Ratatreeniä

Josta jäi päällimmäiseksi fiilis että kisat menee varmaan aika fifty-fifty. Joko Nikkis liikkuu, tai hän ei todellakaan liiku, heh. No, se on tuttua melkein kaikista viime kisoistakin, joten emme ota paineita. Toiveenani on että Nikkis jaksaisi edes raviohjelman suorittaa nätisti, väistäisi suunnilleen, kävelisi eteenpäin, nostaisi laukat ja jopa pitäisi laukat yllä tai edes jaksaisi korjata ne pudonneet laukat. Kaikkea saa toivoa ja olen kuitenkin aika toiveikas sen suhteen, ettei nämä kisat voi mennä yhtä pieleen kuin silloin Pomon kanssa kun poni ei jaksanut laukata askeltakaan ja ravaaminenkin oli ihan mahdotonta. Kyllä tämä poni nyt varmaan ravata jaksaa. Kuin kyntöaura jäisellä pellolla, mutta ravaa kumminkin.
Eli joo, ehkä päästään läpi, ehkä ei. Pidetään nyt edes hauskaa ja kokeillaan.

Menin tänään tosiaan Nikkiksellä ja tunti aloitettiin ihan lyhyillä alkukäynneillä, siitä kevyt raviin jossa tehtiin hiukan voltteja ja haettiin reippaampaa ravia. Nikkis oli varsin hyvä ja minä vähän kokeilin noita kannuksia ekaa kertaa pikkuponin kanssa. Ne pitänee säätää hiukan ylemmäs, muuten ei osu maksaan sitten kouluradalla, heh.

Ravailtiin hetki, sitten otettiin lämmittelylaukat. Nikkis oli varsin laiska tänään, mutta toivottavasti kisapäivänä on joko viileämpää tai ainakin poni olisi ehtinyt pudottaa kolmekymmentä kiloa karvaa alas. Uskoisin sen niillä eväillä jaksavan paremmin.
Joka tapauksessa, laukattiin ensin toiseen suuntaan. Pääty-ympyrää, sujui ihan hyvin, mitä nyt laukka tippui joka kierroksen jälkeen. Saatiin kuitenkin laukattua, laukat nostettua ja edettyä. Käveltiin ja laukattiin sitten toiseen suuntaan. Poni oli laiska kuin pikkuinen ameeba, mutta tsemppasi hetken ja sai kävellä.

Sen jälkeen pääsin ratsastamaan sen kouluradan, jonka olin juuri opetellut (ja jonka muistinkin aika ongelmitta ainakin vielä tänään!)
Rata oli varsin hidas ja pyöreä. Nikkis oli niiin väsynyt ettei hän mitenkään meinannut jaksaa sitä ravailua kun se on niiiin tylsää. Sen takia siirtymät raviin olivat suunnattoman hitaita ja ravi meinasi koko ajan tipahdella käynnille. Ravissa kuitenkin pysyttiin aika kivasti ja siirtymät alaspäin tulivat ihan pisteillä (ravisiirtymät eivät ihan niin pisteillä). Peruutus oli ihan mission impossible, ei Nikkis oikein peruuttanut niinku ollenkaan. Sain askeleen, sitten seistiin, toisen askeleen, seistiin kauemmin ja lopulta kolmannen askeleen. Neljättä en jaksanut enää kaivella ja totesin että tämä on aika nollasuoritus ellei Nikkis päätä oppia peruuttamaan innokkaammin.. Hän on vanha, ei hän viitsi, jalatkin on niin tapit.

Käynti meni hyvin, ravikin ihan ookoo kun poni vain jaksoi liikkua. Väistöt oli vasemmalle hyvä ja oikealle aika heikko esitys, mutta ainakin tietää että verryttelyssä täytyy hiukan lämmitellä väistöjä ja toivoa että osaan ne radalla ratsastaa. Samoin peruutusta täytyy ehkä hiukan lämmitellä ja toivoa sitten parasta.
Laukkaohjelma oli yllättävän hyvä. Toki mulla nyt oli raippa ja sitä ei sitten radalla ole, mutta toivottavasti Nikkis tsemppaa tositilanteessa hiukan paremmin kuin tunnilla. Mutta joo. Käyntinosto ei onnistunut, mutta laukka pysyi yllä. Tiet olivat hyvin pyöreitä ja oikaistuja, mutta suurimmaksi osaksi laukka pysyi yllä ja reittikin oli aika hyvä. Ja se on helpompi hahmottaa kun kirjaimetkin ovat radalla. Laukan jälkeen poni oli astetta reippaampi ja virittäytyneempi ja jaksoi liikkuakin loppuradan kivasti.

Mutta joo. Voi mennä läpi, voi olla menemättä. Riippuu täysin siitä millaisella fiiliksellä Nikkis on. Jos se on edes suunnilleen reipas ja jaksaa, niin mikäpäs tuossa. En nyt ihmeitä odota, vanha ja pieni poni kuitenkin, mutta jos nyt raviohjelma sujuisi, käyntiohjelma sujuisi, väistöt tulisivat suunnilleen, peruutusta löytyisi edes pari askelta ja laukka nousisi ja pysyisi suurimman osan matkaa ylhäällä, niin olisi jo hyvät lähtökohdat. Ainakin sen tiedän että verkka tulee olemaan lähinnä pitkin ohjin käyntiä, pätkä ravia jossa ruoskitaan pohje läpi, muutama laukannosto ja väistöjä ja peruutusta. Jos radalla se peruutus ei kuitenkaan suju, niin yritän saada edes kaksi askelta. Jos tuntuu että seistään viisi minuuttia paikoillaan joka askeleen jälkeen, niin antanee olla. Kunhan edes kaksi askelta tulisi, ettei vihelletä mistään väärin ratsastuksesta.

Lopuksi lähdettiin maastoilemaan ja se olikin varsinainen elämysmatka. Lähdettiin tällä kertaa toiseen suuntaan kuin yleensä ja käytiin vilkuilemassa hieman metsää toiselta kantilta. Mentiin Nikkiksen kanssa edessä, Pomo kulki perässä ja seikkailtiin sitten oikein. Marianne kulki edellä, hölkkäiltiin vähän paremmilla metsäpoluilla ja lopulta löydettiin tiemme oikein umpimetsään. Tämä Mariannen kanssa maastoilu on oikein hauskaa, kun se menee aina niin, että lähdetään jonnekin sillä mentaliteetilla että "oon mä täällä joskus kymmenen vuotta sitten käynyt" sieltä vastaan tulee umpimetsä ja sitten vaan todetaan että hyvinhän tuosta pääsee. Tänäänkin oli usko koetuksella kun tultiin vastaan ihan älyttömän jyrkkiä mäkiä ja Marianne vaan totesi että siitä ylös. Minä katselin hetken että ookoo sitten ja hyppäsin Nikkiksen niskavilloihin kiinni. Hyvin poni kuitenkin kiipesi niitä hurjia mäkiä ja säilyttiin hengissä, vaikka sitä välillä epäilinkin kovasti.

Maastoreissu oli kuitenkin tosi kiva. Nikkis oli iloinen ja reipas, ravailtiin reippaasti pitkin metsäpolkuja, samoiltiin ihan naurettavissa metsiköissä joihin en olisi yksinäni edes uskaltanut. Ilma oli kaunis, poni oli mukava. Juteltiin hiukan kisoista ja totesin että haluan kuitenkin mennä Nikkiksellä. Jos menee hyvin, niin jes. Jos menee ok, niin pääsenpähän läpi. Jos menee huonosti, niin sitten menee. Tämä on kuitenkin vikoja kertoja kun tällaiset jutut ovat mahdollisia, joten haluan ehdottomasti mennä ponilla ja tehdä sen kanssa. Se on niin kiva, vanha akka ja omanlainen luottoponi. Mikäli Nikkis vaan yhtään jaksaa tsempata ja ilma ei ole ihan sauna, niin uskon että voidaan päästä läpi. Voi olla että ei päästä. Uskon kuitenkin että tällä kertaa siitä kokeilusta jää taas hyvä fiilis, toisin kuin Vinskin kanssa viime vuonna. Poni on kiva, joten mitä muuta se voisi olla kuin kivaa. Viis siitä jos ei onnistu.
Nyt täytyy käyttää kaikki tilaisuudet hyväksi kun poni vielä voimissaan on.