Sitten olen aina ottanut tuon typerän kameran ja koittanut kuvata. Ja joka kerta lopputulos on se, että poistan kuvat vähin äänin ja uskottelen itselleni etten oikeasti näytä niin daijulta :D Siis aina ne kuvat näyttää siltä ku oisin joku haudantakaa noussut ja ääks. Sitten taas peilistä ihaillessani olen suorastaan lumoava (heheheh) Peili vääristää.
Toisaalta niin se kuvakulmakin. Tänään keksin että hihhei, jos kuvaisin vähän niinkuin sivusta päin niin ehkä sitten. Ja tosiaan, onnistuin vihdoin ja viimein saamaan kaksi oikeasti ihan hyvää kuvaa omasta naamastani. Tämä on edistystä. Tosin taidan silti tyytyä ihailemaan peiliä ja uskottelen näyttäväni niin hirveen nätiltä. Ja samalla sitten surkuttelen että miten voikin olla mun kuvat niin rumia kaikkiin muihin verrattuna :D
Tänään olin ajelemassa. Niin ihanaa, hihih. Se menee hyvin! Uskomatonta että olen hyvä siinä. Opettaja kehui ja oioi. Hyvin meni.
Tai joo. Kuulemma ajan liian kovaa. Se on jännittävää millaisia piirteitä musta aina ilmestyy. Kukapa olisi uskonut että oikeasti ja aika usein mä ajan liian kovaa. Siis tyyliin risteyksiin meen vähän liian reippaasti tai motarilla meenkin yllättäen vähän turhan paljon yli satasen (mut alamäki tai ohitus tai jotain. Ei voi siis huomata) Olen yllättänyt itseni siellä miljoonia kertoja. Olin varma että olisin täysin paniikissa ja ajaisin jokasen vastaantulevan mummon päälle. Mutta sitten olenkin näin hyvä ja loistava, ja hehe. Tänään auto sammui tasan kerran, sekin silloin kun mun piti sammuttaa auto, mut sit se sammuikin siihen kohtaan itsestään. Paremmin kuin se viime kerran "auto-sammuu-minuutin-välein" (no, se oli rata. Se oli jännää. Siellä oli pelottava poika. En kerinny keskittyä enää kaupungissa ku radalla oli niin hauskaa. Seuraava asia, en olis ikinä uskonut että hallitsen auton niin hyvin ku tuolla tein. Saatikka että jollain kierolla tavalla tykkäisin niin hirveesti siitä ku auto luisuu pitkin lumitannerta menemään. Hih)
Toisaalta oli se huonommin ku sitä edellinen kerta, mun ensimmäinen kerta jolloin en autoa sammuttanut kertaakaan. Tietenkään ei sillä silleen oo väliä. Tai niin.
Mutta onhan se nyt eräänlainen meriitti ja hieno hetki kun tajuaa ettei se auto sammunut kertaakaan. Ainaki jos on siis mä, joka sammuttelee sitä autoa vähän väliä. Silti mä olen tosi hyvä, luonnonlahjakkuus. Huomatkaa ristiriita (; Olen mä hyvä, oon ajanu ny kai joku kymmenisen kertaa? Ennen autokoulua olin ajanu kerran ponilla, pyörällä ja sit ruohonleikkurilla.
Mitäpäs sitten vielä (: Mulla on suunnitelma. Perun siis puheeni jotka taisin tännekin laittaa. Katsotaan kuitenkin ensin miten käy, hih.
Iiks, ensimmäinen julkaistu kuva jossa oon ilman hevosta, tsiisus. Nyt huomaatte kuinka siveästi pukeutuneena olenkaan kulkenut pitkin kaupunkeja, oikeen laittautunu, oikeen blingiä. Ja tää on vähän sumea. Kamera yritti parhaansa (ja käytti noin.. yhdeksän paria pattereita. Tosin ne oli vanhoja pattereita. Kuka idiootti keksi patterikameran?!)
Tää olis sellanen sivumpi. Ja tää on jopa tarkka. Mun kameralla on tällasta tietynlaista lahjakkuuttakin, heh.
Oon tollasen vanhan ja raihnasen (eiku väsyneen) näkönen. Ihan perus. Se on hyvä näyttää aina tollaselta tasapaksulta, niin ei sit järkyty porukka tai sillee.
Olen hommannut tässä dvd-levyjä. Tai elokuvia. Rakastan niitä <3 Siellä ne on mun laatikossa. Ne on söpöjä (: Kauheen materialistista, mutta mä niin rakastan niitä. Siinä on neljä koppaa, levyjä kai sit kymmenen (parhaat on aina monessa osassa) ja sit niitä on ihana katella (niitä koppia siis. Ja elokuvia kans)
Ei kyllä liittynyt mihinkään. Mutta oli pakko hehkuttaa näitä rakkauslevyjä (ja ihan siks, että kuulostaisin tällaselta rakkaus livestyle-bloggaajalta)
Heipä hei. Katotaan mitä huomenna käy (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti