sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Maastossa voi olla mukavaa

Lauantaina oli jälleen ratsastuspäivä. Tuuli ujelsi ja oli kylmä, joten talvi lie tosiaan tulossa.
Mulla oli Pompeli, tunnilla myös Evita, Nikkis ja Vinski, Pomo jatkoi vielä toiselle tunnille. Harjailin ukkelin reippaasti, varustin sen ja Marianne kävikin juuri ennen lähtöä ilmoittamassa että mentäisiin maastoon. Pitkästä aikaa tämän porukan kanssa (kyllä, tosiaan, mäkin olen tainnut lähinnä maastoilla toisten tuntien kanssa :D)

Kuvista kiitos Tiialle. Näistä näkee että oikeasti oltiin ulkona ;)

Maastoon lähdettiin kivassa jonossa, me mentiin Vinskin perässä, mikä olikin varsin mukava paikka. Nyt viime kertoina kun olen aina hillunut etummaisen hännässä kiinni, mutta Vinskillä oli niin pitkät koivet, että meillä oli varsin hyvä turvaväli ja saatiin aivan rauhassa käppäillä, ilman että tarvitsi pelätä potkuja.
Käveltiin teitä pitkin, käytiin metsäilemässä, otettiin pieni ravipätkä metsäpolulla ja kiipeiltiin ties millaisia polkuja ylös ja alas. Pomo oli aivan loistava maastokumppani ja vihdoinkin voi sanoa että oikeastaan missään vaiheessa mua ei jännittänyt. Poni oli rennon letkeä, hallittavissa koko ajan ja täysin kuulolla. Meillä oli siis todella mukavaa ja ennen kaikkea rentoa meininkiä.

Reissu oli hyvinkin onnistunut, tunnelma mukava ja kaikki meni kivasti. Ja mikä parasta - siellä metsässä oli lämmin. Kun palautettiin hevoset kentälle, oltiin kaikki umpijäässä alta kahden minuutin. Kävinkin vain reippaasti kuvaamassa, jonka jälkeen lähtö kotiin koitti hyvinkin nopeasti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti