Polkasin tallille. Oona ei tullut, mutta Jonna sentään pääsi. Nyyhky. Tai ei :D
Luin taulun. Minä menin Sulolla, tunnilla oli lopulta myös Laki, Pomo, Kaisa ja Roosa. Jes, tarvi vaan kysyä että voinko mennä ilman satulaa. Sulo kun oli mun puolestani varsin käypä ratsu tähän touhuun.
Uskaltauduin kysymään (= seisoin aikani siellä käytävällä ja näytin siltä et on asiaa. Marianne kysy että mitäs mulla) ja jopa sain mennä ilman satulaa. Jeah :D
Kattelin ekan tunnin ja sitten lähdin hakemaan pientä ponia tarhasta, jossa se seisoi ihan ypöyksin. Ja tänään se sen teki. Hain ponisen tarhasta, portti auki ja miekkonen ulos. Se käveli kauniisti, katse naulittuna ruohikkoon. Ruohopuskaan se käveli harvinaisen määrätietoisesti ja m-mm. Tajusin heittää porttilangat maahan, ettei sentään katkottaisi niitä. Sitten sainkin kiskoa ponia pois ruohikosta. Onneksi juuri tänään se Essi ei ollut siellä tarhassa.
Loppumatka talliin taittui rauhallisesti ja aloin harjailla ponista. Pöllytin ponin puhtaaksi, sitten saapui Jonnakin. Ja pöllytettiin ponia :D Koitin saada Sulon tosi siistiksi, kyllähän siitä tuli ihan hyvä. Ainoa asia joka ärsytti, oli ne savikulkuset sen jouhissa.
Suitsitin ponin ja sitten lähdettiin kentälle. Ja voi jessus. Ponihan koitti tunkea ruoholle, pari metriä kuljettiin nätisti ovesta ulos ja sit ängettiin syömään! Johan kilahti, apinanraivolla poni pois puskasta ja tais osua toisen pääki mun kypärään. Huh, käveli sentään loppumatkan nätisti, eikä saanut sentään sieltä ruohikkoa mukaansa. Ihan ihme touhoa taas :o
Poni kentälle ja sain seistä aikani sen vieressä pohtimassa kuinka mä sen selkään pääsen. Marianne juoksi kentän toiseen päähän ja sääti siellä jotain. Mä totesin yhden kokeilukerran jälkeen etten tosiaan pääse ponin selkään itse pomppaamaan (pelkäsin et se hajoaa tai jotain) Onneksi Jonna heitti mut selkään ja saatettiin lähteä kävelemään. Ja Mariannekin mainitsi mulle että mä en sitten tule sieltä alas. "Katotaa :)))"
(Screenshotti :D Hyvä on laatu ja kaikki hyvin. Kattokaa miten mammuttimaiselta näytän tuolla)
Tosiaan, vähän mua jännitti :D Viimeksi oon menny Sulolla ilman satulaa melkeen vuos sitten, leirillä. Koitin ajatella positiivisesti -> Sillon leirilläki pysyin selässä ja nyt talvellahan tuli tää läpimurto ja alkoi ilman satulaa ratsastelu sujua.
Sit taas negatiivisesti ajateltuna rupesin miettimään että sillon leirillä osasin mennä Sulolla, tai ainakin olin mennyt sillä enemmän. Nyt kun oon menny sillä vaan sen kahesti. Apuva.
Toivoin sitten vaan parasta. Toivoin että tällä kertaa säilyisin kyydissä koko pitkän tunnin, olishan se nyt ihan kiva saada kuvattua tunti jolla en putoile joka toinen hetki ales selästä.
Lähdin siis kävelemään. Hui kun oli kaponen poni alla :D Pohkeet lensi kyljistä metrin verran ilmaan ja tuntui että sieltähän tippuu tosi nopeasti kun selkää ei ollu sitten yhtään. Poni kulki laiskan puoleisesti ja mä koitin vaan pysyä selässä ihan siinä käynnissä. Tuntui taas niin oudolta. Oikea jalka oli niin lyhyt, tuntui että putoan sieltä heti. Koitin ettiä rentoutta ja kääntelin vähän volteille. Otin sinäänsä humputtelun kannalta, etten jaksanut välittää ponin asettumisista. Toisaalta sinäänsä ei me niin paljon humputeltu että poni olisi saanut seurata toisia. Vähän jouduttiin taistelemaan kun poni ei millään halunnut kulkea yksinään.
Otin jokusen pysähdyksen. Ja tietenkin se ponipirulainen meni sinne puskaankin kertaalleen. Sinne se sukelsi ja mä vaan koitin mäjäytellä sitä pois sieltä. Puskaseikkailun jälkeen aloin ratsastaa ponia määrätietoisemmin eteen, enkä antanut sen enää nyhjätä aidan reunoilla.
Käveltiin tälleen iteksemme ja mä koitin rauhottua ja ajatella että ihan hienostihan mä täällä pysyn.
Sitten siirryttiinkin kevyt raviin. Siirsin ponin heti raviin, etten jäisi turhaan miettimään "jos kumminkin" Heh, kyllähän siellä pysyi, vaan oli se työn takana ainakin alkuun :D
Mä pompin hieman, ja vähän heiluin puolelta toiselle ja apuva. Sulo käytti avuttomuuteni hyväkseen ja yritti sitten seurailla toisia. Alkuun koitin pitää ponisen uralla ja pysyä itse kyydissä. Koitin muuten välillä vähän kevennelläkin, se tosin oli niin avuttoman tuntusta että luovutin aina tosi nopeasti.
Kun sain rentouduttua, alkoi toi istuminenkin helpottua. Edelleenkään ei siellä istunut samaan tapaan kuin vaikka Elviksen selässä, mutta jo ainakin paremmin. (Paremmin myös leiriin verrattuna, siellähän mä onnistuin jatkuvasti jättämään ohjat alleni, tänään se ei välillä ollut edes mahdollista kun en irronnut selästä niin paljon)
Mulla kädet vispasi hieman, koska istuminen oli niin maan vaikeeta. Kun istuminen helpottui, alkoivat kädetkin vähän rauhoittua.
Lähdettiin sitten kääntelemään vähän ympyröille. Meillä oli kaks puomia, ne sai ylittää joko keskiympyrällä, jolloin tultiin niiden kummankin yli, tai sitten sai tehä pääty-ympyrän ja ylittää vaan toisen.
Hitsit mua jännitti :D Ekaa kertaa puomeja ilman satulaa, ajattelin että mätkähdän saman tien alas sieltä.
Lähdin sitten heti vaan tekemään vähän keskiympyrää. Ensimmäisen puomin tulin silleen harjassa roikkuen yli. Sitten huomasin ettei se yksi puomi nyt askeleeseen niin paljon vaikuta, ja uskaltauduin ylittämään puomeja vähän enemmän normaalisti istuen (ps, tä oli myös eka kerta kun kuvattiin kun menin puomeja, heh)
Tein välillä voltteja ja sitten ympyröitä, lähinnä keskiympyröitä. Silloin tällöin lähdin kallistumaan ja valumaan toiselle puolelle, sitten taas välillä pysyin kohtuusuorana. Välillä kun Sulo koitti lähteä seuraamaan toisia olin vähän helisemässä siellä kyydissä, meinasin tipahtaa kun poni ei millään voinut kääntyä.
Noh, joka tapauksessa pysyin selässä ihan hyvin, ei ne pienet valumiset siellä niin paljoa haitanneet.
Aika kivasti päästiin puomienkin yli. Välillä oli käännökset ihan surkeita, kun Sulo ei halunnut kääntyä ja sit mun piti koittaa kääntää siellä kun ite pompin ja sekoilen. Ja kun sitten lopulta päästiin puomille, niin tultiinkin vähän vimpulassa. Vaan kyllä me saatiin jokunen tosi onnistunutkin ympyrä, ja kun oltiin saatu päätettyä kumpi vie, niin alkoi noi käännöksetkin sujua varsin mukavasti.
Heh, ja kyllä se alkoi jo mennä varsin tuskalliseksi loppua kohden :D Ponilla oli suhteellisen reipas ravi, ravailtiin puomien yli ja ravi on muutenkin niin vaikia.
Lopulta päästiin vähän kävelemään. Hieno poni.
Seuraavaksi vuorossa laukka. Tehtävänä oli periaatteessa tehä jotain ympyröitä ja ylittää puomeja. En oo ihan varma, ku tiesin etten mä mitään LAUKKA tehtävää suorita vajaavaisella varustuksella. Ajattelin että oon ilonen jos edes laukka nousee ja pysyn selässä ;)
Lähdin kokeilemaan, periaatteena oli että jos nyt käynnistä nousis. Viimeksikin oli vaikeaa se nostaminen ja käynnistä nousi paremmin. Alotettiin vasempaan kierrokseen. Ja sain nostettua kerran :D Kaks askelta. Käynnistä se tais tulla. Lol.
Loppuajan mä koitin nostaa, mutta tuntui että istuin liian edessä (tai sit vaan pohkeet liikkui eteenpäin kuin itsestään ilman satulaa)
Jos Sulo siirtyi raviin, se lähti kaahaamaan, jolloin meinasin pudota. Välillä koitin ravista nostaa, mutta tosiaan, sieltä tuli vain kaahausravia. Kun Sulo kaahasi, oli mun vaan pakko koittaa pysyä kyydissä jotenkin. Eli se istunta näytti karseelta :D Mä laskin kädet harjan tasolle, pidätin ja samalla olin jossain tyylivapaassa koppakuoriaisasennossa. Ja sit tietty myös liu'uin sivulle ja alaspäin.
Joo, kyllä mä välillä pysyin kaahausraveissakin jopa kyydissä ja koitin vähän nostaa. Mutta joo :D Ei noussut, ja silloin meni selässä pysyminenkin niin vaikeaksi että ei hertsileijaa.
Vaihdettiin suuntaa ja alkoi jo sujua paremmin. Sen aina tunsi missä sen laukan saa nousemaan. Peltopäässä ei noussut, tuli vaan kaahausravia. Mut sitten porttipäässä poni nosti. Se lähti siellä aina kävelemään reippaammin ja ylväämmin. Sillon jos nosti, niin nousi. Tosin, korkeimmillaan saatto tulla huimat neljä askelta. Ei vaan pysyny yllä, vaikka kuinka koitin. Noh, istuin laukassa ihmeen hyvin. Sitten siinä raviin siirtymässä heitti tasapaino aika pahasti ja jouduin taistelemaan etten putoais.
Vaikeeta oli, ja Suloaki pisti ärsyttämään kun mun kädet lojus siellä harjassa. Se alko heittämään sitä päätään. Annoin sen nyt anteeksi, ymmärrän ponia. Valitettavasti ponikin joutui nyt ymmärtämään mua, en vaan yksinkertasesti pysy kaikenmaailman kaahailuissa mukana :)
Kun me oltiin laukattu tarpeeksi, jäätiin kävelemään porttipäähän ympyrälle kun toi Roosa otettiin liinan päähän. Sulo käveli vähän turhan innokkaasti alkuun (täti pelkäsi kyydissä :) ) mutta sitten se rauhottui matoilemaan kanssani. Käveltiin ympyrällä vaan ja löllyteltiin.
Sitten saatiin lähteä vähän ravailemaan. Sulo kulki varsin reipasta ravia, välillä oli vaan pakko pidätellä kun alkoi jo itestäni tuntua etten pysy enää mukana. Sulo tosin ei siitä pitänyt ja johan jatkui se pään heittely. Samoin se yritti seurata toisia ja kun mä koitin saada ponin kulkemaan missä haluan, niin taas heiteltiin päätä.
Alkuun vähän kärsin asian kanssa, lopulta taistelin meidät omalle reitille ja koitin pitää kädet vaan täysin tasasina, paitsi sillon kun pidätin. Yritin myös antaa ton Sulon ravata, jotten sitten ihan turhan päiten sitä himmailisi. Asiat helpottuivat, vaikka taisi ponia vieläkin välistä ärsyttää jokin.
Ravailtiin ympyrällä, ylitettiin välillä sitä puomia. Roosan ratsastajakin tipahti, ja siellä me vaan ravailtiin.
Loppuravit olivat kumminkin tosi paljon paremmat mitä alkuravit, sillä mua ei jännittänyt ja olin rentona ja rauhassa. Hyvä sinäänsä että vasta loppuraveissa Sulo intoutui liikkumaan, alkuraveissa olisin ollu ihan kauhuissani.
Otettiin sitten koko kenttä käyttöön ja ravia toiseenkin suuntaan. Lopulta sitten loppukäynnit :) Käveltiin siellä ja uhhui.
Marianne vaan pohdiskeli että välillä istuin hyvin ja pysyinpähän ainaki kyydissä :D
Mä ite olin ihan tyytyväinen. Tosi jännä päivä ja kaikkea uutta ja hienoa sain videolle, heh. Pysyin kyydissä, sain laukatkin nousemaan. (Nimenomaan nousemaan)
Nyt sitten varmaan taas talvella seuraavan kerran ilman satulaa tai jotain ;)
Käveltiin ja keskustelin siinä samalla Jonnasen kanssa syvällisiä (siellä se piti Jonna-tädin turinatuntia)
Lopulta keskelle ja ales selästä :) Ja talliin. Ja hei, Sulo ei edes yrittänyt mennä sinne kentän vieressä olevaan ruohikkoon. JEAH.
Suitset pois ja harjailin ponin nopiasti. Kortin kirjaus ja Jonnaselle tuntinen.
Ja sitten keskustelin Jonnan kanssa syvällisiä parkkiksella. Hyvin menee :)
Ja kotio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti