Mulla oli Vinski, tunnilla myös Evita, Elvis ja Pomo, Vinski vain mun kanssani. Mä en nyt ihan ymmärrä tätä visiota, enkä tiedä mistä tämä Vinski nyt taas on keksitty! No, eipä tuo mitään, on siitä ollut vähän jo taukoa, joten ei mua ihan niin pahasti ole kyllästyttänyt herra proomun kanssa mennä. Ja kun nyt oli tosiaan vähän sellainen ja tällainen päivä, niin ehkä yksinkertainen valtamerilaiva olikin oikein hyvä valinta.
Hepan hain tarhasta, harjailin sen oikein siistiksi ja iskin sen varusteisiin. Onneksi myös Marianne oli tänään myöhässä, sillä muuten olisin taas joutunut häpeämään omaa heräämiskykyäni ;)
Käpsyteltiin kentälle, Vinski oli taas sellainen reippauden perikuva - hyvä kun ei jämähtänyt kesken matkan.
Ei muuta kuin akka selkään ja menoksi! Vinski oli varsin löysä ja hidas siellä kävellessään, mutta muutamalla näppäisyllä alkoi hepankin moottori käynnistyä. Liikuttiin aika kivasti eteenpäin ja tehtiin muutamia voltteja. Oli muuten todella helppoa se asettelu ja taivuttelu, vauhtikin pysyi todella hyvin yllä niissä käännöksissä, kun nyt verrataan siis jäykkäniska-Kaisaan. Vanha herra kuunteli ja teki kiltisti kaiken mitä pyysin ja mentiin oikein asiantuntevasti siellä.
Tosin mä taisin taas taktisesti unohtaa sen pienenkin idean siitä kaulan lyhentämisestä. Mä mietin sitä aina, mietin että pitäisi ottaa ohjaa käteen ja hevosta lyhyemmäksi, mutta se vaan jää. Osittain ehkä siksi, että pelkään joutuvani vain kantamaan ratsuni päätä kun näiden isompien kanssa on se lyhentäminen ja keventäminen niin paljon hankalampaa kuin helppojen ja kevyiden ponien kanssa.
Lähdettiin siitä hölkkäilemään kevyt ravia. Vapaamuotoista ja rauhallista menoa, ei muuta. Vinskiä joutui pyytämään eteenpäin, mutta pian löytyi sellainen mukava ja kohtuullinen ravi. Tein aika paljon ympyröitä, heppa asettui ja taipui nätisti ja kääntyi todella helposti. Se on kyllä oikeasti tosi mukavaa kun enää ei ole aikoihin tarvinnut miettiä että kääntyyköhän se hevonen tänään vai ei - on todella helpottavaa kun tietää että nyt menen selkään ja ratsastan vain. Se kääntyy kyllä, se tekee kyllä. Voi vaan keskittyä asettelemaan ja hakemaan hevosta hyväksi, poissa on se armoton moukaroiminen ja itsesääli kun herra proomu vain kulkee uraa pitkin ratsastajaa edes huomaamatta.
Alkuun tavoitteena oli vain ravata nätisti eteenpäin, kääntyä, pysyä poissa uralta ja saada hevonen asettumaan ongelmitta. Kun se onnistui, otin muutamia temmonlisäyksiä pitkille sivuille. Vinski lähti tosi hyvin eteenpäin, mutta vauhti lopahti aika usein kesken. Kun lopulta pyysin loppuun asti sitä ravia eteen, niin hevonen alkoi jotenkin lösähtää täysin. Se yritti valahtaa käyntiin asti ja ravasi muualla kuin vanha muuli. Sain kuitenkin kaiveltua vielä hiukan hanaa Vinskistä ja päästiin ottamaan reipasta ravia muuallakin kuin pitkillä sivuilla.
Siirryttiin käyntiin ja mentiin keskemmälle, otettiin siis laukkaa yksitellen ja kilometrejä niellen.
Käveltiin ja lopulta päästiin sitten mekin täräyttelemään täyttä laukkaa ympäri kenttää! Laukka nousi vähän löysästi ja koko askellaji nyt alkoi ihan hirveän laiskana, mutta eipä se mitään. Täti istui penkissä ja haki hyvää istuntaa alle, jonka jälkeen keskityin vaan tuuppimaan hevosta eteenpäin. Kun pariin kertaan pumppasin vauhtia ja muistuttelin laukan jatkamisesta, alkoi hevonen jopa ihan laukata eteenpäin.
Laukka pysyi tosi hyvin yllä ja päästiin oikeasti laukkaamaan ihan useampaa kierrosta putkeen. Välillä tuli jonkinlainen askelrikko, mutta teoriassa laukassa pysyttiin. Kertaalleen Vinski pääsi huijaamaan, siirtyi raviin ja akka oli tipahtaa kyydistä, mutta päästiin aika nopeasti jatkamaan sitä kolmatta askellajia.
Hyvin se meni. Laukattiin pitkää pätkää, hevonen oli reipas ja laukka pysyi yllä. Minä taas istuin aika kivasti, hieman irtoilin ja vähän jalustimet vammailivat. Sain ne kuitenkin korjattua ja pysyivät ne hetkittäin jaloissa ihan oikein!
Ajoittain Vinski alkoi tuntua siltä, että se menee jopa liian kovaa, mutta koska kyseessä on vanha ja fiksu heppa, niin ajattelin sen olevan pikemminkin hyvä asia. Ja muuten - tätikin pysyi ihan hengissä pidemmästä laukkapätkästä huolimatta ;)
Heppa käyntiin ja vaihdoin suunnan, otettiin vielä samanlainen rupeama toiseen suuntaan. Meni jopa paremmin, vaikka laukka nytkin taisi askeleen ajaksi keskeytyä pariin kertaan. Tähän vasempaan kierrokseen intouduin myös muutamilla pitkillä sivuilla nousemaan ylös satulasta ja pumppaamaan lisää vauhtia. Yllätin itsenikin kun pysyin siellä ylhäällä, jopa todella tukevasti. Eikä Vinskikään katkonut laukkoja kun istuin alas, vaikka sitä vähän odotinkin.
Laukattiin jokunen kierros, sitten laukka alas ja takaisin keskemmälle kävelemään. Olin jotenkin olettanut että tänään olisi suoranaisen koleaa ja sataisi vettä, mutta tosiasiassa siellä tuli jopa lämpimämpi kuin vaikka viimeviikolla kun oli oikeasti lämmintä!
Sen jälkeen loppuraveja. Vinski oli alkuun peräti reipas ja melkein villi, sitä joutui ihan hidastamaan! Annoin kuitenkin ukkelille ohjaa ja pyörittelin sitä lähinnä ympyröille - ajattelin että jos Vinski tästä nyt räjähtää, niin se on sitten jo niin suuri ihme, etten sen takia jaksa ruveta varmistelemaan.
Ensin se lähinnä juoksenteli pää hiukan pystyssä, ohjat löivät tyhjää ja Vinsentti vain juoksenteli alta. Hidastelin, asettelin ja kääntelin ja pian valkea alkoi jo rauhoittua ja pikkuhiljaa se jopa uskaltautui venymään hiukan pidemmäksi. Pätkittäin löydettiin jopa noinkin hyvää eteen-alastautumista, kun heppa oikein vaivautui venymään ja akka oli edes hiukan ajantasalla. Heppa tuntui oikein kivalta ja kulki nätisti, minä olin tyytyväinen tähän!
Sitten käyntiin ja käveltiin loppukäynnit.
Vinski oli oikein hyvä. Se meni kivasti ja homma hoitui - yksinkertainen iso proomu. Varsinkin loppuraveihin ja laukkaan olin oikein tyytyväinen, musta tuntuu että jotenkin on laukanratsastaminen tosiaankin parantunut - se meinaan pysyy niin paljon paremmin yllä kuin aiemmin! Minä istun paremmin ja kykenen pyytämään eteen, joten laukka ei tipahtele joka toinen sekunti raville, jes!
Mä tulin alas selästä ja taluttelin loppukäynnit. Otettiin pysähdyksiä, jotka ensimmäisen kerran jälkeen sujuivat ihan sillä, että itse pyäshdyin ja poni pysähtyi mukana. Väistättelin Vinskiä, peruuteltiin vähän.. Kaikki sujui nätisti ja ainoa ongelma oli se eteenpäin käveleminen, heh. Heppa tuli kuin puolikuollut siellä perässä, eikä millään jaksanut edetä akan haluamaa tahtia.
Sen jälkeen sitten vaan poni talliin ja harjailin sen oikein hohtavaksi. Sitten hevonen tarhaan, minä kävin vähän kuvailemassa ja lopulta taluttelemaan Seppo-ponia. Tai taluttelemaan, se meni niin kivasti että hylkäsin ponin puoleksi ajaksi, jotenkin tuntuu että kumisaappailla juokseminen ei ole ollenkaan minun juttuni.
Vielä ensi viikolla on sitten tunnit. Sen jälkeen on kamalan kamala tauko. Ja sitten on pari viikkoa ja alkaa koulu. Hieman olen asioita miettinyt ja kyllä mä jollain tavalla aion asiat järjestää. En voi pitää kolmen ja puolen vuoden taukoja, ei kiitos. Se on liikaa, joten järjestän tämän tavalla tai toisella.
Pidän asian kuitenkin positiivisesti mielessä, en halua nyt alkaa stressaamaan ja tuhoamaan mun viimeisiä viikkoja, joina pääsen kahdesti ratsastamaan (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti