sitten keskelle ja alas selästä. Elvis jatkoi herrasmies-linjaansa. Nikkis ja Vinski koitti lähteä rynnimään tahoilleen, Elvis vain tuijotti heitä järkyttyneenä.
Vein ponin karsinaan ja harjailin sen huolella. Sitten kortti ja suitset pistin ihan rauhassa, leikkien samalla suurta hevoskuiskaajaa. Sitten eikun kohti kotia. Innolla odottamaan, enää yks päivä alle viikko että on seuraava tunti.
Ja heh. Viikko ja pari päivää ja on vuorossa talon vahtiminen med kamala-Jonna-idiootti. Jee :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti