tiistai 25. lokakuuta 2011

Täyden vuosisadan kunniaksi pääsemme pukkiponin kyytiin!

Uuh, loistava otsake.

Mutta saavuin tallille. Aivan ihana ilma, yksinkertaisesti.
Kävin taulun lukemassa ja menin Roosalla. Lisäksi tunnilla Laki, Kaisa, Elvis, Sakari ja Pomo. Täyden puoleista, taas. Katsoin ekaa tuntia, sillä Roosa oli sillä. Tunnin jälkeen pistin Vinskin pois ja sitten aloin harjaamaan Roosaa. Roosa oli kauhean kivasti ja siistin sen niin hyvin kuin pystyin. Sitten vedin hätäpäissäni varusteet niskaan ja kentälle.

En saattanut nousta selkään ennen kuin Marianne tuli auttamaan. En nimittäin uskaltanut kiristää sitä vyötä kun pelkäsin että kiristän liikaa tai satula on väärin. Jaa miten niin sain nyt traumat siitä viime kertaisesta :D
Nousin selkään ja alkukäyntiä. Roosa käveli mukavaa vauhtia, ei seuraillut. Eikä tainnut alkukäynneissä edes kääntyä ympäri. Tein sitten voltteja ja koitin saada ponin kulkemaan tahtoni mukaan, enhän halunnut mokata taas. Roosa meni oikeastaan melko hyvin näin alkukäynneissä.

Siirryttiin kevyt raviin. Ensin sain patistella ponia, joka olisi mielellään juossut aitoihin tai kävellyt tai jotain muuta. Se ravasi raahustaen rauhaisesti eteenpäin. Ja seuraili, jouh. No ei niin pahasti kuin olisi voinut, mutta kyllä huomasi välillä että poni lähtee sujuvasti kaartelemaan kohti Elvistä. Ei päässyt kylläkään. Se ei kääntynyt enää ravissa kovin hyvin, mutta kun lopulta tajusin että pohjetta voi käyttää hieman enemmän alkoi ponikin kääntyä paljon paremmin.
Alkuraveissa oli tarkoituksena tulla pääty-ympyrä, jolla oli kaksi puomia. Emme juurikaan onnistuneet, kun joko Roosa kääntyi liikaa tai liian vähän. Se ei oikein ollut vielä kontrollissa ja sitten vielä kun olisi ollut niin kiva seurailla vähän Elvistä ja sitä rataa.

Siirryttiin hetkeksi käyntiin ja Marianne selosti tehtävän. Eli kokorataleikkaalla oli ravipuomit, sitten lyhyen sivun jälkeen tehtiin täyskaarto. Eli tultiin vaan siitä yhdestä suunnasta kokorataleikkaata. Alkuun mulla oli kääntyilyongelmia kun Roosa ei kääntynyt tarpeeksi jyrkästi. Kun lopulta sain sen kääntymään puomeille, se ei sitten enää vaivautunutkaan ylittämään niitä :D Mariannella ei ollut kovin hauskaa. Kyllä me sentään pari kertaa päästiin puomit (siis ihan ne kaikki), vaikka poni kolauttelikin niitä koko ajan. Täyskaartoon poni kääntyi hyvin, ongelma oli vain se ruuhka. Juu, juostiin kerran ihan Kaisan kylkeen, luojan kiitos rouvat ei olleet ämmiä vaan jatkoivat sujuvasti eteenpäin. Jyräiltiin vähän kaikki ja oltiin kaikkien edessä ja äh.
Vaihdettiin suunta, tähän suuntaan meni samalla tavalla. Puomien yli päästiin kohtalaisesti, jyrättiin kaikki ja seurattiin vähän joitain. Ravi oli hidasta ja rauhallista. Turhan hidasta ja rauhallista.
Ja mikä mahtoi olla ongelmana kun vähän väliä oli väärä kevennys. En alkuun edes tajunnut että kevennys pitäisi vaihtaa kokorataleikkaan jälkeen.

Välillä koitin Roosaa herätellä ettei se vain mummoilisi. Se on toinen juttu paljonko se auttoi :D Ja kyllä saatiin hiukan tapella siitä käännytäänkö tuonne vai Elviksen perään.

Käveltiin taas hetki ja sitten oli vuorossa laukka. Piti laukata miten lystää ja antaa hevosten vähän mennä. ...
Juu, koitin nostaa, alkuun ei noussut, mutta pian sainkin pikku pätkän laukkaa. Kaikki hyvin tähän asti.
Vaan sitten poni alkoikin pukitella! Pukkeja pukkeja pukkeja, poikittelua, aitoihin juoksua. Koitin ja koitin vaan kun en mä osaa :D En voi sille mitään, kun se pukkasi niin horjahdin hiukan eteenpäin, Roosa pukitti (ainakin perstuntumalla sanoen) aika isosti. Koitin tehdä jotain mutta ei vaan tullut mitään. Asiaa ei tietenkään auttanut kun säikähdin että olenko mä nyt taas laittanut tämän satulan väärin.
Marianne käski mut alas, Roosa ei ollut pysähtyä. Sitten mami kävi näyttämässä aasille kaapin paikan. Ja oikein kiltisti poni laukkaili kun mami meni. Hmph. (Btw, siitä onkin jo aikaa kun olen joutunut seisomaan ja katsomaan kuinka Marianne pistää kuriin noita hevosia :D)

Mä pääsin takaisin kyytiin. Ja johan alkoi laukka nousemaan. Roosa nosteli itse, mäkin nostin välillä. Mentiin sellaista Roosan normilaukkaa, eli vähän ehkä turhan reippaasti. Laukattiin vaan joku pätkä suoraa uraa, mutta mä hiljensin melkein aina. Ja joo, taisi se jotain pienempiä pukkeja vielä esitellä, en ole aivan varma.
Vaihdettiin suunta ja sitten alkoi poni käydä vähän turhan kovilla kierroksilla. Kaksi nostoa ja kummallakin kerralla laukataan lopulta täysiä ja pelkään ponin kaatuvan.
Otimme vielä loppuravit joissa Roosa toimi tosi hyvin. Tein melkein joka päätyyn ympyrän ja vaikka ne olivat vähän venahtaneita niin ainakin poni kääntyi. Eikä juossut Elviksen perään vaikka se olisi muutamaan otteeseen voinut. Sellaista se on, heti ollaan niin kultaista kun mami käy vähän ojentamassa ;)
Sitten loppukäynnit ja näin.

[OMG TULIKO EDES LYHYT POSTAUS! MIKÄ ON VIKANA? Varmaan ei tehty paljon mitään niin ei ollut niin paljon kirjoitettavaa :D Tosin ei tämä vielä ole loppu.]

Vein ponin karsinaan ja pistin hänet pois. Oli tosi kivasti tyttö karsinassa tänään.
Ja sitten kotio ja olipa taas tosi lämmin polkea, vaikka kello oli niinkin paljon. Kesä tulee takaisin, ihkua eikös.


Jaa-a, tämä tunti oli tällainen. Hyvin vaihteleva. Välillä Roosa meni aika hyvin ja sitten välillä ei oikein. Ei se uukkareita tehnyt, kerran vain ja silloinkin Elvis kulki takanamme. Että portille ei tänään haluttanut. Mutta sitten Elviksen perässä olisi ollut kiva mennä. Muutaman kerran kun ravailtiin Elviksen takana (kaukana takana) jouduin aika kauan taistelemaan ennen kuin poni kääntyy pois ja välillä se olisi kaarrellut Elviksen perään. Ei se päässyt kyllä, mutta ruuhkan keskellä ei ollut kauhean mukavaa alkaa taistelemaan kääntyilyistä :D
Kyllä se periaatteessa meni aika hyvin. Vähän se olisi halunnut seurailla, siinä se. Paljon lievempää kuin ne joinain tunteina olleet "kävelen portista ulos tai juoksen Elviksen perään" -jutut.
Mutta se laukka. Voi hyvä tavaton, se on nyt alkanut pukitella (mun kanssa, ken tietää) No ainakin yhden asian tietää; seuraavalla kerralla ei tarvi pelästyä että en osaa satuloida :D

Itse asiassa silleen kun miettii, niin tämä tunti meni suht ookoosti. Roosa kääntyi suht hyvin, se kylläkin mummoili eikä päästy oikein puomien yli ja laukassa oli omat ongelmansa. No ainakin se kääntyi, aamen. Haluan päästä sillä useammin :D Vaikka mä opinkin taukojen aikana ratsastamaan joillain hevosilla, niin ei se tarkoita että oppisin ratsastamaan Roosalla jolla olen mennyt jotain ehkä 5 kertaa.

Yksi tyttö selitti sitten mulle että vähän mä pysyin hyvin (jaa-a, mä heiluin enemmän kuin ikinä pukeissa :D olinpa skarppina joo.) Sitten kun sanoin että hienoa kun joku meni hyvin, kun me vaan jyrättiin kaikki.
"Niin ehkä, mut ei oo helppoo tollasel hevosel"
Toivon että kaikki meidän tuntilaiset on yhtä ymmärtäväisiä :D Ei ne taida olla, joukkohivutus.

On Roosa sitten kumminkin kiva. Kyllä mä vielä opin sillä menemään. Kun vaan oppisi enemmän tuntemaan sitä ja pääsisi enemmän harjoittelemaan sen kanssa. Kyllä se siitä sitten. Nyt on vaan vaikeaa kun olen sillä kaksi kertaa peräkkäin mennyt ja muullon ollut sitten ties kuinka pitkiä taukoja :D Elätellään toivoa että Marianne uskaltaisi vaikka torstaina päästää mut Roosan selkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti