Katseltiin siis vain tunteja ja ihmeteltiin, kunnes pääsin pitkästä aikaa valkean proomun kyytiin.
Vinski oli superlöysä ja vaati useamman muistutuksen liikkumisen tärkeydestä, ennen kuin vaivautui edes suunnilleen kävelemään. Minäkin olin mielettömän väsynyt ja tunnuin hirveän vinolta, joten liikkumisen puolesta tyydyttiin siihen aktiiviseen ja reippaaseen käyntiin, joka varmasti olisi voinut olla vieläkin hieman parempaa, isompaa ja reippaampaa.
Tehtiin joitakin voltteja, Vinski oli yllättävän mukava ohjalle ja asettui nätisti, turhia tappelematta.
Kevyt ravia otettiin seuraavaksi ja vain lämmiteltiin hevoset tulevaa laukkatehtävää varten. Ravissa aloiteltiin taas sillä että etsittiin vain kaasu toimintaan ja asetukset kuntoon. Hetki meni ennen kuin päästiin siihen kunnon raviin, mutta sen jälkeen Vinski eteni ja liikkui tosi kivasti siinä ravissa. Asetuksetkin olivat ihan ookoo, mutta tuntuma tuntui jotenkin aivan mahdottomalta aiheelta tänään.Vinski dyykkaili alas, välillä se kaatui lapa edellä ja oli jotenkin todella ulkona minusta.
Oikeastaan vähän vaikea edes sanoa, mutta flow ei ollut sellainen kuin yleensä. Periaatteessa Vinski suoritti ihan nätisti ja toimi kyllä, mutta kuitenkaan se ei ollut kevyt edestä, ei pysynyt ohjalla ja jotenkin tuntui tahkoavan vastaan. Siitä huolimatta ravista jäi hyvä maku suuhun, heppa vaan on ollut paljon parempikin joskus.
Tunnin pohjanoteeraus tuli kun aloitettiin laukkalämmittely. Piti vain laukata pääty-ympyrällä ja tehdä ravisiirtymiä. Tässä meillä katosi kaikki yhteistyö täysin - Vinski ei halunnut oikein liikkua, kaaduttiin milloin mitäkin pohjetta vasten. Laukannostot olivat suunnattoman hitaita, veteliä ja epäonnistuneita. Kun laukan sai ylös, saattoi se tippua kesken, tai sitten kun tein oman siirtymän raviin, en enää saanut laukkaa uudelleen nostettua. Siis sellaista veivaamista ja tahkoamista, heppakin pääsi livahtamaan toiselle ympyrälle pariin kertaan ja voi herran jumala. Jotenkin mikään ei sujunut ja lähinnä vain väännettiin kättä.
Kun suunta vaihtui ja itse tahkosin mieleeni että nyt täytyy saada proomu liikkeelle, parani meininki ainakin hiukan. Laukka pyöri paremmin, nousi hitusen nopeammin ja saatiin ainakin jotenkin suoritettua näitä siirtymiä laukan ja ravin välillä. Oli se silti aika onnetonta ja lähinnä nauratti ajatuskin siitä, että jouduttaisiin seuraavaksi tekemään jotain helppomuotoisia laukanvaihtoja. En mä ole ikinä tehnyt minkään sortin laukanvaihtoja, enkä asettanut suuria toivoja onnistumiseen kun laukka oli tällä kertaa niin hankalaa ja onnetonta.
Meillä oli kahdeksikolla muutama puomi. Piti vain nostaa laukka ja laukata kahdeksikkoa, keskellä oli puomi jonka ylityksen aikana piti vaihtaa laukka. Hyvin yksinkertaista, mutta superjännittävää.
Lähdettiin siitä suorittamaan, oltiin käyntitauon aikana saatu yhteistyötä kasaan, joten laukka nousi huomattavan paljon nopeammin ja siistimmin. Laukka pyöri paremmin ja sain Vinskin jopa aika reippaaksi.
Ja sitten ne laukanvaihdot olivat vähän sellaisia, että toiseen suuntaan onnistui aina (joskus puomin päällä, joskus varmaan vähän myöhässä tai jopa ajoissa) ja toiseen suuntaan ei onnistunut kai kertaakaan :D
Selvästi mulle oli hankalampaa antaa toisen puolen apuja, jolloin Vinskikin jatkoi iloisesti vastalaukassa tai vaihtoi laukan vähän vahingossa huomattuaan että kierros vaihtui. Kertaalleen taidettiin tiputtaa raville tehtävän aikana, muuten puksuteltiin useampi kasikko peräkkäin ja kyllä täytyy sanoa että olin älyttömän tyytyväinen. Vaikkei toisen puolen vaihto onnistunutkaan, mutta jos saatiin toiseen suuntaan onnistumaan vähän niin kuin joka kerta, niin kyllä se oli jo paljon enemmän kuin itse odotin.
Loppuun vain käveltiin, mentiin keskelle ja palautettiin hummat talliin.
Ihan mukava tunti ja jopa joitain onnistumisia saatiin. Vaikka osittain olikin supervaikeaa. Mutta njoo, olin tyytyväinen tähän ja tarkoituksena olisi lauantaina mennä uudestaan. Joten seuraavaan kertaan (jolloin mullakin on jo loma alkanut, enää huominen päivä töitä!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti