Oli siinä taas alkukäynneissä hiukan ihmeteltävää kun ei ole ollut ponin selässä kahteen viikkoon, mutta kyllä siinä taas sai hommasta kiinni ja meno oli ihan kivaakin. Elvis tosin oli vallan järkyttynyt siitä porttipäästä ja suorastaan kieltäytyi kulkemasta lähellekään sitä päätyä. Onneksi käytimme tunnilla vain toista päätä, joten Elvis (ja minä) pääsi helpolla. Huomasi siis kyllä että lomaa oli ollut ja ilma oli viileämpi. Elvis oli suorastaan hurja! Se oli hiukan jännittynyt kun jokin sähkölanka naksui maata vasten ja kulki varsin reippaasti muutenkin. Oli ihan hommaa kun koitin saada ponin hiukan keskittymään aiheeseen jänskäilyn sijaan. Kyllä se siitä lopulta hiukan rentoutui ja meni huomattavasti mukavammin ympäri kenttää, sellaisen kyttäilemisen sijaan.
Alkukäynneissä ei kummempia, mulla kuulemma jalat heilui liikaa ja Elvis liikkui sen verran kivasti, ettei juurikaan tarvinnut pyytää. Siirryttiin siitä kevyt raviin ja ravailtiin vain iloisesti ympäri kenttää. Tässä kohdassa ponikin alkoi taas hyytyä tuttuun tapaansa ja lopulta sitä sai ihan kolauttaa kunnolla, ennen kuin poni jaksoi vaivautua etenemään. Tehtiin siinä runsaasti ympyröitä, taivuteltiin. Homma meni mukavasti ja oli oikeastaan ihan iloistakin. Ainoa surunaihe oli se vasen ohja. En saanut sitä taas oikein millään tuntumalle, joten puolet ajasta tapeltiin kääntymisten kanssa, kun ohja heilui tyhjänä ja surkeana.
Fiilis siinä mennessä oli ihan kiva. Elvis oli ajoittain jännittynyt, mutta pätkittäin se tuntui hiukan pyöristyvän ja rentoutuvankin. Ravi oli iloista, vaikkakin vähän löysää, mutten uskaltanut rätkiä raipalla enempää meininkiä, kun poni jo muutenkin oli vähän jännittyneempi.
Käveltiin pätkä välissä ja sitten lähdettiin tekemään voltti toiseen päätyyn ja nostamaan siitä käynnistä laukka. Aloitettiin oikeaan kierrokseen ja siis, Elvis nyt oli aika hyytynyt. Siksipä eka voltti oli löysä kuin mikä ja jouduin vähän potkaisemaan jotta poni nosti laukan. Se vaan että tänään hän oli oikeasti todella innoissaan siitä laukasta, joten vahvalla laukka-avulla poni kiihtyi nollasta sataan aika iloisesti ja teki se pieniä hyppypomppujakin matkalla. Poni oli suoranaisen villi ja iloinen, se laukkasi hyvinkin riemuissaan, mutta siirtyi takaisin käyntiin kiltisti ja ongelmitta. Paras osuus oli kuitenkin se, että vaikka poni kulki reippaasti ja aika ilmavastikin siinä laukassa, niin meitsi sai silti istuttua siellä alhaalla, pylly penkissä! Koko tunnin sain istuttua laukkaa tosi kivasti. Vähän kuulemma olin etukenossa, jota yritin sitten kovasti korjata. Hankala vaan kun ei itse yhtään tunne olevansa etukönössä.
Elvis oli aika virittäytynyt tähän laukkaan. Se odotti kyllä nätisti aina lupaa laukata, mutta ei se tarvinnut kuin pienen merkin ja sitten mentiin. Poni oli niin kovin iloinen, että Pompelikin meinasi lähteä kisailemaan sen kanssa. Oli kuitenkin suorastaan sydäntä lämmittävää nähdä poni niin kovin innoissaan laukkaamassa, kun viime aikoina vaikka kuinka on koittanut, ei poni ole oikein mihinkään edennyt siinä laukassa.
Vaihdettiin suuntaa ja otettiin ensin hiukkaisen harjoitusravia. Elvis alkuun kaatuili ja oli vähän sellainen järkyttynyt kaikesta, mutta kun keräsin istuntani, niin päästiin aika kivasti ravailemaan. Kun ravi sujui, saatiin taas nostella laukkaa, tällä kertaa ravista. Elvis jatkoi reipasta ja iloista laukkaansa, mutta nyt oli vähän vastoinkäymisiä. Pomo oli hiukan liian lähellä ja Elvis vähän järkyttyneenä koitti potkaista johonkin suuntaan, joten se pätkä meni aika pieleen. Seuraavalla kerralla kun nostin laukan, oli ponin sielunmaailma edelleen järkkynyt, joten se lähinnä kiikutti mua epämääräisessä linjassa ja vasemmalle kaatuen. Sain kuitenkin laukan siinä korjattua ja pyöräytettyä ihan kelvollista laukkaympyrääkin, jonka jälkeen jäätiin kävelemään loppukäyntejä.
Poni oli oikein mukava, vallan villi pitkästä aikaa. Kiva päivä, pitkästä aikaa ratsailla ja tästä se taas lähtee. Onneksi on alkanut vähän viilentyä, ettei ihan kuolo korjaa näiden helteiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti