Yksi virhe siinä on, pari juttua unohdin. Unohdukset eivät kuitenkaan haittaa, tuo virhe kyllä hieman :D Luotan siihen ettei sitä huomaa. Ainakaan kovin hyvin.
Tänään tallille, pitkästä aikaa. No, en mä viime viikolla ollut ratsastamassa, ja onhan se muutenkin ihan eri asia olla jossain muualla ja niin. Ja kaiken lisäksi satoi vettä! Ei onneksi enää illalla, pari pisaraa ajoittain. Ja siis hyvä kun sataa vettä edes vähän. Tekee hyvää.
Tosiaan, tallille ja tadaa, mulla oli Salli. Tunnilla myös Sakari, Vinski, Reetta ja Kaisa, Salli oli toisella tunnilla. Hah, oikein hyvä. Vähän kyllä epäilin tuleeko touhustani yhtään mitään, olen sitä mieltä että Salli on kuitenkin sen verran epävarma ratkaisu mulle, varsinkin loman jälkeen. Pitää kuitenkin luottaa itseensä ja hyökätä suden suuhun, kyllä se siitä.
Katselin vähän tunteja ja pieni Elvis-pulla oli pihalla. Se oli hienoa :)
Sitten vaan Sallin luo ja selkään. Lähdettiin rauhaisasti kävelemään, käyttäen vain puolikasta kenttää. Mulla oli vähän ideana että koittaisin parhaani, yritin saada parhaan mahdollisen startin loman jälkeen. Käveltiin uraa pitkin ja koitin vähän keskustella Sallin kanssa. Alkuun oli hankalaa. Poni ei ihan viitsinyt kääntyä, valui uralle ja oli erittäin hidas. Lähdin siitä käynnistä ja itse asiassa sain Sallia eteenpäin. Hyvin jopa, niin ainakin uskon. Käynti tuntui jopa reippaalta ja hyvältä.
Kääntyminen oli vaikeampaa, vähän Salli koitti seurailla ja vähän valuttiin. Ja mullakin oli niin ajatus mukana, pah. Oon ollu jo muutaman päivän vähän pimeänä -> liikkunut liian vähän ja syönyt liikaa. Joten tuossa alkukäynneissä tajusin vähän väliä että matkustelen vaan kyydissä kun on taas vähän sumentunut ajatus. Tämän ansiosta suunnan löytyminen oli hieman hankalaa, loppua kohden parani, Salli alkoi melkein jo pysyä uran tuntumilla ja kääntyi suunnilleen kun pyysin. Ei sopisi läskeillä tähän tyyliin, kuten muistamme "liike saa kehon voimaan hyvin"
Mariannen palattua siirryttiin kevyt raviin, ihanaa. Nyt pääsee oikeasti liikkeelle, josko ajatuskin kirkastuisi :D
Sallin käynnistyminen oli taas niin uskomattoman hankalaa, mutta kun raviin päästiin niin lähdin heti miten ratsastamaan ponia eteenpäin. Ei sovi matoilla, ei toki. Kevyt ravi oli oikeastaan alusta asti todella kivaa. Ensinnäkin mun keventäminen oli ihan normaalia! Ei mitään koikkelehtimista, ei mitään ongelmaa keventää "ison hevosen" ravissa. Olin jopa tasapainossa siellä, hah. Salli kääntyi alusta asti todella hyvin. Ainoa oli se, että se pikkasen tykkäsi valua ulos, muttei se niin haitannut. Ei juurruttu toisten perään, käännyttiin volteille ja ympyröille todella nätisti ja jopa ihan yhteisymmärryksessä. Ja sain jopa sen ravin kivan reippaaksi. Salli eteni kivasti, välillä hän meinasi hyytyä mutta aina päästiin jatkamaan siistiä ravia. Koitettiin pari kertaa vähän tuupata ravia vielä lisää eteenpäin, kerran onnistuttiin hyvin mutta silloin Salli ilmeisesti oli kuvitellut että kaahataan jonkun Kaisan perään ja oltiin siellä sitten hetken aikaa tahkoamassa.
Todella hyvin. No joo, pienenä ongelmana oli pelottava kulma, neitiponi päätti että se on hurjan pelottava jonka takia kulma piti oikoa iloisesti ulos tuijotellen ja lapa sisälle pullottaen. Joitain kertoja yritin ja tahkosin mutten vain onnistunut saamaan hevosta kulmaan. Lopulta Marianne käski kääntää päätä sisään ja kiusata sitä hevosta tekemällä voltteja siihen kulmaan. Tehtiin joitain voltteja, mä asettelin Sallin päätä sisään ja muutaman pyörylän jälkeen heppa ymmärsi että kulmasta on pakko mennä. Jes! :)
Käveltiin vähän ja taivuteltiin hevosia pidemmällä ohjalla. Ensin oli vaikeaa. Marianne käski tehdä "s-kirjaimia" En oikeasti tiedä mitä ne tarkoittavat, joten teen aina vaan jotain kiemurauraa ja koitan taivutella. Näin tein nytkin, sain ponin päätä vähän kääntymään ja trallalaa. Lopulta Salperilta meni vähän hermot ja sitten oltiin vähän jumppelissa :D Päätin että jatketaan nyt vaan suoraa uraa, jätetään taivuttelu. Käytin siinä ilmeisesti vähän liikaa ohjaa ja jätin toisen ohjan liian löysäksi. Ja kun Sallikaan ei ihan tajunnut että yritin kääntää sen päätä, en suinkaan ohjata sitä takaisin uralle.
Noh, käveltiin vähän ja sitten Marianne tuli auttamaan. Ja tajusin mitä tarkoittaa Mariannen s-kirjain. Ensin voltti toiseen suuntaan, siitä suoristus, sitten voltti toiseen suuntaan ja takaisin. Se oli nerokasta. Heh, tai ainakin sillä tiellä oli todella helppoa tehdä tätä asetusta ja taivutusta.
Tosiaan, Marianne auttoi meitä. Ensin toiseen suuntaan voltti, sitten toiseen suuntaan voltti. Salli lösähti, se oli todella hidas. Mutten oikein osannut keskittyä sen vauhdittamiseen kun piti miettiä milleen me nyt taivutellaan tätä ponia ja kaikkea.
Sitten sain yksin kokeilla. Onnistui, ja todella hyvin varsinkin toiseen suuntaan. Salli honasi todella hyvin mikä oli homman nimi ja kun minäkin sain selvän ja helpon tien (pieni voltti on todella helppo tie jos asetusta ajatellaan) niin sehän oli hienoa. Pää tuli sisälle todella hyvin ja pyörittiin kaunista pientä ympyrää ja Sallikin toivottavasti vetristyi edes vähän.
Tosin sitten kun piti jatkaa suoraa uraa niin tuli vaikeuksia. Pienikin ohjasote tarkoitti Sallin mielestä pienellä ympyrällä pyörimistä. Jonkun aikaa kun vaan ratsastin eteenpäin juuri ohjaan koskematta tajusi hevonenkin että tarkoituksena on kulkea uraa pitkin.
Otettiin sitten seuraavaksi laukkaa. Salli oli kuulkaas niin mato kuin hevonen voi vaan olla. Se mennä löllötteli todella laiskanpulskeaa käyntiä eteenpäin, enkä enää oikeastaan edes saanut sitä etenemään. Ja kun siis otin suurimman osan nostoista käynnistä, oli tuskallista laahustaa kuin kuolleet sinne nostopaikalle :D
Eka nosto ravista, Salperi nosti tosi hienosti ja sitten pisteltiin menemään. Tarkoituksena oli laukata ja tehdä keskiympyrä tötsien ympärille.
Nostot olivat ihan hyviä. Hitaita ja laiskoja toki kun poni ei kerran edennyt lainkaan mutta nousi ainakin hyvin ja viimeistään kai kolmannella pyynnöllä. Laukka oli ihan okei. Salli aloitti rauhallisella ja tasaisella laukalla, mutta kyllä se siitä vähän jaksoi innostuakin loppua kohden. Minä istuin ihan ookoosti, pompin toki mutta parhaani yritin. Ajoittain onnistuin, jalat vähän kyllä hyppelivät. Ja siis kun vaihdettiin suuntaa, niin Salli lösähti ihan täysin. Laukat oli hitaita, pudotteli keskenkin. Mäkin sitten aloin ilmeisesti väsyä. Lopulta onneksi ymmärsin istua vielä suorempana, vähän takakenossakin ja niin jaksoi Sallikin laukata edes vähän paremmin.
Tosiaan, laukka oli ihan hyvää ja kivaa. Ratsastaa sai eteenpäin ja kyllä se tipahteli kesken kaiken. Alkuun saatiin ympyrä siten, että poni pudotti kesken laukan mutta sain sen takaisin ja ympyrän loppuun. Sitten tuli jokunen epäonnistuminen, Salli ei vain kääntynyt ja pudotti laukan. Lopulta otin itseäni niskasta kiinni, käänsin kunnolla ja nostin takaisin jos putosi. Saatiin sitten ihan kivoja ympyröitä, vaikka ehkä korkeintaan yksi onnistui ilman laukan loppumista. Toiseenkin suuntaan ympyrät onnistuivat, mitä nyt laukka ei pysynyt yhtään yllä ja ekalla kerralla poni vain kaahasi ohi tehtävän :D
Siirtymät raviinkin olivat jopa ihan kivoja. Ainakin siis ne jotka tein itse. Istuin ihan hyvin, suorassa ainakin toivoakseni. Ja siirryttiin oikein nätisti silloin kun halusin.
Sitten vain loppukäynnit ja mä olin niin kuollut. Ei näin, heh.
Marianne oli kovin tyytyväinen :) Kyseli mitä mieltä mä olin ja oli vaan niin tyytyväinen siihen kuinka hyvin se tänään sujui.
Kyllähän se sujui, olen tyytyväinen. Kaikki meni nätisti, paremmin kuin viimeksi. Mikä on kuitenkin ihme, muakin jännitti pikkasen ja olin ihan väsynyt ja tauko ja kaikkea. Mieltsii, heh. Ja siis niin. Laukassa saatiin käännettyä ja nostettua takasin, tosi hyvä. Ravi oli erittäin ja todella kivaa. Ja saatiin suunnaton ahaa-elämys siinä taivuttelussa. Oikein hyvä.
Mutta loppukäynnit oli kamalat :D Ne on nyt olleet aina. Salli on niin lösö ja yhyy ja sitten se koittaa tunkea keskelle ja sitten sitä ottaa päähän kun ei se pääse :( Sitten vähän kyttäillään kulmaa ja oi'otaan. Ärsyttävää :D Vaikka ne on loppukäynnit niin ei silti ihan pellolle sovi heittäytyä, eikä varsinkaan kökötetä keskellä seisomassa ennen aikaisesti.
Lopulta päästiin keskelle ja alas selästä. Sitten ponia talliin. Marianne oli ilmeisesti tosi tyytyväinen, matkalla se totesi että olisko tässä mulle nyt hevonen :D Niin niin, tai siis ihan kivahan Salli on. Mutta olen silti tällainen outo lapsi, enkä pidä tuosta määritelmästä. Voin kyllä, ainakin tällä hetkellä, mennä Sallilla. Ei siinä mitään, ihan hyväkin voi olla jos menisi jollain enempi ja siis Salli on kuitenkin hauskanen. Mutten mä mitään monta kuukautta jaksa samalla mennä, edelleenkään. Tykkään niin monista hevosista etten voi :D
Mutta joo, Marianne oli sitä mieltä että jollain tavalla Salli sopii mulle ja että tänään oli niin vaan hyvä päivä kun ei tullut edes mitään tappelua. Jeah. Hyvä näin :)
Harjailin pienen Salperin pois ja lähdin sitten kotiin päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti