Mutta saan ne vasta tiistaina, joten odotellaan rauhassa. Voitte muuten viikon ajan miettiä "en järkyty kun näen kuvien laaduttomuuden", olen nimittäin järkyttynyt jo puolestanne ;)
Pyöräilin tallille, hui kun on jo kylmä. Lukasin taulun, mulla Elvis, tunnilla myös Pomo, Sulo ja Vinski. Plus että Kalifornia tuli sinne myös. Elvis oli ekalla tunnilla, joten kattelin tunteja.
Hennan tultua käytiin nopeasti harjailemassa Elvis paksukainen. Täti keskusteli ponin kanssa siitä kuinka pitää olla rauhassa ja minä keskustelin että en mä putoa kun ei Elvis mua voi pudottaa. Et sillee (:
Lähdettiin kentälle päin ja Elvis osoitti kuunnelleensa. Se veti kilareita heti kun ulos päästiin ja kaikki oli ihan puhistavan pelottavaa että piti ihan heitellä volttia mun ympärillä ja jeah! Poni rauhottui nopeasti ja päästiin kentälle. Siinä kävellessä mä katoin sillee "o-o" sinne kentälle, nimittäin puomien ympärille oli ilmaantunut tolppia, estetolppia. Mä mietin siellä että ethän sä nyt oo tosissas, pliis. Mä en kestä :D Oonhan mä miettinyt että hyppääkö nuo jotkut ennen talven tuloa. En kuitenkaan tarkoittanut että meidän pitäisi ylittää mitään puomia korkeampaa. Ei, ei, ei, ei. Ei tosiaan.
Elvis kentälle ja kiipesin kyytiin, lopulta lähdettiin sitten kävelemään. Poni oli vallan reipas ja tolppia kannettiin kentälle yhä enemmän. Mulla oli sellanen järkyttynyt ja suorastaan epätoivoinen fiilis koko jutun suhteen. Koitin sitten vaan rauhottua, mikä oli harvinaisen hankalaa kun kenttä täynnä estetavaroita ja ponikin oli niin reipas ja pellollakin ajeli joku traktori ja oli pimeetäkin ja kaikki oli niin jännää ja kamalaa.
Tälleen siis. Ja olivat alkuun siis puomeina, kun ne esteiksi nostettiin niin ne olivat jotain korkeintaan parikymmentä senttisiä pikkuristikoita. Ja aivokuolio, toi kolmonen oli koko ajan puomina, sori :D
Käveltiin siis hetki ja meni ihan kivasti. Mä koitin vaan rauhottua, poni vähän pelkäsi mitä milloinkin, mutta se kulki kuitenkin sinäänsä oikein nätisti. Sitten lähdettiinkin raviin ja tultiin heti tätä rataa puomeina. Mä menin sitten hienosti mallia näyttämään kun tajusin mitä piti tehdä. (ja tietenkin ohitin ton kakkosen, heh :D)
Elvis oli vallan.. Reipas. Mulla oli vähän vaikeuksia kun poni oli niin reipas. Me kipsuteltiin ykkösen yli, sitten tultiin porttipäähän ja Elvis oli aina IHAN varma että siellä on mörkösiä, joten tultiin tuolta aika vauhdilla. Välillä pyörinkin kolmosen ympärillä jollain voltilla jotta poni vähän rauhottuisi. Välillä en, ja silloin laseteltiin koko pitkä sivu reipasta laukkaa jota en sitten millään saanut alas, ja Marianne menetti uskonsa tähän touhuun ;)
Kakkosen yli päästiin ihan kivasti, kolmosella jopa vähän ehkä rauhotuttiin (ehkä se kyyläsi traktoria, eikä siksi voinut kaahailla?) ja nelosenkin yli päästiin ihan osaavasti.
Sitten meillä oli asiaan kuuluvasti pikkasen ongelmia. Tai ei Elviksellä. Mutta poneilla oli taas muurahaisia pöksyissä ja siellä toteutettiin taas itseään. Me oltiin onneksi silloin aina niin kaukana ettei Elvis kerinnyt toisten mukana pelästyä mitään (: Mutta joo, Sulolta pudottiin ja vähän tän jälkeen Marianne sitten kiipesi Sulon kyytiin.
Sitten ravailtiin edelleen puomien yli, Marianne ja Sulo johdattivat meitä :D Ja joka kerta rata meni miten meni. Tai ihan hyvin, mutta mutta. Vähän oli hankalaa kun Elviksellä oli liikaa vauhtia, mutta yritys on tärkein (;
Sitten nosteltiin puomit ylös maasta ja jatkettiin. Mentiin vähän ristiin rastiin, ravista piti aina hypätä (eikä edes törmätty kehenkään ;) ) Ensin ravailin Elviksen kanssa pari ympyrää tuolla peltopäässä, ku aina oli joku edessä joten en viittinyt. Sitten lopulta ohjasin Elviksen kohti hurjan suurta ykkösestettä. Mentiin sinne ihan kohtalaista ravia, tai ei ainakaan poni juossut hulluna alta.
Sitten, tietenkin ihan pikkasen ennen estettä Pomo alkoi pomppia. Pomo oli siis siinä nelosesteen kohilla. Mä mietin jo että perskules, pakko kääntää taas, en viitti hypätä jos sit Elvis päättäki vaikka kiidättää mua ympäri kenttää jos toi Pomo tossa nyt pomppii. Sit ajattelin että njää, tuskin mä putoan :D
Leiskautettiin tän uskomattoman suuren esteen yli ja miten käy? Poni oli ilmeisesti tsiikaillut Pomoa kovinkin intensiivisesti, nimittäin siltä meni jalat alta ja me kaaduttiin!
Siinä kun kaaduttiin niin pohdin että jahas, nyt kaadutaan. Se tuntui ihan siltä ku oltais vajottu maan sisään. Mulla jäi reisi vähän ponin alle, ja ohjatkin käteen. Elvis loikkasi melkoista kyytiä ylös maasta ja mä sitten perässä. Wauh, hyvin mielenkiintoista :D Elvistä taluteltiin, katottiin roikkuuko nyt jalka irtonaisena ja sillä välin mä suurinpiirtein räkätän mielessäni että olipas mielenkiintoista.
Elvis oli elossa, joten kiipesin takaisin kyytiin. Marianne sanoi että voin hypätä jos tuntuu siltä. Tietenkin. Taatusti. Ei tähän nyt voi jättää (ja ku mua mietitytti että pelottaako) Hetken lölläilin peltopäässä, sitten vaan poniotus raviin ja menoksi. Elvis taisi säikähtää mua enemmän, raviin se siirtyi viiveellä, ravissa kaahasi ja kun lähestyttiin estettä poni tuntui kauhean epäröivältä ja mutkaselta. Yli päästiin ja jatkettiin homma loppuun. Tosiaan, menin tässä tän radan kahdesti peräkkäin.
Eka este ylittyi ihan ookoosti. Poni aina vähän oli sen tyylinen että mua aina jännitti että mennäänkö yli vai ei. Esteen jälkeen poni siirtyi laukkaan, mulla meni aikaa ennen kuin se siirtyi raville. Kakkosen ylitys oli aina jotenkin vaikeaa, tein sinne ihan naurettavia minikäännöksiä, lohduttauduin sillä että este on minimaalinen. Senkin jälkeen hieman laukkaa. Sitten puomille, tässä Elvis aina rauhottui niin kivasti eikä enää vaan juossut alta pois. Tämän ansiosta neloseste ylittyi aika kivasti, Elvis kun ravasi sille rauhallisemmin joten muakaan ei jänskättänyt tämä homma niin hirveästi. Ja nelosenkin jälkeen Elvis siirtyi laukkaan ja siinä meni taas aikaa ennen kuin sen sai alas.
Kävelin hetken kun ajattelin kellon olevan hirveän paljon. Marianne kuitenkin kysy että menenkö vielä, joten päätin mennä. Tämäkin rata sujui aika samaan tapaan. Poni vähän kaahaili ja mä koitin vaan pysyä kyydissä ;)
Sitten loppukäynnit.
Joka tapauksessa mä olin ihan tyytyväinen. Tai kaikkeen nähden. Pimeää, ponit hypänny ties kuinka "paljon" sitten kenttärempan, Mariannekin vielä alotti tunnin selittämällä että "ne voi innostua ja blaa blaa", mä oon hypännyt niinkin vähän, ja Elviskin kaahaili.
Kaikkeen nähden oon ihan tyytyväinen. Mä pysyin kyydissä (paitsi kaatumisessa :D), uskaltauduin tekemään vaikka jännittikin vallan kamalasti. Hei, mä hyppäsin oikeasti ponilla pimeässä, kylmässä ja ponikin hypännyt montahan kertaa sitten heinäkuun! Wou, vähänkö ylitin itseni ;) Tosin kyllä mä siellä mietin että luojan kiitos mä menen sitten edes Elviksellä. Elvis on kiltti paksu pullamössö-poni.
Joo. Ja katsokaa, nyt elämäni "pisin" rata on kolmen esteen ja yhden puomin rata :'D Tätä sietää juhlia.
Okei, se esteiden ylitys itessään oli... Aika karmean näköistä varmastikin :D En mä nyt olettanut että poni hyppää niin korkealta, enkä osannut edes hypätä ravista, ja kaikki on huonosti :D No, ainakin jalustimet pysyi, enkä mä nyt ihan täysin kaulalla lojunut? Vaan kyllä mun esteen ylitykset oli aika etupainoisia, ja älyttömiä, hehe :D
Ja miettikääs, viimeks hyppäsin Elviksellä sillon ku hyppäsin ekaa kertaa. Tätä voi jo kutsua kehitykseksi, me hypättiin ravista ja mä pysyin jotenki mukana ja noin monta estettäkin. Eikä juostu siis ympäri kenttää tukka putkella, eikä siis ohitettu esteitä miljoonaa kertaa ja sillee :D Hyvä minä!
Vaikkakaan en mä vieläkään löytänyt sitä jotain. Ehkä sit joskus, tai sit ei. Mutta nyt osasin jopa ajatella tätä esteiden hyppäämistä hyötymielellä: Poni kävi kuumana, nyt pärjätään paremmin taas jos se joskus taas haluaa olla noin reipas ja iiks. Tosin sekin taisi liittyä esteisiin lähinnä aasinsillan kautta. Hyvä yritys silti :)
Joo, sitten keskelle ja alas selästä. Poni talliin, jonne tultiin hyvinkin sopuisasti. Kun sitten harjasin Elvistä niin huomattiin Hennasen kanssa että poni ihan vuotaa kuiviin (tai sitten pikemminkin sieltä tuli pari milliä verta :D) Kävin sitten Mariannelle kauhistelees että nyt Elviksestä tulee verta ja pääsinkin sitten kylmäämään ponin jalkaa. Toisin sanoen kykin Elviksen jalan vieressä parikymmentä minuuttia vesiletkun kanssa :'D Poni tuskasteli siinä yläpuolellani että niin on tylsää.
Kortin kirjaus vaan ja Hennakin tulee ens viikolla. Kaikki kaverit käy tälleen vuoronperään, katsotaan viihtyykö tämä yhtään kauemmin ;)
Ensi viikkoon, jos saisin sitten niitä laadukkaita otoksiakin :D Tosin oli siellä oikeasti tosi hienojakin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti