Videota! En halunnut kuvia, koska mulla on kuvia niin paljon, videota sen sijaan vähemmän.
Tänään oli siis alla Jack, kuten videostakin saattaa huomata. Tunnillamme myös Simo, Vinski ja Elvis, Jack vain mun kanssani. Erittäin hyvänä herääjänä onnistuin tänäänkin raahautumaan sängystä liian myöhään, joten tallilla olin sopivasti about varttia vaille. Hieman oli hätä kädessä, mutta iloinen ilma ja Mariannen suhteellisen hyvä fiilis antoivat armoa mun myöhästymiselle (onneksi ensi viikolla on juhannus - saan nukkua! Tallikin on kiinni, joten saanen nukkua kolme aamua ihan rauhassa, mitä luksusta!)
Jackin hakumatkalle vaan kiireesti. Heppa vaan ei ymmärtänyt että meillä olisi hieman kiire - siellä se lekotteli tyynenrauhallisena, alahuuli lörpätti ja hevonen vain makasi. Menin ponin viereen kyselemään että josko hän viitsisi nousta ylös. Ylösnouseminen taas oli niin hidasta ja laiskaa, että epäilin jo välissä Jackin valahtavan kyljelleen kumoon ja aloittavan kuorsauksen, heh. Kun heppa lopulta jaksoi nousta jaloilleen, kipiteltiin talliin ja Marianne kävi kiltisti harjailemassa kirjavan kuntoon. Vetelin varusteet niskaan ja lähdettiin vähän myöhemmin kentälle, sillä ilmeisesti juuri tänään päätettiin aloittaa ajoissa oleminen ja reippaasti ennen tasaa kentälle käveleminen ;)
Kiipesin epätoivoisesti selkään ja lähdimme kävelemään. Jackie aloitti taas sillä reippaalla hössötyksellä, joten tein voltteja ja koitin parhaani mukaan ottaa käynnin heti alle. Aika pian hevonen rauhoittui, tiedä häntä paljonko lämpimällä kelillä oli vaikutusta. Aloitettiin tunti tekemällä loivia käyntiväistöjä, ennen pitkää sivua käännettiin ja väistätettiin se pari metriä kohti uraa. Tänään olivat väistöt todella vaikeita, paljon vaikeampia kuin Jackin kanssa välillä.
Siis vaikka olevinaan se hevonen oli ihan kivasti alla, niin silti se vaan lähti kaasuttelemaan niissä väistöissä. Minä olin välistä vähän helisemässä kun tuntui ettei pidätteet mene läpi. Jouduin ottamaan joitain pysähdyksiä ja keksimään vippaskonsteja, jotta saisin ne pidätteet läpi kiskomatta pelkällä ohjalla neuroottisesti. Sen lisäksi tänään kaaduttiin tosi herkästi, videoillakin näkyi paljon kun Jack käytännössä vaan käveli uralle. Enkä mä piru vie edes tuntenut puolia niistä kaatumisista!
Mulla oli ulkopohje molempiin suuntiin irti, joten lapa pääsi karkuun. Jackie on jotenkin hämmentävän kapoinen, joten mun jalat eivät yksinkertaisesti osuneet sinne kylkiin (puhumattakaan noista jalustimista, hyvä kun ei ole polvet korvissa! Miten tuo koulusatula aina onnistuukin huijaamaan mua noihin liian lyhyisiin jalustimiin?) Jotenkin vaan väistöt tuntuivat todella hankalilta. Oli siellä muutamia onnistumisia ja joitakin veivaamisia, joiden lopuksi sain jokusen hyvän askeleen. Ei helppoa kuitenkaan millään tasolla, mutta toisaalta ei nyt ihan tuhoontuomittuakaan.
Siirryttiin kevyt raviin, joka alkoi taas sillä alta kipittelyllä. Jackie pisteli karvakinttua toisen eteen ja meikä aloitti vaan sen mahdollisimman hitaan keventelyn ja hevosen rauhoittamisen. Piakkoin alkoi tahti tasaantua ja hevonen rauhoittua. Tänään oli kuitenkin tuossa ravissakin jokin pieni mutta. Ei se ollut huono, hevonen kääntyi, kuunteli ja oli siististi. Vasempaan kierrokseen kääntyminen vaan oli välillä hieman töksähtävää, mulla on Jackin kanssa se oikea ohja selvästi liian löysällä/heppa ei vaan ole sillä oikealla ohjalla, joten kääntyminen hankaloittuu ulko-ohjan tuen puutteen takia.
Kuitenkaan, ei lainkaan huono, oikein hyväkin jopa. Mutta jotenkin se suurin rentous ja tunne, että hevonen on täysin sun käsissäsi ei vaan tänään tuntunut naksahtavan. Jotenkin tänään ei vain mikään löytynyt niin hyväksi kuin aiemmin.
No, kun ravin tahti oli löytynyt ja Jackie rentoutunut, niin päätin hieman ratsastaa sitä eteenpäin pitkillä sivuilla. Ei mitään verratonta askeleen pidennystä, mutta vähän reippaampaa ravia. Ihan ookoo, olisin kyllä voinut sitäkin pyytää enemmän.
Otettiin käyntiin ja lähdettiin täräyttelemään laukannostoja! Voltti pitkän sivun alkuun, voltin jälkeen laukannosto ja päätyyn sai tehdä ympyrää. Eka nosto nyt meni taas aivan hutiloiduksi, Jackie lähti vain raviin ja laukka nousi jossain pitkän sivun loppupuolella. Kun herättiin itse kumpikin, paranivat laukannostotkin huomattavasti. Aloin saada jollain tavalla istunnan mukaan (vaikka se tuntuikin jäykemmältä toisiin päiviin verrattuna!) ja laukka nousi halutussa pisteessä, ei vasta metrejä sen jälkeen. Laukka itsessään olikin taas niin kivaa, hah! Jackin kanssa on niin kiva laukata, kun sekin on vaan niin helppoa. Siellä on helpohko istua ja kun se hevonen kuuntelee ja tekee niin täydellä sydämellä. Ei ole tädilläkään vaikeuksia väkertää haluamiaan juttuja kolmannessa askellajissa.
Vasemmat laukat olivat aika hillittyjä ja hallittuja, enemmän sai ratsastaa eteen kuin pidätellä. Tein oikeastaan joka kerta jonkin ympyrän, joskus kaksikin sinne päätyyn. Jack kääntyi hienosti, laukkasi hienosti ja teki kaiken aika superisti. Mun piti vain keskittyä siihen että istuisin, enkä pompottelisi kyydissä ja kun vielä sen lisäksi ajattelin jalat jalustimiin, ei vain mukaan hengaamaan, niin mähän taisin saada ihan kohtuu kivan laukkaistunnan aikaan! Jalustimet pysyivät jaloissa kun keskityin ja itse on pomppinut kun tein töitä sen eteen, jes!
Koitin siinä ympyrällä sitten parhaani mukaan saada sen hevosen asettumaan sisälle, mutta olipa se vaan hankalaa. Jackie taisi kyllä vähän suoristua, eikä kanttailtu holtittomasti, samoin kulmat tulivat aika kivasti. Mutta asetuksen vaikeus oli suorastaan käsin kosketeltavaa.
Siirtymät laukasta alas olivat taas ihan mielettömän kivoja. Mä en tiedä onko se hevonen nyt ollut vaan väsyneempi, vai olenko etäisesti oppinut istumaan, mutta nyt ne tulevat silloin kun haluan, eivät puolta kierrosta sen jälkeen. Tänäänkin valikoin aina jonkin pisteen jossa siirrytään raviin ja joka kerta se siirtymä tapahtui juuri siinä. Yritin myös ottaa mahdollisimman nopeasti käyntiin laukan jälkeen, mutta istunta ei ihan vielä riittänyt istumaan niitä laukkasiirtymiä niin täysin läpi, joten otettiin jokunen metri ravia ennen käyntiä. No, todella upeita siirymiä silti, olin todella tyytyväinen.
Vaihdettiin suunta ja sama homma toiseen suuntaan. Siis vaikka Jack oli ollut vähän reipas ja kuumunut sillä käyntivoltilla, niin oikeaan kierrokseen se oli vieläkin villimpi! Hui että, poni oli hypätä ulos pöksyistään kun päästiin laukkakohtaan, oi että hän oli vallan innoissaan!
Innokkuus kostautuikin ekassa nostossa sillä, että kirjava salama räjähti laukkaan. Täti kuitenkin istui kyydissä varsin tehokkaasti ja sai hurjan ratsunsa alle ilman sen suurempia kommervenkkejä. Tehtiin hiukan ympyrää, kunnes laukka rauhoittui ja saatettiin jatkaa tavoitteemme parissa. Vähän railakkaampia nostoja nyt tuli oikeastaan koko ajan, samoin kulmat oikaistiin iloisesti. Teimme parhaamme, oikea laukka kuulemma on Jackielle vaikeampi. Oikein hyviä ympyröitä ja kulmatkin paranivat, joten minä olin tyytyväinen, jesjes!
Loppuun vielä muutama kierros kevyttä ravia. Jackie rentoutui kivasti ja pääsi venymään hieman eteen ja ehkä alaskin. Meillä oli hyvä fiilis ja ravailtiin mukavan pitkällä ohjalla ilman sen suurempaa dramatiikkaa (kuskin puolelta ;))
Sitten vaan käyntiin ja loppukäynnit.
Vaikka alku ei ollutkaan ehkä niin hyvä kuin välillä, niin laukka vain paranee! Me suoritetaan oikein kivasti, se on niin hauska hevonen, heh. Loppuravitkin olivat oikeasti taas kivoja, onkin ollut jo melkein ikävä niitä.
Käveltiin, keskelle ja Jackie Chan suihkuun. Sen jälkeen herra pääsi ulos nauttimaan auringosta, kun taas minä kävin kuvaamassa ja hieman Seppo-ponia taluttelemassa, ennen kuin lähdin iloisesti kotiin.
Ihanaa että on kesä! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti