Meillä oli tänään taas rentoa pakkasratsastusta, joten mentiin keveästi ja odoteltiin kesää saapuvaksi. Nipsukaan ei kuulemma ollut ollut juurikaan töissä viime päivinä, mutta sitä ei ponista huomannut lainkaan. Tytsy oli lähes vetelä, oli selvästi pakkanen imenyt ponista kaikki mehut. Kiltisti Nipsu kuitenkin suoritti, käveli reippaammin eteen kun pyydettiin ja kääntyi tosi kiltisti ja ajatuksen voimalla suuntaan jos toiseenkin.
Kun lähdettiin raviin, vaikeutui homma tosin hiukan, sillä en vain yksinkertaisesti saanut ponia käännettyä oikeaan kierrokseen. Käynnissä se onnistui ihan hienosti, mutta ravissa, ei vaan ei. Marianne sanoi että olisin saanut käskeä napakammin ja vaikka hiukan tämäyttää pohkeen läpi, mikä varmaan onkin totta. Yleensähän vasemmassa kierroksessa Nipsu saattaa yllättäen kaatua sisällepäin, pois uralta, ja silloin sitä saa ihan huolella potkaista ja suoristaa sen takaisin reitille ja raiteelle (tänäänkin tehtiin sitä, mutta olen ihan tyytyväinen siihen kuinka kivasti saan ponin kuitenkin suoristettua noilta karkumatkoilta). Koska kerran vasemmassa kierroksessa poni puskee hiukan vasenta pohjetta läpi sisälle, niin onhan se ihan loogistakin että oikeassa kierroksessa se sama pohje ei välttämättä mene kääntävänä läpi. Kuitenkin Nipsu on niin pieni ja herkkä prinsessainen ja minä olin vallan vakuuttunut että teen vaan jotain niin kamalan väärin, ettei poni voi mitenkään ymmärtää että haluan sen kääntyvän, joten annoin aika pitkälti olla, jotten ainakaan yritä toivottomana kääntää ja epäonnistu kerta toisensa jälkeen. Ehkä seuraavalla kerralla pitäisi koittaa olla napakampi? Mutta rehellisesti sanottuna, ei se oikea kierros ole kyllä koskaan ennen ollut noin hankala, yleensä aina pienen mietiskelyn jälkeen olen ponin saanut kääntymään. Joten en tiedä. Ehkä tämä vaan oli astetta hankalampi päivä ponille ja minä olisin saanut olla tomerampi pyynnöissäni.
No, kun ei kääntyminen onnistunut, niin tein sitten vaan siirtymiä kun toisten pyllyt lähestyivät liiaksi, kiertelin ulkokautta ja luovin tieni vaikeuksien ohi. Vasempaan kierrokseen poni olikin sitten ihan suunnattoman hyvä, kääntyi taas ajatuksella ja homma vaan pelasi niin täydellisesti ettei mitään rajaa. Tänään Marianne hiukan keskittyi siihen että istuisin entistä suorempana - olen kyllä istunut ihan kivasti suorana, mutta mulla on liian vähän "häntä koipien välissä" minkä takia olen vähän turhan etupainoinen silti koko ajan. Nyt sitten koitinkin mennä ihan kunnolla rinta rottingilla ja laittaa ponia eteenpäin. Tosin koska tämä oli kevyttä pakkaspuuhailua, ei Marianne edes vaatinut tänään niin täyttä ravia kuin normaalisti. Mentiin enemmänkin sellaista varsin reipasta ja iloista ravia - ei sitä suurinta vaihdetta jonka ponista saa ulos kaivettua.
Käveltiin pikku välikäynnit ja jatkettiin harjoitusravilla. Se meni todella hyvin, varsinkin kun aloitettiin vasempaan kierrokseen. Taas keventelin hetken ja etsin tahdin, sitten istuin alas ja loppumatkan sainkin vaan istua ja katsella maisemia. Aina kun poni tuntui hiukan jännittyvän, riitti kun minä vaan huokaisin syvään, istuin kunnolla satulaan ja tadaa: poni rentoutui ja pyöristyi taas paremmaksi. Nipsu sipsutteli rauhaisaa ravia menemään, käänneltiin isoja ympyröitä ja nautiskeltiin siitä kun homma vaan sujui niin kivasti!
Kun vaihdettiin oikeaan kierrokseen jätin alas istumiset suosiolla pois, sillä kun kääntyminen ei onnistu ja kynnetään vaan vuoronperään kenen tahansa pyllyssä, niin rentoa istumista ja ponia on turha edes hakea. Siispä kevenneltiin rauhassa, kunnes sai päästää pidempää ohjaa loppuhölkkäilyihin.
Loppuravitkin menivät muuten aika jees. Pyysin Nipsua taas astetta enemmän liikkeelle, jouduin kunnolla keskittymään siihen etten sählää sisäohjan kanssa, vaan otan enemmänkin ulko-ohjalta otteita ja samaan aikaan sitten vaan annoin ohjaa ja ratsastin takajalkoja alle. Vauhti jäi lievemmäksi kuin esimerkiksi viime viikolla, mutta hei, ainakin tällä kertaa oikeasti sain Nipsun rentoutumaan ja pyöristymään, joten sanoisin että ihan win-win-tilanne kuitenkin!
Käveltiin vielä loppukäynnit ennen kuin poni sai jäädä vielä ahertamaan ja itse lähdin talliorjani kanssa kotiin. Vallan mukava päivä ja mukava poni. Nyt vaan kun kesä tulisi pikaisesti ja päästäisiin kunnolla duuniin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti