Pulujen pölinää

Kiik. Onko niinku edes vähän lämmintä ja sulaa ja valosaa :) Tänään oli kevätpäiväntasaus. Sunnuntaina siirrytään kesäaikaan! Tajuatteko, sittenhän mä ratsastan ihan valossa, niinku 6-7 tunnilla. Jee :D
Tää on muutenkin ollut outo kevät. Ku ei sada lunta. Yleensä kevät on silleen et pari viikkoa sulaa ja lämpee ja ah. Sitten tulee viikko, metri lunta + kymmenen astetta pakkasta. Ja sit ottaa muuten päähän.
Miksi tänä keväänä ei oo kertaakaan ottanu päähän :D Omituista.
Kyllä täälläkin on ilmeisesti lunta tullut keväällä. Mutta sitä tulee niin vähän etten mä huomaa sitä, ja se sataa aina semmoseen aikaan etten minä näe.
Oli kuin oli, tää on ihana kevät. Kertaakaan ei oo lumen tulo ärsyttäny ja jotenkin tää kevät tuli hirveen nopeesti. Kuvittelin että olis vielä kinokset maassa tyyliin toukokuussa kun ei talvikaan ottanut tullakseen :D

Pyöräily oli tänään ihanaa. Vaan kerran meinasin mennä nurin. Sekin oli sellanen puolen metrin levynen kaistale lunta. Upeaa upeaa :D
Tallille sitten ihanassa valossa ja lämmössä, ah. Sitten taulu, mulla oli Pompeli taas. Tunnilla myös Vinski, Roosa ja Elvis. Ah, tyhjää. Ah ihana kevät. Eiku joo
Kattelin vähän tuntia, sitten talliin ja päätin vähän harjata Nikkistä. Tosiaan, keksin tämän idean turhan myöhään, mulla kun oli vaan alle 20 min aikaa. Ei se mitään, harjailin Nikkistä vartin verran. :D
Kyllä lähti karvaa siitä tapauksesta. Laihtu varmaan pari sataa kiloa. Olis pitänyt saada tämä neronleimaus hieman aiemmin niin oisin ehtiny harjata kunnolla ne irtokarvat pois, nyt jäi vähän pintapuoliseksi. Noh.

Eipä sitten muuta kuin kentän laidalle ja Pomon selkään. Jalustimet oli ihan liian lyhyet. En antanut mokoman häiritä, vaan siirryin käyntiin. Nautiskelin siitä tukevuuden tunteesta. Hetken kävelyn jälkeen pysäytin Pomon keskelle (se pysähtyi, aivan) ja pidentelin niitä jalustimia. Sitten alkukäyntiä.
Pomo oli.. No, vaikeana taas. Kun en mä vaan oikeen osannut kääntää, ja sitten Pomolla oli joku pakkomielle tunkea jäätiköille kävelemään. Siis jos mentiin suoraa uraa ihan nätisti, niin yllättäen pieni ääni ponin päässä sanoo että nyt, mene ja rämmi tonne jäälle, jolloin poni sitten hilpuloi sinne jään päälle kävelemään. Ärh :D
Koitin kumminkin tehä voltteja ja istua hyvin. Yritykseni oli lähinnä säälittävä, Pompeli tuijotteli ulos, tunki jäälle, ja mä huomaan vähän väliä istuvani ties missä vimpulassa. Kädet tosin pysyivät hienosti kulmassa.. Siis niin kauan kun ohjat roikku ponin polvissa.
Voi mikä minussa on vikana?

Lähdettiin sitten vähän väistelemään. Lyhyen sivun keskeltä keskihalkasijalle, ja siitä sitten väistöä uralle. Voin melkeen sanoa että yritykseni alkoi ihan hyvin. Mulla oli tunne, näin se tehdään. Tuntemukseni eivät päässeet oikeuksiinsa. Pompeli laahusteli pidätteiden ohi, pohje ei oikein toiminut niinkuin kuvittelin ja mä olin ihan hukassa. Tunsin koko ajan että ei, tää ei väistä, kunhan kävelee. Vaan en osannut auttaa asiaa. Ollaanko tyytyväisiä siitä että kulki edes sivulle? Ei tietenkään. Kumpaankin suuntaan oli vähän sama juttu. Pomokin oli jotenkin niin ällöttävä. Tosi kuvaava sana sille että se oli laiska. Se laahusti niin hitaasti, kuin täi tervassa. Lopulta sain naputeltua poniin eloa, tosin samalla hetkellä alkoi poni myös tuntua hyvin epäluotettavalta.
Sitten lähdettiin kevyt raviin. Se oli jännittävää sillä kuten sanoin, poni tuntui epäluotettavalta :D Ravi kumminkin tuntui aika hyvältä. Ensin keventelin liian ylös, mutta sitten sain jotenkin kiinni sen kevennyksen ideasta ja se alkoi ehkä jopa muistuttaa ravia. Pomo ravasi hirveen nätisti ja olin yllättynyt kun poni jopa kääntyi. Käynnissä kun kääntyminen oli niin vaivalloista, en olisi uskonut että ravissa homma vaan paranee. Teinkin paljon voltteja, nautin helppoudesta. Tätä hyvää ravia varjosti vain kaksi asiaa: mun kädet oli niin kipeinä ja suorina ja Pomo heitteli päätään. En tiedä mitä mä säädin ohjien kanssa, mutta vähän väliä poni heittää jotain ympyrää päällään. Kun keskityin nyrkin sulkemiseen ja käsien paikallaan pitämiseen, rauhoittui Pomon pääkin.

Kun vaihdettiin suuntaa (oikea kierros) niin eikös palanneet myös kääntöongelmat :( Nyyhkyläinen. Että joo, hieman oli vaikeampaa toiseen suuntaa. Kai se tästä.
Mainitsempa nyt tähän väliin sillä muistoista on pyyhkiytynyt milloin tämä tapahtui :D Mutta jossain välissä tapahtuikin niin hassun hauskasti että vähän niinkuin kaikki hevoset otti vauhtia. En tiedä mistä tää lähti, huomaan vaan kun Pompeli vetääkin laukkaa hallitsemattomasti eteenpäin (näin tosin käy aina kun nostan laukan ;) ) Ja kyllä karmaisi :D Koitin istua parhaani mukaan, huomasin että pohkeetkin meni kylkiin kiinni (jännä juttu, varsinkin kun pohkeiden kiinnitys nyt ei varsinaisesti ainakaan auta. Se on vaan kun täytyy tarrata johonkin ettei putoa) Raaka pysäytys, joka onneksi meni läpi. Että tuli sentään selässä pysyttyä.

Sitten kevyt ravien jälkeen käveltiin vähän. Marianne pisti tötsiä vähän merkkaamaan. Eli tarkoituksena oli että tultaisiin loiva kiemura harjoitusravissa, ja sitten toinen pitkä sivu laukassa. Eheh, ja niin varmaan.
Pomolla on paljon aivokapasiteettia ja vauhtia. Kun siirsin ponin raviin, niin ravi oli sellasta liitely kiitelyravia, ja jokasessa mahdollisessa välissä, aina jos vähänkin annoin pohjetta, tai otin pidätettä niin eikös tämä uljas ratsu nosta sieltä laukkaa. Aah, ihanaa. Eiku.
Tämä loiva kiemura ei onnistunut kertaakaan, uskomatonta mutta totta. Tai ei kovin uskomatonta. Pomo ei kääntynyt harjotusravissa, se vaan meni ja meni ja meni. Mä koitin istua, mutta äh. Käveltiinkin sitten lähinnä nää ravikohdat, kun ei siitä vaan yksinkertaisesti tullut mitään. Pomo veti, minä en osannut hiljentää.
Laukat sen sijaan nousi oikein kivasti (ironista tai jotain) Nousi, nostin sitten ravista tai käynnistä. Laukat jatku niin pitkään kuin halusin, yleensä vähän kauemminkin. Heh. Eka laukkapätkä oli tosi hyvä, hallittu. Mutta kun sitten oli ponilla niin hirveesti vauhtia, ja sit me mentiin vähän kovempaa ja mä seisoin jalustimilla, ja laukattiin tyyliin toisellekki pitkälle sivulle kun en saanut hiljennettyä. Ei näin :D (olisko toi lähtö muuten tullu jossain tässä välissä?)
(ja oli hauskaa :D Mä päätin että joo, jätänpä raipan pois ettei se ainakaan aja tätä ponia lisää. Marianne just jäkätti mulle jotain, ravaan lähemmäs, heitän raipan
"Ja nyt se heittää mua raipalla" :D)

Vaihdettiin suuntaa ja mä olin aika luovuttanut tehtävän suhteen. Nostin sitten parit laukat. Eka nosto oli sellanen kiitolaukka suoritus. Mutta viiminen. Mä päätin että nyt, otetaan nyt oikeen ohjat käteen, ajatellaan ohjan ja pohkeen väliin (vai ohjan taakse?) Käveltiin, rauhassa. Valmistellen. Vasta vähän kulman jälkeen nostin. Istuin, Pomokin hiljensi lyhyellä sivulla. Tyytyväinen, ja vähän käveltiin.
Sitten olikin loppuravit. Oli taas vähän jännää. Siitä kun lähdin, niin sain jonkun aikaa työskennellä ennen kuin Pomo alkoi ravata hevosen tyylisesti. Mutta sitten raskas työni valui hukkaan, kun me ravattiin peltopäässä, Pomo lähtee menemään. Pysyin taas kyydissä, ja pian oli rauhoituttu. Enkä tosiaan tajua mitä Pompeli muka pelästyi. Ainoa järkevä idea oli ne linnut jotka pulputti jossain pellolla. Kuulostaa kyllä vähän oudolta :D
Ravasin pari keskiympyrää ennen kuin uskalsin lähteä koko uraa ravaamaan. Sitten loppukäynnit.

Ou nou, mulla on asennevamma. :D Taistelen moista vastaan. Keskusteltiin sairaan syvällisiä (tarvin pitemmät jalustimet ja oon jännittyny) Tästä se taas lähtee.

Mä itse... No onhan Pomo jännä tapaus. Tosin, pysyin tänäänkin parissa lähdössä. Sain sen jopa hiljentämään.
Mutta toisaalta se jännittää kun Pomon kanssa mulla on kädet ihan hellinä, ja nojaan eteen kun Pomo kulkee pitkänä kuin nälkävuosi. Hmm

Väistöt sujui jotenkin. No, paremminkin ois voinu. En mä tiedä mitä sanoa niistä. Kun periaatteessa, ainakin Pomo siirtyi sivulle, sekin on jo saavutus.
Sain Pomon kerran pysäytettyä! Tuuletuksen paikka.
Mutta joo, tää tunti oli taas jotenkin näennäisen vaikea. Olen tyytyväisin ehkä alkukevyt raveihin. Varsinkin vasempaan kierrokseen. Väistöt ois voinu sujua paremmin, Pomo ois voinu käynnissä kulkea ja kääntyä tuhat kertaa paremmin. Laukat ois voinu olla hallinnassa enemmän ja kyllä mun tarvis opetella harjotusravaamaan Pomon kanssa :D
Mutta ei tää tunti mikään erityisen hyvä ollu. Ehkä vähän keskiarvoa matalammalla. Tai en mä tiiä :D

Loppukäynneissä Pompeli oli kamala. Mua alko jännittää ja sit Pompeli alko ravaileen ja kiihdytteleen. Ei ei :D Onneksi lopulta päästiin keskelle ja alas. Pompeli talliin ja harjailin sen. Huolella, olihan Pomo päättänyt piehtaroida pariin otteeseen :) No ei, oikeestaan poni jäi tosi likaseksi :D

Pesin suitset ja sain uuden kortin :)
Ja sitten tälleen extempore, huomenna on tunti.
Mä päätin siinä Pomoa harjatessa että kyllä mä kysyn toista tuntia hetkeksi :D Yleensä mä mietin tällasia pari viikkoa, suunnittelen vuorosanat, kysyn äiteeltä. Nyt keksin vaan tälleen parissa minuutissa että joo. Vaihtelua ehkä tämäkin.
Hetkisen venkoilun jälkeen sain kysyttyä, ja nyt on huomenna tunti :) Tosiaan, katsotaan jäänkö siihen, vai säädetäänkö vielä. Se on tietty vaikeeta kun ei mulla käy ekat tunnit ja sopivia päiviä ois vaan ke ja to. Mutta kahtotaan jäänkö sinne vai venkslataanko.
Mä vähän aattelin huomenna kirjata tiistai-kortin ja sitten vasta ens viikolla hommata toisen kortin. Ku en mä nyt ihan viittis ostaa kahta korttia peräkkäisinä päivinä, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Tämä päätös tuli nyt vähän hätiköiden, mutta mulle tuli kauhee alemmuuskompleksi että oli ihan pakko. Ainahan se sit kumminkin auttaa jos pääsee useemmin ratsastaan. Toivottavasti siis nytkin

Keskusteltiin vielä syvällisiä koulusta ja "en mä voi sulle tällat ryppystä antaa, annan tän sileän. Vaikka sä oisit varmaan ton ryttysenki silittäny ku oot niin pedantti ihminen"