Lukasin taulun, ja mulla oli Elvis. Ei kovinkaan mukavaa näin suoraan sanoen, näin sieluni silmin kuinka se menee tänään ihan yhtä huonosti kuin eilenkin. Tunnilla myös Evita, Pomo, Laki, Nikkis ja Salli ja Elvis oli siis jo ensimmäisellä tunnilla.
Katselin siinä sitten tunteja ja pohdiskelin. Välillä pohdin kuinka surkeasti se menee taas, ihan varmasti ja möksmöks. Sitten aloin ajatella että ehkä sittenkin, jos se meni eilen huonosti jotta voisi tänään mennä hyvin tai jotain.
Kävin harjailemassa Elvistä ja nakkasin sen varusteisiin. Kentälle ja nousin selkään.
Odottelin pientä Mariannea vyötä kiristämään. Elvis tuijotteli korvat hörössä pelottavaa porttipäätyä, ja kun vyötä kiristettiin meinasi ponipoika hypätä Mariannen syliin. Juu, tosiaan. Lakihan se siinä taapersi vierestämme, tokihan nyt sen takia kannattaakin jyrätä täti alle.
Lähdettiin sitten kävelemään. Peltopää oli rajattu pois käytöstä. Käveltiin ihan muutama kerta tuolla porttipäässä ennen kuin sekin rajattiin pois. Ja iloisia uutisia, Elvis jopa ymmärsi kävellä ihan rauhassa siellä! Vähän se mulkoili pahasti ja vähän koitti sisälle valua, mutta käveli kuitenkin sätkymättä ja sekoamatta siellä porttipäässä, jee :)
Samoin Elvis oli erittäin rauhallinen. Siis suoraan sanottuna laiska. Se mateli eteenpäin erittäin rauhaisaa käyntiä, koitin ratsastaa eteenpäin mutta emme vain löytäneet sellaista hyvää ja etenevää tahtia, kun aina se poni sitten hiipui matelun puolelle. Ainoa pienen pieni juttu, joka oli edelleen huono, oli se että yhä edelleen Elviksen mielestä kaikki muut pollet olivat tosi pelottavia. Ei se kyllä juossut karkuun tuli hännän alla, ainoastaan tunki aitoihin ja hidasteli jos toiset tulivat viiden metrin säteelle.
Joka tapauksessa poni oli paljon parempi kuin eilen.
Lähdettiin sitten käynnissä väistelemään. Tultiin keskihalkaisijalle ja siitä sitten väistettiin uralle. Alkuun väistettiin pari kertaa oikealle, sen jälkeen sai itse valita kumpaan suuntaan väistää. Vaikeaa oli. Tai mä yritin kyllä parhaani mukaan, mutta aina se poni vain käveli sinne uralle. Mä koitin ja yritin, koitin saada vasemman pohkeen väistättämään ja vasen ohjakaan ei saanut kiskoa ja oikea ohja vois olla tuntumalla. Mutta siltikin se poni vain käveli uralle, ei väistänyt. Mariannekin asiasta sanoi, ja mä epätoivon partaalla mietin että mikä on tää suurin ongelma nyt tällä hetkellä.
Kun sitten saatiin väistää kumpaan suuntaan haluttiin, niin kokeilin väistää sinne vasemmalle. Helpompi suunta väistää kun saan väistättää oikealla pohkeella. Ja halleluja vaan, ponihan jopa väisti! No okei, olihan se sellasta että väistöaskelia ja sitten poni meni ihan kieroon ja asento lähenteli mukiloitua banaania, mutta ei sen niin väliä. Pääasia oli se, että poni oikeasti väisti. Siis oikeasti, väistöaskelia, wuhuu. Vaikka väistö ei esteettisesti kaunis ollutkaan, niin oli toi silti parempaa väistöä mitä nyt yleensä on tullut. Kun nyt se oikeasti astui ristiin
Tän ensimmäisen vasempaan suuntaan väistön jälkeen alkoi sujua myös toiseen suuntaan. Mä sain ilmeisesti ideasta taas kiinni ja onnistuin siirtämään sen myös vasemmalle jalalle. Tän jälkeen väistöt oikeaan sujuivat ihan ookoosti. Poni otti joitain ristiaskelia ja kulki ihan vimppelissä. Väisti kumminkin ja alkoi se aina oikein hyvin. Ja väistöt vasempaan sujuivat sitten vähän paremmin. Poni kulki pidempään suorana, sain sen suoristettuakin välillä ja oli muutenkin helpompaa. Mutta voi vitsit kun olin sitten tyytyväinen :) Poni hei VÄISTI!! Koska ees ollaan viimeksi väistelty?
Tän jälkeen siirryttiin kevyt raviin ja jatkettiin samaa hommaa. Väistöjä, kumpaan suuntaan vaan. Elviskin jopa ravasi rauhassa, eikä vaan juosta kipitellyt alta pois. Vähän sen oli kyyläiltävä porttipäätä, onhan sitä ravissa toki paljon enemmän aikaa tuijotella kaikkea (eiku hetkinen)
Ja väistöt. No alkuun oli todella haasteellista. Ku piti keventää ja koittaa väistää ja en oikein tiennyt paljon pitää pidättää ja kääks. Yrityksen kautta se alkoi kuitenkin jotenkin sujuakin. Tai tuli sieltä joitain väistöaskelia, ja nekin oli ihmeen hyviä. Ei nyt mitään "liu'utaan hienossa ravissa sivulle" mutta ainakin sellasta "ravataan tosi hitaasti ja otetaan pari askelta sivulle" ;) Olin kuitenkin oikein tyytyväinen.
Poni kääntyi myös ihan nätisti, välillä sen oli tietenkin leikittävä aivokuollutta ja tosi järkyttynyttä. Tai eihän siinä oo mitään järkeä että poni pelkää henkensä edestä ja silti juoksee näitä pelon aiheuttajia kohti?
Istuttiin sitten alas ja jatkettiin harjotusravissa samaa hommaa. Elvis muuten ravasi ihmeen tasaisesti, ei aloittanut sitä juoksen-kävelen säätämistään. Se ravaili sellasta mummoravia, jouduin ratsastamaan arvon matoa jopa eteenpäin. Välillä se sitten järkyttyi ties mistä ja otti sitten jokusen reippaamman raviaskeleen, mutta muutoin tosi rauhassa ja hyvin. Vaihteen vuoksi.
Väistöt onnistuivat taas varsin kivasti. Mun oli helpompi keskittyä tähän väistelyyn kun sai istua alas ja niin. Kyllä sieltä niitä askelia tuli taas. Tietenkin välillä vaan ravattiin sinne ja välillä mentiin vimpulaan, mutta jokunen hyvä askel tuli, ja se oli oikein hyvin.
Marianne totesi että mulla alkaa se väistö hyvin, mutta sitten se menee pieleen. (ei se nyt pieleen sanonut, näyttää niin järkyttävältä tossa :D) Mm-m. Mä menetän ponin siinä keskellä ja sitten se on vinossa ja en saa suoraksi. Ongelma voi olla ihan hyvin tyyliin pohje- tai ohjastuntumassa tai jossain vähän syvällisemmässä.
Heh, ja kerran Elvis väisti ihan täydellisesti ;) Se väisti nätisti ja suorassa. Ainoo vaan kun se väisti niin sen takia että se pakeni Nikkistä sivu suunnassa. Marianne ei sitä tietenkään uskonut, sen mielestä poni tietenkin väisti ihan mun pyynnöstä. Ja paksat mä sitä ponia saan noin suorana ja lennokkaasti väistämään itekseni, heh.
Tehtiin tuolla välissä jokunen kerta väistöjä myös käynnissä. Sujuivat aina vaan paremmin.
Homma jatkui niin että nostettiin laukka heti väistön jälkeen. Väisteltiin ensin vasemmalle ja nostettiin siis oikeaa laukkaa.
Tein aina välillä väistöt käynnissä, useimmiten koitin ihan ravista. Aina ei mahtunut (:
Joo, Elvis intoutui. Se alkoi ravissa juosta vähän alta pois. Kyllä se ihan hyvin ravaili, mutta sitten se aina välillä innostui ja juoksi alta. Tai silleen.
Väistöt sujuivat ihan nätisti. Tosin loppua kohden meni vaikeaksi kun poni vaan juoksi alta ja koitti ennakoida nostoa. Tämän takia oli välillä ihan kivakin ottaa väistöt käynnissä, ravissa kun oli hieman vaikeaa koittaa väistää kun ponin elämäntehtävänä on vaan juosta alta pois.
Laukkoihin olen myös tosi tyytyväinen. Oikeasti. Laukat nousivat tosi hyvin, ensimmäinen nosto epäonnistui ja sen jälkeen nousivat ekalla pyynnöllä, ravista ja käynnistä ihan yhtä hyvin. Ja ponikin oli ihan lapasessa. Siis kun yleensä se laukan nostaminen on sitä tykinsuusta lähtemistä, tänään poni oikeasti nosti rauhallisesti sen laukan ja laukkasikin ihmeen rauhassa.
Ja mä istuin laukassa tosi hyvin. Ihan älyttömän hienosti. Raviin siirtymissä pompin vähän ja välillä nousin jalustimillekin. Ja jos keskittyminen herpaantui niin aloin pomppia. Mutta kun ajattelin niin mä istuin oikeasti aivan mielettömän hyvin siellä laukassa, täysin pomppimatta :) Jes. Ponin sai siirrettyä laukasta raviin tosi hyvin, ilman muttailuja siirryttiin hitaampaan askellajiin (melkein) heti kun vain pyysin. Ja sain mä käännettyäkin, tosin toiseen suuntaan vaan. Oikeessa kierroksessa poni vain juoksi kuuntelematta mun kainoja pyyntöjä, vasempaan kierrokseen se kääntyi oikein mallikkaasti.
Tosi hyvää laukkaa kaikin tavoin.
Sitten loppukeventelyt. Ne olivatkin jo vähän vauhdikkaammat. Elviksen mielestä porttipää oli peloittava ja laukkaakin olisi pitänyt jatkaa. No, vedeltiin liitoraveja siellä, välillä sain ponin rauhottumaan ja sitten taas lähdettiin reippaampaan menoon. Ihan asiallisesti se kuitenkin kulki, joten ei se sitten mitään.
Loppukäynnit, todella ärsyttävät. Poni teki koko ajan niitä raivostuttavia hytkähdyksiä eteenpäin (;
Mä olin oikein tyytyväinen. Eilen huonompi ku aikoihin ja nyt näin yllättävän hyvä. Väistöt sujuivat tänään ihan tosi kivasti, en olis uskonut. Ja laukka oli mieletöntä, oijoi. Siis se laukkaaminen oli niin pehmeetä, kun mä kerrankin osasin ihan tosissaan istua siellä :D
Tjoo. Käveltiin ja sitten keskelle. Alas selästä ja poninen talliin. Kaikki kuntoon ja kohti kotia. Vielä on kolme kertaa jäljellä. Tai enää. Joka tapauksessa. Ensi viikkoon. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti