Tallille tänäänkin ja palkkasin itselleni kuvaajan, joka otti sitten koko sukunsa mukaan (eli Henna siskoineen :D) Lukaisin taulun ja tunnilla tosiaan Roosa, Sulo, Kaisa, Nikkis ja Laki ja mulla tälleen arvattavasti edelleen se Pomo. Pompeli oli tokalla tunnilla, joten kattelin vaan tunteja ja jeesustelin elämää.
(Aika mageeta, sain kerrankin heti kuvia. Tosin nä on videokameralla otettuja, mut ehkä jo huomenna saan noi kuvat jotka Henna kuvas järkkärillä. Saatte taas sitä taattua laatua :'D Häpäisemme oikeen nämäkin kamerat)
Lopulta oli meidän tunnin vuoro, joten menin Pomon luo. Marianne tuli pidenteleen jalustimia mun kanssa ja sit loikkasin kyytiin. Käyntiä. Käytettiin tänään koko kenttää koko tunti.
Lähdin ratsastamaan Pomoa eteen ja taistelin sen heti alkuun pois possujono-moodista. Onnistuikin ihmeen hyvin, jaksoin ratsastaa ponia eteen ja parin alkutaistelun jälkeen Pompeli lähti kääntymään paljon paremmin mitä viime viikolla. Ihan vähän se kyttäili taas, ja ihan pikkasen välillä pelotti että se lähtee kun kulmat oli niin hurjan pelottavia. Heti alkuun se päätti että se yks kulma on kamala, ja jouduttiin tekemään jotain mielenkiintoista kiemuraa siellä kulmassa kun päätin sen ratsastaa siihenkin kulmaan vaikka väkisin. Pomokin tajusi ettei kulmassa ole mitään pelottavaa heti kun sain sen lintattua sinne.
Vähän tänään oli kädet vammaset, samoin kevennys (valitan jo etukäteen) En edes tiedä. Siis ohjasotteet oli jotenkin niin nopeita. Liian isojakin. Olisin voinut rauhallisemmin käyttää kättä. Muista siis huomenna, rauhalliset kädet. Toisaalta sitten Pomo kääntyi tosi hyvin, joten ulko-ohja pysyi varmaan ihan kivasti tuntumalla (ja se muuten kääntyi paremmin oikeeseen kierrokseen, hmm) jotta en mä sit oikein tiedä :D Mutta ei mun mielestä kädet tuntunu hyviltä.
Tein alkuun pari pysähdystä, eka onnistui. Toka olikin sit sellanen aitaa päin pysäytys, että jee.
Sitten siirryttiin keventelemään, koko kenttä siis käytössä, vähän jännää :D
Pomo siirtyi ihan kivaan raviin, ratsastin kyllä eteenpäin mahdollisimman paljon. Tai siis, tyhmä lause. Eteen sitä piti ratsastaa ja koitin myös mahdollisimman paljon ratsastaa eteen jottei poni turhaan kyttäilis mitään. Tosi selkeetä.
Ratsastin eteen, tein voltteja. Pomo kääntyi taas ihan yllättävän hyvin ja koitin vähän saada ponia asettumaan volttien suuntaan ja sekin onnistui ihan kelvollisesti, ainakin silloin kun muistin käyttää myös sisäpohjetta enkä vaan venkslannu sisäkädellä. Välillä poni taas tuijotteli peloittavia kulmia, mutta kyllä se sitten siitä taas. Ravi oli muuten ihan kivaa ja onnistunutta, mutta mun kevennys vammasi. En tiedä, jotenkin tuntui että näen kevennykseen niin paljon vaivaa, tömähtelin satulaan. Kevennys ei ollut pehmeää, pientä ja vaivatonta, vaan niinkuin noiden sanojen vastakohtaa. Hirveetä :D Elättelen toivoa että se johtui siitä maastosta, siel oli lyhyet jalustimet ja täysin erilainen ratsu. Toivotaan siis vaan parasta
Käveltiin hieman ja sitten lähdettiin laukkaan. Laukkatehtävänä oli vaan "pidetään hauskaa" Vuoronperään saatiin baanata uraa pitkin. Aika simppeliä :D
Mä olin vika, kuten aina, joten kävelin keskemmällä ja trallallaa. Pomo koitti aina välillä lähteä mukaan baanalle, mutta sopeutui kävelyynkin oikein hienosti.
Jossain välissä sieltä muuten ajoi hirveän koliseva auto, jota Nikkis säikähti jo kauan ennen auton tuloa (tapahtui kyllä vasta kun oltiin suuntaki vaihettu :D) Pomo siirtyi myös laukkaan, säälittävä yritys leikkiä pelästynyttä. Se laukkasi ihan rauhallista laukkaa pari askelta, ei varmaan edes tajunnut että Nikkis oli jotain säikähtänyt. Söpö :D Kun auto ajeli, niin käänsin Pomon jotta se vähän sai autoa kattoa, mutta ei sitä tuntunut vähempää kiinnostavan.
Muiden laukattua oli sitten mun vuoro. Siirryin raviin ja Pomo oli jo ihan lähdössä. Nostin laukan vähän liian aikaisin, ja sitten vaan mentiin. Mä en edes koittanut nousta jalustimille, harjoittelin ennemmin tota istumista ( no okei, toiseen suuntaan kokeilin, tulos -> makaan kaulalla kun Pomo kiskas pään alas. Hups) Olin vallan yllättynyt kun Pomo laukkasi kiltisti toiseen päähän eikä edes yrittänyt kaahata kavereiden luo, jeij.
Ensin pitkä sivu meni nätisti, päästiin porttipäähän. Sieltä sitten avautui seuraava pitkä sivu ja johan lähti. Pomo laukkasi todella reippaasti (niin reippaasti etten varmaan hallitusti oo niin reippaasti laukannut :D Tai "hallitusti") pitkän sivun, lyhyellä sivulla pelkäsin et se kaatuu ku kulmaan tultiin vauhdilla ja Pomo oli ainaki 45 asteen kulmassa ja sit mäkin melkeen tipahdin sieltä :D Rauhallisemmin taas laukattiin porttipäähän, tällä kertaa ei kylläkään niin siististi, sillä pitkän sivun puolessa välissä Pomo koitti oikoa kavereiden luo. Taisteltiin, ja sain sen kyllä sinne lyhyelle sivulle, vaikka kulma oikastiinkin. Ja sieltä porttipäästä tultiin taas täysillä peltopäähän. Mä hiljentelin, ja meni siinä ehkä kolmasosa pitkää sivua ennen kuin poni siirtyi nätisti raviin.
Vaihdettiin sitten suunta. Muut laukkasivat, Pomo muuten käveli näissä odottelukohdissa hienosti. Se liikkui eteen kun pyysin, eikä edes koittanut seurailla. Jee!
Sitten meidän vuoro. Nostin varmaan käynnistä kun poni oli aika innoissaan ja sit lähdettiin. Laukattiin porttipäähän ja poni meni taas aika kovaa. Sitten tultiin lyhyelle sivulle. Mulla oli valahtanu jalustimet kengän korkoihin, joten fiksuna ihmisenä lähdin sitten heiluttelemaan jalkoja niin että saisin jalustimet paikalleen. Toinen menikin vallan nätisti, mutta toinen ei tajunnut, jolloin sitten kaahattiin täysillä kaarteisiin ilman sisäjalustinta!
Kun se jalustin tippu Pomo otti vähän lisää vauhtia ja mä mietin vaan et perskule, mä putoan, pitäiskö hiljentää. Sit mietin et no ei todellakaan hiljennellä, ja aloin sit vauhdissa kaiveleen jalustinta takas (mites se menikään? Ei esteradallakaan hiljennetä ja kaiveta jalustinta :D) Siellä mä heiluin selässä ihan kivan vinossa alkuun, sain onneksi jostain kiinni enkä enää huojunut ihan toispuolisena kyydissä. Kaivelin jalustinta hätäpäissäni, ja löysin Pomosta pari vaihdetta lisää. Siellä mä yritän kauhuissani kaivaa jalustinta jalkaan ja poni vaan kiihdyttää. Onneksi se jalustin löytyi, saatoin vähän hiljentää Pompelia. Laukkailtiin vielä yksi kierros ja sitten hiljentelin, kyllä kaks kierrosta riittää mulle vallan mainiosti.
Loppuun sitten kevenneltiin. Pomo aloitti tosi kivasti. Vähän se kyttäili taas joka suuntaan, mutta ravasi pääasiassa tosi rennosti, kääntyi hyvin roikkuvalla ohjalla ja venyi vaan alas ja alas. Mutta kun sitten kävikin jotain, ja poni ei kääntynyt. Lähdettiin taistelemaan, näppäsin raipalla, joka aiheutti sen että Pomo kyllä kääntyi, mutta toisaalta se vaihtoi askelluksensa rennosta loppuravista reippaaksi kiitoraviksi. Jippia jei vaan.
Tein siirtymän, jonka jälkeen Pomokin vähän rauhoittui. Tänään ei tosiaan ollut mikään ravipäivä, ei ei :D Onneksi mä sentään laukassa onnistuin aika kivasti, istuinki aika kivasti. Jee jee.
Sitten käveltiin. Pomo kauhisteli kulmaa niin että voi apua ja näin.
Tosiaan. Mä olin sitä mieltä että se meni ihan hyvin. Ihan ookoo :D Pomo kääntyi jo kivasti, kyllä se tästä (se oli niin suuri pettymys kun viime viikolla ei se kääntynyt, kun mä olin just kauheella vaivalla oppinut kääntämään sitä :D) Ravi oli vammasta, tosin siinä käännyttiin ja loppuravit oli kivat. Vammasta silti, kevennys vammas ja hetken se juoksi ja kääk. Laukka onnistui ihan kivasti. Istuin, kädet oli vähän paikallaan, mut aika kiva. Eikä ees pelottanu ku vedettiin täysiä, heeheeh :D
Kisat lähestyy kovaa vauhtia, mulla on nyt kuukausi aikaa. Tämän kuukauden to-do-list: Opettele pitämään ne kädet kyynerpää kulmassa ja nyrkit kiinni. Ei paljon muuta, tietenkin tässä nyt reenitään taas käsien käyttö rauhallisemmaks jne, mut toi on nyt varmaan oikeasti se suurin ja tärkein, sillä tämän päivänenkin vammaus on sellasta että joskus se on, joskus ei. Käsien asento taas on aina ja ikuisesti huono. Ja ku mä en sit todellakaan halua mennä missään koulukisoissa niin että makaan ponin kaulalla kädet ojossa, ei jei. Mulla on nyt kuukausi aikaa tapella tän kanssa :D
Kun oltiin kävelty niin keskelle ja alas selästä. Pomolla oli vähän turhan kiirus talliin. Sitten poni nopiasti pois. Ja pitkällinen odotus :D Niin pitkällinen etten noin pitkää ole ikinä kokenut.
Mutten voinut keskeyttää ja oli ihmisiä. Niinpä sain uuden kortin vasta kun tallista oli jo puolet valoistakin sammunut.
Ja olen ylpeä itsestäni, sain ihkutettua Mariannelle että oltiin maastossa :D Olin sillee "tiiäks, me oltiin maastossa blaablaa" ja hypin samaan aikaan silmät innosta kiiluen. Normaalia, täysin normaalia.
Huomiseen, josko huomenna olisi vähemmän vammaista tämä touhu. Ja nyt pitää oikeasti ja kunnolla aloittaa toi käsien kanssa tappelu. Siis ihan aikuisten oikeasti, ne PITÄÄ ja TÄYTYY saada kulmaan ja nyrkit kiinni. Vaikka väkisin :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti