Eli mulla tosiaan oli Salli, tunnilla myös Pomo, Vinski ja Evita. Salli vain mun kanssani.
Kävin hakemassa Jonnasen, koska hän ei
Marianne totesi siinä portilla että ennakkoluulottomasti kokeillaan. Näin minäkin ajattelin, kheh. Kai mä jollain tavalla luotin siihen että tänään onnistuu edes kohtalaisesti, Salli oli silloin keväällä vähän erikoinen. Ja luotin myös siihen etten putoa, en mä voi nyt kolmatta kertaa peräkkäin Sallin selästä pudota. Toisaalta mua kyllä vähän pelotti se, että jos saan sen hevosen kuitenkin suuttumaan. Päätin ottaa hyvinkin rennosti ja rauhallisesti, ihan varmuuden vuoksi vain.
Kiipesin selkään ja lähdettiin kävelemään alkukäyntejä.
Salli oli vähän säpäkkä. Se käveli ripeästi, katseli vähän ulospäin ja oli kauhean jännittyneen oloinen. Koitin pysyä rentona ja annoin ponin kävellä miten se haluaa. Uralla pysyminen oli välillä vähän hankalaa kun Sallin mielestä olisi pitänyt seurailla muita, välillä se vähän oikoi mutta onnistuin edes joskus saamaan ponin takaisin raiteilleen. Tehtiin voltteja ja ne oikeastaan onnistuivat hyvin. Heppa oli ihanan herkkä, pystyttiin tekemään voltteja "tekemättä mitään" Välillä jouduin minäkin kyllä vähän tahkoamaan kun Salli lähti karkaamaan, vaan tulipahan edes välillä niitä hyviä ja kivoja voltteja.
Saatiin siihen myös tällainen pikku tehtävä, piti pysäyttää - 10 askelta käyntiä - pysähdys - 9 askelta - pysähdys jne aina yhteen väliaskeleeseen saakka. Se kuulosti oikeastaan tosi hauskalta, mulla valitettavasti kesti sen aloitus vähän turhan kauan kun Salli päätti ettei suoraan kävely ole mahdollista vaan on yksinkertaisesti pakko koittaa tupata toisten perään. Kun lopulta sain neitiponin vakuutettua siitä ettei hevosten kuulu päättää suuntaa omin nokkineen, saatettiin kokeilla pysäytystehtävää. Se oli ihan ookoo, taidettiin kyllä jokanen pysähdys tehdä askeleen myöhässä ja jo kaksi väliaskelta osoittautui ihan mahdottomaksi tehtäväksi. Ennen sitä Salli kuitenkin pysähtyi oikein nätisti, seisoi paikallaan hienosti ja oli ihan tyytyväisen oloinen, joten se riitti minulle.
Lähdimme sitten tekemään voltteja. Kulmiin ja pitkien sivujen keskelle voltit, lyhyeltä sivulta käännyttiin aina keskihalkaisijalle jotta saatiin suuntakin vaihtumaan joka kierroksella. Marianne ei tykännyt Sallin matelusta, poni tosiaan lösähti. Ensin sillä oli kovakin kiire, mutta sitten se yllättäen päätti vain laiskistua. Mun piti saada pohje läpi ja hevosta eteen. Onnistuihan se sitten ajoittain, kun vaan uskaltauduin oikeasti käskemään enkä vaan hipsuttelemaan mukana. Mutta en mä halunnut suututtaa Sallia, joten kyllä me aika paljon tuhlattiin aikaamme myös mateluun. Voltit olivat ihan ookoo, vähän poni tunki ulos ja oli pikkasen hankalaa ajoittain, mutta joka kerta se kääntyi ja pysyttiin sillä omalla reitillä ihan kohtuu hyvin.
Siirryttiin sitten kevyt raviin. Piti vaan vähän ratsastaa eteen pitkillä sivuilla, lyhyillä hakea takaisin. Mä aloitin taas hissutellen. Rauhaisaa ravia, uraa pitkin. Koitin kevennellä kuten normaalit ihmiset, vähän toki hypin turhan ylös ja jalustimetkin vammailivat omiaan. Välistä se parani, kevensin vähän rauhallisemmin ja jalustimetkin pysyivät paremmin.
Ravissa tehtiin joitain ympyröitäkin. Se oli vaihtelevaa. Ensin Salli juurtui toisten perään eikä kääntynyt mihinkään, sitten se yllättäen kääntyikin tosi helposti ja keveästi ja sitten taas vähän juurruttiin. Ihan hyvin kuitenkin.
Kun sitten ravi sujui muuten hyvin, uskalsin vähän koittaa sitä eteenpäinratsastustakin. Vähän meinasin taas jäädä jälkeen kun Salli lähti vähänkin etenemään, mutten mä toivottavasti suuhun jäänyt kiinni. Pari vähän etenevämpää ravipätkää me saatiin, yleisesti ottaen se oli matelua. Ja pari kertaa kaahailtiin kentän toiseen päähän kavereiden perässä, eheh.
Käveltiin vähän väliin, Marianne selitti jotain että poni kääntyy nyt varsin hyvin, mutta ihan liian hitaaksi annoin sen jäädä.
Seuraavaksi otettiin sitten laukat. Harjoitusravia, piti tehdä vähän voltteja, sitten lyhyeltä sivulta laukannosto.
Olin yllättynyt kun siirryttiin harjoitusraviin, mä meinaan oikeastaan jopa istuin siellä. Silloinkin kun Salli lähti vähän kiihdyttelemään, ehkä vähän pompin, mutta ihmeen hyvin joka tapauksessa. Jes.
Meillä oli pikkasen erimielisyyksiä sen suunnan kanssa ja Salli vähän lösähteli aina välillä. Saatiin joitain voltteja sentään onnistumaan harjoitusravissakin ja koitin vähän naputella ponia mukavaan raviin.
Laukatkin olivat hyviä. Laukka nousi joka kerta ja jopa ihan helposti. Hah, ja laukka oli taas todellisen megalomaanista :D Eka nosto tuntui siltä kuin poni olisi tyyliin noussut takajaloilleen ja lähtenyt sitten pukkilaukkaa eteenpäin. Aika eri kaliiperia jos johonkin Nikkiksen pikku-ponilaukkaan vertaa.
Joo, laukka oli ihan mieletöntä. Ilmavaa ja mielenkiintoista. Samoin mun istunta. Vaikkakin on se sanottava että istuin mä siellä paremmin kuin oisin uskonut, melkein jopa satulassa välillä. Olihan se istunta aika ilmavaa ja jalat pomppivat ja kädetkin olivat ihan hukassa. Mutta parempi, en mä ainakaan pystysuoraa pomppimista harjoittanut. Laukka pysyi kivasti yllä kun pystyin jopa pikkasen huolehtimaan sen jatkumisesta. Ja Salli laukkasi mukavan anteeksiantavasti, ei vetässyt liinoja kiinni heti kun ratsastaja vähänkin heilahtaa eteenpäin :) Oikein kiva. Jalustimet eivät kyllä osanneet ollenkaan, koko ajan kengän koroissa.
Parin harjoitusravinoston jälkeen otettiin vielä jokunen nosto käynnistä. Onnistuivat nekin tosi hienosti, Salli näytti miten hienosti sitä osataankaan mennä.
Toiseen suuntaan otettiin vielä vähän nostoja, ensin harjoitusravista ja sitten käynnistä. Poni nosti hyvin, minä istuin ihmeen hyvin. Laukat tipahtelivat tähän suuntaan kyllä pikkasen herkemmin mutta muuten se oli vallan ookoo.
Sitten loppukäynnit.
Mä olin tyytyväinen, ei siinä mitään :) Vähän piti tunnustella, vähän piti varoa jonka takia ei nyt ihan kaikkea saatu irti, niin sanotusti, mutta tällaiseksi kerraksi tää oli hyvä. Istuin laukassa ookoosti, ravissa kivasti. Poni meni suunnilleen sinne minne piti. Ehkä eniten kaihersi se sisälle tunkeminen ja toisten seurailu. Muuten oli oikein hyvä kuitenkin.
Keskelle, alas selästä ja kohti tallia. Poneilla oli jotain ihmeellistä sätkyilyä matkalla talliin. Sallikin kokeili, iiks ja apua. Pysäytin hepan aina kun se yritti lähteä kipittelemään ja muutaman stopin jälkeen Salperikin osasi tulla varsin asiallisesti talliin. Harjailin hänet pois, sitten kuolaimet pesuun ja kortti kirjaukseen.
Ja jutusteltiin Jonnan kanssa. Ja Mariannen kissa, jota kutsun nyt Ramramiksi, halusi ihan välttämättä haistella Jonnan auton takarenkaita. Mä kävin sen sieltä noukkimassa ylös jottei Jonna ajaisi pikku kissaa ihan pannukakuksi :D
..Eikä aikaakaan kun Marianne juoksi tallista katsomaan ollaanko me kidnappaamassa Ramram mukaamme ja tuli sitten viemään sen minulta jotten vain varasta sitä :D
Ja kotiin.
Katselen noita videoita myöhemmin. Ja teen videota myöhemmin. Siihen ja huomiseen asti, näkemiin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti