Varsin mukava tunne kun sitä herää aamulla ja kattoo että ei, siellähän sataa lunta?! Sen piti olla suuri vale, ei sitä oikeasti pitänyt sataa, eiei. Ei se kuitenkaan vielä mitään, ei toki. Siinähän sitä ajatteli että eiköhän se kohta lopu, kohta ei sada enää ja sitten kuolee se vanhakin lumi (uusi lumi vanhan surma, jee!)
Juujuu, kohtahan se loppuikin. Kyllä mä taisin pari tuntia sitä iloista lumisadetta siinä katella, ennen kuin se vaivautui loppumaan! Upeaa (:
Siinä ehdin jo katsoa että jee, on tosi lämmintä ja toi satanut lumikin on jo melkein sulanut, jippia jee!
... Kun sitten muutaman tunnin päästä huomaan että siellähän on oikea lumimyrsky. Mitä tämä on :D
Vielä hupaisampaa oli se, kun tässä noin tunti sitten huristeli aura-auto ohitse. Talvi on alkanut jälleen. Nyt olen katkera, kuitenkin toi lumi pysyy tuolla ja joudutaan ratsastamaan taas jossain lumihangessa ja byhyy. Julmaa (;
Positiivista, se lumi on jo sulanut tosta puusta. Ehkä se sieltä maastakin lähtee, huomenna on jo varmasti ihan kesä ja parikymmentä plus astetta. (aivan varmasti toki)
Toinen asia joka juuri nyt taas jaksaa ärsyttää on tämä yksi.. Tietokone. Tai ei tietokone, netti vain. Tiedättekö, tunnin verran tää toimii ihan perfect, sitten tulee sellanen.. Vartin väli jolloin ei toimi, ei millään. Tai toimii joo, mutta silleen että minuutin tää toimii, sit katkee, sit minuutin toimii ja katkee. Oikeasti, mikä tämä ongelma tässäkin taas on, huokaus. No, on ainakin harvinaisen miellyttävää kuunnella musiikkia, kohta osaan ton ekan minuutin aika täydellisesti ulkoa jos ei sitten muuta.
Jaa-a, talvi on masentavaa. Eikä nyt ole edes talvi, keskikevät :D Tämän voisi korvata sillä että talvi alkaisi sitten taas vaikka tammikuussa, se olisi kovin hyvä.
Suurin syy siihen että kirjoitan ei suinkaan ole se, että lumi on kamalaa ja että netti tekee elämästäni hankalaa, hah.
Olin perjantaina hetken tallilla, kuvaamassa Hennaa. Ekaa kertaa pääsin kuulkaa järkkärin kanssa kuvaamaan hevosia :D Olen tyytyväinen, ja oli hauskaa. Saattaa muutenkin olla että kuvaaja tuleekin jo ensi viikolla ja jos hyvin käy, saadaan myös kuvia. Jee.
Tämäkään ei tainnut olla se pointti, heh. (muuten, mä sain pistää puomeja pois kun Marianne toi niitä sinne kentän laidalle. Säälittävyys - en oo tainnut ikinä puomeja yksin kannatella hetkeäkään. Nyt olen, ja vihdoin mä tiedän paljonko puomi painaa, sitä olen tässä koko elämäni jo ehtinyt miettiä.)
"Hyväntuulen koulukisat ja merkkisuoritukset 19.5.2013"
Cool (: Hih.
No joo, keskusteltiin asiasta perjantaina, olen jo monta viikkoa halunnut asiasta keskustella, mutten ole kerinnyt (
Hihih.
Mitäpä tässä taas. Tässä olis ny puoltoista kuukautta aikaa noihinkin kisoihin. Tosiaan joo, Marianne puhui asiasta jo.. On siitä nyt jokunen viikko. Puhui mulle ja Hennalle ja Tiialle. Puhui että on nuo merkkisuoritukset joissa on myös se kisat ja blaablaa, hyvä jos ymmärsin oikein. Pointti oli kuitenkin se, että kisat on tuolloin (ainakin toivottavasti :D Pitää olla aina toivoa) ja että meidän
Se selitti siinä että on (perusmerkki, mutta siihen ei edes päästäisi, nyyhky) c-merkki ja b-merkki. Jotka kuulemma molemmat ovat ihan käypiä (en muista paljonko mahdoin silloin selittää kun Marianne puhui asiasta, selitän nyt uusiksi jos silloin selitin, mutten usko) Molemmat ihan käypiä, meistä itsestämme riippuen. Tietenkin sitten syksyllä on se estepuoli, ja b:ssä on kovin huimia esteitä, hui. Muttei sekään ole kuulemma ihan toivoton ajatus että siitäkin puolesta onnistuisi ja tätä rataa.
Seuraavan päivän mä kulutinkin pohtimalla asiaa. Pohtimalla, luin ratoja, mietin ja mietin. Ensin olin kovinkin epäileväinen, mietin että korkeintaan jollain Elviksellä voisin b:hen mennä. Olen huono, ja silleen. Kuitenkin asiaa pohdittuani ja pohdittuani tulin siihen tulokseen että eehkä sittenkin. Ehkä voisin luottaa (siis nolata) itseeni ja mennä siihen vaikeampaan ihan melkeinpä millä vain. Selitin asian itselleni jotenkin näin: ne on kuitenkin vain tollaset pikku tsembalot meidän pikku tallilla, jossa varmasti kaikki muutenkin tietävät kuinka huonosti minä ratsastan :D Joten ei se siis ole niin vakavaa vaikka se menisikin ihan päin mäntyä. Plus sitten siinä oli myös se, että loppujen lopuksi ei siinä b:ssä muuta epäilyttävää ole kuin se takapään väistättely (joka ei onnistu millään muulla kuin Elviksellä) mutta sitten taas oikein positiivisesti ajattelin että eihän se nyt ole niin vakavaa jos yks asia ei onnistu ollenkaan, eihän? Ja tietty yksi syy oli se, että c-merkin laukkaohjelma on kamala, hyihyi. Liian vaikea (ainakin mielikuvissani ajateltuna) Tai kun niinku kaks pääty-ympyrää peräkkäin, kauheen vaikeeta :D (on se oikeastikin, heti pitäis nostosta lähteä kääntymään, liian haastavaa)
Todettuani että bee menee kyllä koulun puolesta, niin aloinkin miettiä sitä esteosuutta.. No joo, siis se cee menisi varmaan nytkin jo läpi, sellasia pieniä esteitä (tosin en ole niinkään pieniä esteitä edes hypännyt, ja niitä pieniä esteitä pienemmätkin tuottivat jo tuskaa, mutta ei siitä sen enempää) mutta siis b. Hirmuinen, iiks. Hirveen isoja esteitä, apuapua.
Tätä mä sitten pohdin pitkään ja hartaasti. Todella pitkään ja hartaasti. Lopulta totesin että ei mua kyllä haittaa vaikken mä sitä estepuolta saisikaan suoritettua, oikeasti. Sen voi jättää tekemättä jos en elokuuhun mennessä ole tarpeeksi pro, eikä se nyt haittaa, elämäni kun ei taida kaatua merkin saamattomuuteen (saatika siihen etten pääse estekisoihin, heh.) Siis toisaalta, en mä nyt mahdottomana pidä että mä elokuuhun mennessä pystyisin suoriutumaan siitä radasta, en. Tarvii vaan roikkua kyydissä ja vähän ohjata (ja mielellään niinku sen näkösenä että se edes suunnilleen näyttää turvalliselta) Mutta toisaalta on hyvinkin mahdollista ettei siitä todellakaan suoriuduta elokuussa :D
Kuten tosiaan ehkä ymmärsitte, päädyin mä siihen että kyllä mä ainakin omien ajattelujeni jälkeen tartun haasteeseen, nolaan itseni ja menen siihen b-merkkiin. Hah, nauran sitten kaikille kun nuijailen siellä, hahah. Eiku.
Ja ensimmäinen toiveponi on tottakai pieni pulla-Elvis, jonka kanssa nyt sujuu mikä vain kun poni tekee kaiken kovin kiltisti. Toinen vaihtoehto kallistuisi sitten varmaan Pompeliin (poneja, poneja) ja jos sekään ei onnistu niin.. No.. Sitten aletaan olemaan siinä tilanteessa että ihan sama millä menen, kaikkien kanssa voidaan joko ehkä onnistua tai vaihtoehtoisesti munata totaallisesti. Niin voi kyllä pikku ponienkin kanssa käydä, mutta turha huolehtia.
Keskustelin siis perjantaina sitten että onko se nyt täysin tyhmä idea (täytyy saada varmistus, vaikka se jo silloin aiemmin sanoi että voin siihen mennä. Varmistelua, sitä me tarvitaan) Ei se kuulemma. Ihan hyvä. Heh.
Ja siis Marianne oli kovin luottavainen myös sen esteosan suhteen kun minä koitin sanoa että ei se niin haittaa vaikken siitä suoriutuiskaan. Heh, Mariannen mielestä elokuuhun on niin pitkä aika että mehän ehditään reenaamaan niin totaallisesti, ja sitä paitsi kun sen radanhan voi mennä vaikka puolet matkasta kaulalla roikkuen ja se on silti läpi :D Suloinen tyyli tulkita ne säännöt, mä katoin pikemminkin sitä osaa että jos on monessa kohdassa huomautettavaa/näyttää vaaralliselta niin se on hylätty, mutta voi kai sen noinkin tulkita. Ja oli miten oli, tässä on ainakin pieni päämäärä johon tähdätä.
Muuten se olikin aika lailla samaa mieltä, pitää olla ideaa tässä touhussa. Ja sanoi että pitäisi kai laittaa se Elvis taas (jee! Olemme taas ajassa jolloin mua ei raivostuta ratsastaa sillä ;) )
"Vaikka mä olen kyllä niin kauheen innoissani tosta Kaisastakin, niin erilainen hevonen ja se menee noin hyvin" Jaajaa, kiva että oot noin innoissas. Mä en ihan noin innoissani pikku suomittarista ole, vaikka onhan se toki ainakin vaihtelua :D
Pidän asiaa nyt sovittuna, ja bee se on. Nyt porukka voi taas kiskoa tukkaa päästään tämän ideani johdosta, ei voi mitään. Ja koska asia on nyt sovittu niin päätinpä sitten aikani kuluksi eilen yöllä opetella sitä b-merkki rataa läpi (ja samaan aikaan mietin että tää on nyt kuitenkin väärä rata ja kuitenkaan ei oo kisoja ja kuitenkin kaikki on väärin ja kuitenkin vaikka jään rekan alle että turhaa työtä oli tämäkin, kun ei vaan voi mitenkään ajatella optimistisesti, ei millään) Kovin helppoa, opin se jo eilen läpi. Ja osaan siis kyllä edelleen, heh.
Silloin syksyllä mä kauhistuin että on varmaan kovin hankalaa opetella kouluratoja läpi ja nerokkaasti aloin opetella toista Helppo C rataa läpi, nähdäkseni onko se vaikeaa. Kyllästyin lähes heti ja aloin opetella samaan aikaan myös sitä toista Helppo C rataa. Se oli kyllä harvinaisen nerokas oivallus, mutta ihme kyllä mä osasin seuraavana päivänä molemmat läpi (tai joo, unohdin molemmissa missä kohdassa on pysähdys. Muuten osasin. Osaan vieläkin, välillä käyn niitä läpi ja katson olenko jo unohtanut) Se on mielenkiintoista kyllä, harvinaisen reikäpäisenäkin yksilönä ne oppii noin nopeasti ulkoa, aika jännittävää.
Ja jos joku ihmettelee mitä järkeä oli opetella tääkin rata nyt jo läpi kun kisat on sitten toivon mukaan 1½ kuukauden päästä. Niin siis eihän siinä mitään järkeä ollut, ei toki. Ei minkään näköistä. Tai yksi järkiperuste - kun nyt jankkaan sitä samaa rataa kuukauden verran kaaliini, niin ehkä se sitten olisi jossain syvämuistissa ja muistan sen vaikka tulisi maailmanloppu ja silleen. Tosin sekin onnistuisi varmaan ihan viikossakin. Ei siinä muuta syytä ollut. Ja onhan tää nyt kivaa, heh. Muistan sen radan ulkoa, on kiva muistaa ja tietää kaikkea harvinaisen hyödytöntä, voi sitten leijua että osaan sen ja tän ja tiedän ton ja ton. Oikeastaan mä mietin että montahan kouluohjelmaa pystyisi oppimaan samaan aikaan, tai siis että riittäisikö kapasiteetti siihen että opettelisin kaikki kouluohjelmat jotka sieltä sivuilta löytyy? Vaikea uskoa, mutta... Ne on toisaalta kauhean helppoja, joten varmaan aika monta pystyisi oppimaan, mutta sitten taas kai ne nyt sekaisin menisi. (ja ei, en nyt kokeile sitä jottei kohta käy niin että mulla on miljoonasta ohjelmasta koostunut ohjelma päässä, se olisi liikaa)
Tästähän tulee taas aika pitkähkö teksti :D No hyvä vain, nyt eliminoimme kaikki lukijat, ja kukaan ei saa tietää nerokkaasta suunnitelmastani.
Yksi asia mun piti kuitenkin vielä sanoa. Suuret syyni siihen miksi haluan juuri siihen b:hen, vaikka c:stä olisi paljon varmempaa saada se merkkikin.
Yksi syy on oikeastikin se laukkaohjelma, joka on b:ssä miljoona kertaa mukavampi (ja helpompi) Mutta varmaan suurin syy on se, että se on vaikeampi. Piste. Yksinkertaisesti.
Ohjelmana ei se ole oikeastaan paljon c:tä hankalampi, ainakaan mun mielestä. Joku väistö siihen on lisätty, mutta muuten ne on kummatkin varsin tollasia perusjuttuja (no joo, siinä b:ssä on temponlisäys laukassa. Heh) Mutta siis sillä tavalla on hankalampi. Tai siis se arvostelu on hivenen kovempi. Ensinnäkin sen tulisi jo ylipäänsä olla vähän haastavampi koska onhan se kuitenkin yhden tason ylempänä kuin se toinen. Mutta arvostelutaulukkokin on vähän niinkuin vaativampi, siinä on enemmän osia (paljon enemmän, heh) Se on syy. Elämässä täytyy olla haasteita, ja jotenkin mua innoittaa ajatuksena paljon enemmän se että on vaativampi arvostelu. Tiedättekö? (että ei, syy ei ole se että cee on niin kamala kirjain et tarvii niinqu leijuu et meen b:tä ja sillee et jee. Vaikka joku pahasielu niin arvatenkin heti tässä tuumi, heh.) Sen b:n vaatimustaso on korkeammalla. Ja kuten jo sanoin, tää on kuitenkin tällanen pikku juttu, ihan tälleen omalla tallilla, jota voi tälleen miettiä ihan harjoituksena ja kokemuksena. Ei niinkään silleen että siellä täytyy onnistua ja loistaa tai on nolannut itsensä iäksi ;) Sen takia haluan haastaa itseni. Katsoa miten käy. Ihan mikä tahansa helppo ohjelmakin vois mennä täysin penkin alle, tietenkin. Vaikka toi b menis hyvin, niin voi olla (tai siis on) että olen silti liian huono. En kuitenkaan keksinyt yhtäkään syytä, miksi se haittaisi vaikka olisinkin vähän liian huono ja joku ei sujuisi. Ei taideta kuolla sinne kumminkaan. Että joo. Ihan vaan sen varalta että jos nyt joku järkyttyi syvästi tästä karmivasta ajatuksestani ja alkoi nyt tsiikailla kaikkia videoita ja toteaa että ei, poni ei kulje täydellisessä peräänannossa jokaisella solullaan ja iiksapua! (muutenkin koen, että jossain b-tasosessa luokassa ei tarvi olla perfect peräänanto, tietenkään ei siellä sovi korvat suussa juosta, ja pitäisi olla pyöreä ja nätti muoto. Jonka löytymisestä en ole varma, mutta tosiaan, ei se nyt taida niin iso juttu olla että sen takia en sinne uskaltaisi mennä. Tukehtukaa kauhuunne vaan :D)
Eikös saatukin järkevää pohdintaa? (ja vastaus on.. ei) Ei kai sen niin väliä, intouduin nyt kuitenkin kertomaan niille hulluille jotka tän lukivat että nämä ajatukset ovat nyt kisoista.
Odotan taas tässä ihan täpinöissäni, toivottavasti tällä kertaa päästään sinne asti :) Nyt voinkin sitten seuraavan kuukauden vaan tyyliin mielikuvaratsastaa rataa läpi ja mennä sen täydellisesti ja sitten se sujuu. Taatusti.
Aivan, ja keskiviikkona en muuten mene ratsastamaan koska on ajo, joten en siis ehdi.
Perushehtaaripostaus päättyy tähän, piip
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti