Mutta joo, tallille. Ja minä menin Elviksellä. Voi hitsit, kyllä kyrsis :D Tunnilla myös Roosa, Kaisa, Pomo ja Simo (huomaa kuinka vaikeaa kirjottaminen on, yks sormi ihan jäykkä ja kipee, kädessä sellanen ihana haava yms.) Elvis oli tokalla tunnilla, joten istuin kentän laidalla ihailemassa ratsastusta. Ja kävin Simon vieressäki! Ensin sitä talutti yks tyttö, sit mun piti mennä. Juoksin jokusen kierroksen siellä, se muuten onnistui ihmeen hyvin. Tarkotushan oli ravata. Ihmeen hyvin sain Simon liikkeelle. Hmm, tietty joo Marianne oli sen käyny ajamassa alussa liikkeelle, mut silti :D Hölkkäsin Simppelin kanssa, sitten kun ne jäi käyntiin livahdin pois sieltä ku oli ihan pakko lähteä vessaan.
Sitten alkoikin jo meidän tunti, joten kävin loikkaamassa Elviksen selkään. Jaa-a. Siis no siinähän on aina puolensa ja puolensa. Toisaalta jos aikasempi ratsastaja on sellanen jännittynyt ja aloittelija ja pieni ja vaikka mitä muuta, niin toisaaltahan se on harmi kun sitten poni jatkaa sitä possuilua myös seuraavalla tunnilla. Toisaalta, sen voi myös ajatella niin päin, että nyt on tämä haaste, täytyy saada tää kulkemaan. Puolensa ja puolensa.
Lähdettiin käyntiin ja Elvis oli niin raivostuttava. Sellanen putkiaivo tuntijuna oikeen. Poni laahusti eteenpäin niin laiskasti että ei mitään rajaa. Alkukäynnissä tein voltteja ja patistelin paksukaista eteen, siinä juuri onnistumatta. Huoh. Otin myös jonkun yhden pysähdyksen. Olen todennut että teen pysähdyksiä aivan liian vähän! Tartteis tehä enemmänkin.
Koitin saada Elviksen asettumaan ja kulkemaan eteen. Vaan kyllä se oli myös vaikeeta, ei luoja. Onneksi kun suunta vaihtui, alkoi ponistakin löytyä hieman lisää vaihteita.
Heti Mariannen palattua lähdettiin alkuverryttely raveihin. (Kyrsii jo ajattelu) Elvis ei millään meinannu lähteä raviin, vaan jumaliste kiemurteli jotain käynnin tapasta kentän keskellä. Nyt alkaa taas raivostuttamaan jo tää ajattelu.
Tosiaan, ravattiin. Elvis kääntyi hyvin, mutta ravi ei mennyt eteen lainkaan tarpeeksi. Poni laahusti puolella teholla, eikä millään voinut noteerata mun vauhdittamista. Tein myös yhden siirtymän, ja sitten ei taas voitu siirtyä takas raviin, vaan kiemurreltiin ympäri kenttää. Mistä tää tapa nyt on tullut, ei muka ollenkaan enää eteenpäin päästä, vaan aina kiemurrellaan kentän keskellä? Alkaa hieman ottaa tässä päähän. Seuraavaksi otan raipan ja näytän taivaan merkit jos vielä tulee tätä kentän keskellä pyörimistä. Joo, tietenkin. Elvis kumminkin kilttinä ponina lähti hyvin pienehköin pyynnöin raviin ja uralle. Mutta silti, kun ei se sais niinku yhtään juntturoida siellä keskellä.
Lähdettiin ravissa tulemaan jo tutuksi tullutta kokorataleikkaata kohti Mariannea, ja siitä taas täyskaarrolla suunnan vaihto. Elvis tulla lönkötti tasaisen tappavasti, se ei sitten ollut minun eikä Mariannen mieleen. Sitten poni kiemurteli ja kaikki oli vielä edessä. Ei ole niin vaikeeta. Koitin painaa vähän joka pohjetta ja käyttää joka ohjaa ja lopulta tuntu vaan siltä että painan kaikkea ja mitään ei tapahdu tai vaihtoehtoisesti poni mennä kiemurtaa kokorataleikkaalla kuin pieni luikero. Myös mulla oli henkisiä ongelmia, kun en millään muistanut vaihtaa kevennystä täyskaarrolla, vaikka kokorataleikkaalla sen muistinkin.
Ja lisää ongelmia kevyessä ravissa, mun kädet nimittäin. Vähän väliä tuntuma lähtikin joraamaan ja nyki tyhjää ja äh äh äh. Eihän tästä tule taas yhtään mitään, olin tosi kypsä näihin kevyt raveihin.
Lopulta saatiinkin hieman kävellä. Istuin alas ja tein hirveen hienon siirtymän käyntiin :)
Käveltiin hieman kun Marianne kehitteli meille tehtävää. Se päätti että tehdään harjotusravi tehtävää. Sitten hetken päästä se ilmoitti että alotetaanki laukkaaminen jo nyt. Lopultahan me tehtiin siis kumpaakin :)
Eli tosiaan, tehtävä kulki nimellä loiva nelikaarinen, vaikka mun nähdäkseni siinä on viisi kaarta ;) Tuolta mennä pujoteltiin rauhallisessa harjotusravissa. Ja se oli muuten oikeesti vaikeeta, noi kaks tötsää oli meinaan keskemmällä, joten siinä kiemurrellessa sai heti tötsän kohalla vetästä uukkaria ja aikaa ei ollut paljon ja apua apua :D C-kirjaimella sitten nostettiin laukka ja pitkä sivu laukassa, sai tehdä myös ympyröitä jos halus.
Lähdettiin tulemaan ja ei luoja. Elvis ravasi turhan kovaa ja meidän kiemurteluyritys oli naurettava, ei sitä sellasessa vauhdissa suoriteta :D Sittemmin tultiin välillä ihan täysillä toi kiemurtelu, välillä löytyi rauhaisaa ravia ja kaaret onnistui hyvin. Tosin välillä Elvis ei millään, ei todellakaan, voinut mennä esim kulmaan, uralle, pois uralta tms, jolloin reitistämme tuli merkillinen kun koitin juntata jukuroivan pounin takaisin paikalleen.
Laukat nousi oikein hyvin. Välillä vähän kiemuroitiin nostokohdassa (eikä voitu kulmaan mennä) mutta aika hyvin sain Elviksen ravaamaan siellä lyhyellä sivulla. Ja joo, laukat nousi. Poni ennakoi aika usein, välillä malttoi odotella. Tosin en nyt päästänyt sitä itse kaahaamaan, vaan piti odottaa mun nostoa ;)
Laukat oli alkuun aika hyviä, ja tähän ekaan suuntaan intouduin tekemään myös päätyvolttia. Pari ensimmäistä yritystä jäi vähän keskeneräseksi, mutta loppuun sain yhden onnistuneen voltin tapasen. Ja olin tyytyväinen. Vaikkakin mun laukassa kääntäminen oli aika hupaisaa :D Sitä viimistä volttia tehdessäni tajusin, että mullahan on tää ulkojalka ihan suorana taaksepäin ja sit se heilu siellä ihan merkillisesti. Heh.
Ja kyllä mä yritin laukassa istua, mutta pompin ihan hirveesti.
Vaihdettiin suunta, käveltiin vähän. Muuten samoin, mutta nyt kiemurtelu käynnissä.
Se onnistui jotenkin, koitin nyt sitten vähän keskittyä asettumiseen ja taipumiseen. Ravissa ei siihen niin paljon ehtinyt huomiota kiinnittää kun piti panikoida että ehditäänkö edes kääntyä.
Tosin, pari ongelmaakin ehti tähän tunkea. Elvis ei yhdessä vaiheessa voinut millään kääntyä, vaan mennä töpötti uraa pitkin. Tök tök. Sitten, kerran jätin pujottelut ja menin vaan suoraa uraa. Seuraavalla kerralla poni ei millään voinut enää kiemurrella, kun "ei äskenkään" Muutenkin alkoi välillä tuntua että poni vaan menee silmät ummessa samaa reittiä ku viimeksi, siksi tein ihan mielellään sinne kaarteisiin voltteja. Halusin että poni sentään kuuntelis mua, eikä vaan kulkis muistin varassa.
Laukat nostin käynnistä ja nousi aika hyvin. Tähän suuntaan ei poni kääntynyt yhtään. (hah, ja ekassa laukassa hyppäs täydestä vauhdista kentän aitoihin, se väisti kakkakasaa ;) )
Vähän sääli kun ei millään kääntynyt. Mutta olin tyytyväinen kun kerran tippu laukka raville ja sit sain nostettua laukan takas :) Vaikka oltiin jo pitkä sivu laukattu ja vaikka multa putos jalustin heti. Jee :D
Sitten loppukäynnit ihan. Periaatteessa ihan okei. Tunti oli tosi kiva ja hankala. Mutta ärh, raivostutti taas se poni. Ja minä. Mut niinku ei mitään tapahdu. En kestä.
Kuitenkin olin siihen tyytyväinen kun harjotusravi meni hyvin. Istuin kivasti. Laukat sujui ihan kivasti, vähän nyt kääntyminen oli vaikeeta ja en istunut. Mut joo :D
Mutta joo, tunti oli kiva, ja periaatteessa on oon jossain määrin tyytyväinen. Enkä mä nyt niin pettynyt ja vihanen oo mitä täällä oon :D Se on se Elvis vaan :D
Marianne totes vaan että laukassa istuin jo paljon paremmin. Mielenkiintosta. Vähintäänkin.
Loppukäynnit ja sitten keskelle ja alas. Poni talliin ja harjasin sen nopeasti. Sitten kortti ja pesin kuolaimia. Ja salakuuntelin keskusteluja, lol.
Ja heh, pääsin kattomaan sitä vauvaa :) Tarmoko se oli :D
Tosiaan, Marianne otti Kittyn ja Tarmosen kentälle ja siellä ne juoksi. Tajutonta kuinka pieni sellanen varsa on :D Aivan älytöntä. Ja näytti raa'alta kun iso lihava mamma kävelee pienen ja hennon poikasen päältä :D
Ja siinä on nyt nuorin varsa jonka oon nähny, eihän toi tumma herrasmies ollu ku joku 3-4 päivää vanha. Söps (:
Katsellaan jaksanko mennä tallille torstain tai perjantain. Muuten sitten tiistaina :) Elättelen toivoa jostain muusta kuin Elviksestä, mutten usko sen tapahtuvan :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti