Sellaisissa heittomerkeissä ;)
Tänään sitten tehdään jotain radikaalia ja muistellaan hyvin vanhoja tunteja. Jotain hyviä tunteja.
No joo, alkeiskurssi voidaan melkein skipata saman tien. Muistan vaan pätkän sieltä ja toisen täältä. Tosin muistan elävästi kun oltiin maastossa ja ylitettiin oja. Sitten siinä kyseltiin että halutaanko hypätä, kun jotkut hevoset hyppää sen ojan yli. Mua pelotti kauheasti, mutta onneksi oli humma joka vain käveli sen ojan yli (mähän olin juuri edellisellä tunnilla ollut taluttamassa ekaa kertaa elämäni aikana. Ne meni sitä samaa reittiä ja totta kai mä talutin ponia joka hyppäsi sen ojan yli.)
Mutta mutta. Jatketaan seuraavalle tallille...
Tuntikokoonpano oli aika mahtava. Vain minä yhdellä mukavalla ja helpolla tammalla ja Jonna mamman kanssa. Jes. Alkuun mentiin ihan normaalisti käyntiä, sitten voltteja. Ja sitten saatiin lähteä ravaamaan. Tällä kertaa tilaa oli paljon, joten saatiin ravailla jopa vähän enemmän kuin vain pitkä sivu. Saatiin ravailla oikeastaan niin kauan kuin mahtui. Ravailin siellä intopiukassa. Jonna kuulemma oli väistellytkin meitä ja mulla oli niin kivaa. Mahaa alkoi pistellä kun pääsin vähän enempi tekemään hommia ja sain ravailtua reiluja pitkiä sivuja. Aivan mahtavaa.
Päivä oli L-O-I-S-T-A-V-A. Vettä satoi kaatamalla ja ainoat ihmiset tallilla olivat minä ja yksi perhe, joista vaan se äiti ratsasti. Tämä nainen oli ekalla tunnilla ja sen aikana mä taisin seistä jossain karsinassa. Sitten oli toisen tunnin vuoron, jolla munkin piti olla. Yksin siis olin, kuten arvata saattaa. Oli päätetty että mä menen Päivänsäteellä, mutta sitten alettiin miettiä että voinkohan mennä sillä kun se ei tykkää kastumisesta. Mä halusin kyllä mennä Päivänsäteellä, joten sain jännätä mitä päätetään. En muista tarkalleen miksi mä pääsin Päivänsäteellä menemään, mutta pääsin kuitenkin. Tunnista muistan ihanan tilavuuden, rankkasateen ja sen että olin liinan päässä. Sain vähän ravailla liinan päässä, kun taisi jotain ongelmia olla Päivänsäteen kanssa. Pidin tästäkin tunnista jostain syystä todella paljon. Varmaan tilan takia.
Mä olin mennyt jo kaksi kertaa ilman satulaa ja kumpanakin kertana pelännyt henkeni edestä. Olin kuitenkin taas alkanut toivoa että pääsisin jälleen ilman satulaa.
Päivä oli sateinen ja jonkun oli mahdollista ratsastaa palkkatunti mammalla, ilman satulaa. (alunperin palkkatunti oli mulle ajateltukin, mutta sateen takia sanottiin vain että jos joku haluaa.) Mä halusin mennä, mutta kauanhan siinä meni ennen kuin uskalsin sanoa että voisin mammalla ratsastaa. Se oli ensimmäinen kerta kun en pelännyt mennä ilman satulaa. Käveltiin mukavassa vesisateessa ilman satulaa. Se oli oikein mukavaa.
Heh. Olin noiden kokeneiden tunnilla ihan aloittelijana, vain muutaman kerran ratsastaneena (muutama ja muutama, mutta jos keväällä aloitin niin saman vuoden kesällä tuo tapahtui.) Saatiinkin sitten lupa ottaa vähän ravia ilman jalustimia! No mä tietenkin innokkaana heitin jalustimet jalasta ja ravasin sen pitkän sivun. Olin tipahtaa ja apua, mutta hauskaa oli. Hämmästyin saadessani kokeneilta kommenttia "Menitkö sä oikeesti ilman jalusimia?"
Olin sitten vissiin ainoa joka uskaltautui tätäkin kokeilemaan..
Sen voin sanoa olleen melko mahtava fiilis kun opin istumaan tämän yhden hevosen ravissa. Vaikka osasin vain yhden ravissa istua, niin se oli silti niin hienoa.
Täytyy nykyään sanoa etten tajua mitä ajattelin silloin yhden maastotunnin loppujumpassa. Normaalistihan selkään ei koskaan menty jollei joku pitänyt vastaan, silti tuossa jumpassa loikin alas selästä, hypin takaisin jne. Mutta ihana tuntihan se oli :D
Kyllähän mä jossain määrin tykkäsin ekasta maastoreissusta tuolla. Menin mammalla, pääsin itsekseni siis menemään. Muistan kun menin Hennan perässä, Hennan piti siellä tiellä laukata ja mä menin sitten mamman kanssa jotain sekasikiö askellajia perässä :) Se oli hieno tunne, ekaa kertaa itse maastossa ja sitten pääsi vielä ravaamaankin.
Tottahan on, että nuo on kirjoitettu sen aikaisten fiilisten mukaan. Jos nykytilanteessa kuvittelisin tuollaisen tunnin niin hehheh, mutta silloin se tuntui tuolta.
Tosiasia on myös se, että huonoista/pelottavista/kamalista muistoista saisi vähintään yhtä pitkän listan, varmaan pidemmänkin
Mutta päätin nyt olla positiivinen, ei kaikki muistot vanhasta tallista ole huonoja :)
suurinosavaan..
Mutta jeij! Huomenna taas ratsastamaan. Tänään oli kiva ilma (tai myöhemmin taisi sataa) toivottavasti huomenna olisi kivempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti