Tunnen itseni oudoksi kun selitän suurin piirtein kaikki ratsastusasiat me-muodossa. Tai siis, kun sinne ht.nettiin vastailin niin totesin: Meidän täytyy korjata tuota ja meidän pitää kiinnittää siihen huomiota :D Mutta mä ja hevonen ollaan kokonaisuus.
Okei, olin tänään tallilla, eikös ollutkin jännä juttu. Saavuin aika ajoissa ja autoin yhtä tyttöä Lakin kanssa. Ja Mariannekin sitten saapui ihmettelemään kuinka minä olen jo nyt täällä. Ja tänään oli lievästi täyttä. Mutta koulut toisaalta alkaa taas kohta niin johtuisiko siitä? (huomenna kouluun...)
Ja olin hyvin yllättynyt huomatessani että menen Elviksellä. Siistiä. Tosin mietin että Mariannella on jotain mua vastaan. Tai miettikää. Kun nyt olen Sulolla mennyt niin mukana ollut ehkä Sakari, tai ehkä Vinski puolet tunnista. Korkeintaan. Nyt kun minä taas pitkästä aikaa menen Elviksellä, eikös tunnilla ole mukana Pomo, Kaisa, Sakari ja Vinski. Siis kaikki pelottavat :D Jes. Pohdin myös että millä tuulella mahtaa poni olla. Kun näinä viime kertoina se on ollut niin vetelä ja laiska ja rasittava. Tullut mieleen että tarvitsisi raipan mukaan sille kun ei se poni vaan muka jaksa liikkua. Tulin kuitenkin siihen tulokseen että nyt meillä on kannustimia, Elvis siis varmasti jaksaa liikkua.
Ekalla tunnilla pääsin taluttamaan Nikkistä. Ja sillä oli oikein hauskaa. Nikkis oli hyvin hermoheikolla päällä alkutunnista ja tuli jotain lähtöjä. Sain kuitenkin pidettyä kiinni ponista ja ratsastajakin pysyi selässä. Joten ei se mitään. Toisen tunnin katselin kentän laidalla (Ja Roosakin käyttäytyi jokseenkin uskomattoman hyvin. Portille, portille, portille, itken Elviksen perään. Ja Elvis vaan kulkee ja miettii että, joo en tunne tota.)
Sitten oli meidän tunti ja kapusin selkään. Olipas Elvis taas oudon tuntuinen, näin pitkästä aikaa (pitkästä ja pitkästä) Alkuun käyntiä ja vähän katselin että mitä poni tykkää näistä hirviöistä. Otin jotain voltteja ja vähän pysähdyksiä.
Ja hei, Elvis meni aika kivasti. Se kääntyi, ei säikkynyt mitään. Tosi kivasti meni kyllä.
Sitten Marianne palasi vessasta ja siirryttiin kevyt raviin. Mentiin oikeaan kierrokseen ja ei poni vaan kääntynyt. Mä koitin ja koitin, koitin pitää ulko-ohjankin mukana, mutta ei! Yksi voltti onnistui siihen kierrokseen. Ja sitten vielä kun kentällä oli vesilammikoita niin.. Elvis ajatteli hukkuvansa niihin, joten kulkumme oli hyvin hauskaa.
Ravattiin toiseenkin suuntaan ja otin sitten voltteja. Elvis meni tosi kivasti, reippaasti, ja kyllä se vähän säikkyi Sakaria ja Vinskiä. Toisin sanoen kun ne tuli liian lähelle, meidän vauhti vähän hiipui. Tosin sain ponin kyllä aika hyvin takaisin raviin ja välillä pystyttiin ihan ravaamaan vaikka hirviöt meneekin ihan vierestä. Hyvä.
Kun oltiin vähän ravailtu, lähdettiin tulemaan koko ajan kokorataleikkaata. Mentiin siis harjoitusravia ja siinä kentän keskikohdalla oli tarkoitus ottaa parin askeleen käyntisiirtymä. Muutaman kerran ei poni millään kääntynyt kentän poikki, muuten se meni ihan hyvin. Siirtymät oli vähän hitaita, kun ponilla oli vauhti päällä. Hmm, niin ja toiseen suuntaan se kokorataleikkaa oli vähän merkillinen kun vesilammikot oli kulkureitillämme.
Mutta periaatteessa Elvis meni kauhean kivasti ja kai me jotenkin onnistuttiin.
Kun oltiin hinkattu siirtymiä tarpeeksi kauan, taidettiin vielä hetki keventää uraa pitkin ja sitten käyntiin. Käynnissä lähdettiin tekemään sitten seuraavaa: lyhyen sivun keskeltä käännyttiin keskihalkaisijalle. Siitä väistettiin uralle ja sitten laukannosto. Ja päätyyn sai tehdä laukkaympyrän jos oli tilaa.
Meidän väistö oli aika jännää. No Marianne ei tullut auttamaan, joten kai se jotenkin onnistui.
Tosiaan se väistö ei tuntunut kovin hyvältä, Elvis kulki jotenkin kaula linkussa ja en vaan kyennyt suoristamaan sitä ponia. Mentiin jotenkin turpa edellä sinne uralle. Mutta hyvä puoli on se, että kyllä mä aina välillä tunsin pari väistöaskelta.
Sitten se laukannosto. Kaipa olen jotain oppinut. Nimittäin kun ekan kerran koitin nostaa, poni siirtyi vain raviin. Kuitenkin mä jatkoin yrittämistä ja tädää, meillä oli laukkaa! Ja se oli noin helppoa, nousee kysymys, miksen ole aiemmin tehnyt tätä. Miksi mä aiemmin odottelin aina sitä pitkän sivun alkua ja koitin kerran nostaa. Tyhmä kun on.
Joo, Elviksellä oli siis todellakin meno päällä ja laukka sen mukaista. Pompin ihan hirveästi. Mutta siihen on syynsä. Ensinnäkin kun heti alkuun tuli kaksi kulmaa, joissa tietty pompin. Ja sitten kun oli niin kova vauhti ja kun en voinut keskittyä istumiseen kun jouduin katsomaan ettei juosta ketään päin :D Ja koska olen nyt laukannut Sulolla, siellä pysyy paremmin.
Laukka sujui periaatteessa kyllä ihan hyvin. Elvis nyt kiisi vähän turhan reippaasti ja mä onnistuin istumaan vaan joskus. Mutta ainakin mä hiljensin lähes joka kerta (vaan ekan noston jälkeen poni hyytyi itse) Pääsin harjoittelemaan siis tällaista laukasta raviin siirtymistä. Olipa sekin siis vaikeaa, kun ensin jouduin hetken taistelemaan että poni ylipäänsä siirtyi raviin ja sitten kun mä vähän turhan paljon heiluin ja huojuin ja seisoin ehkä jalustimillakin. Mutta ei me ketään jyrätty ainakaan.
Yksi laukkaympyrä me tehtiin. En paljon uskaltanut kokeilla kun tuntui että aina on joko Vinski tai Sakari siellä kentän keskellä ja ei mahduta. Ja sekin rajoitti kun Elvis juoksi niin kovaa :D Mutta yksi ympyrä ja istuin siinä sitten ihmeen hyvin.
Niin, ja laukka ei noussut suoraan käynnistä, tuli oikeastaan aina (paitsi kerran) pari raviaskelta väliin.
Toiseen suuntaan kun väistettiin niin Marianne päätti sitten kerran väistää mun kanssa.
Sitten loppuravit. Ravailtiin kahdeksikolla ja Marianne päätti alkaa hokemaan taipumisesta mulle. Kun hevosen pitää taipua siellä ja sitten suoristua tuossa. Mutta kun. Sitten tulee ongelma :D Alan meinaan tsiikailemaan hepan päätä ja miettimään että onko se nyt tarpeeksi kääntynyt. Ja sitten kun toiseen suuntaan ei näe kunnolla että onko pää oikeassa asennossa kun siinä on harja edessä.
Noh, koitin siinä parhaani mukaan Elvistä taivutella. Kaipa se jossain määrin meni oikein, mutta ei varmaan tarpeeksi. Ja kovin suorana ei päästy menemään kentän poikki koska vesilammikot oli edessä ja koska Elviksellä oli kriisejä muiden kanssa (tai sitten oltiin ravata jotain päin :D)
Sitten loppukäynnit ja olin oikein ilkeä Elvikselle. Kuljettiin siellä Sakarin perässä, Vinskin perässä, niiden välissäkin. Mutta ei näemmä ollut kovin pelottavaa. Ja kyllä se oikeastaan meni aika kivasti. Kaikki askellajit sujui, pari kertaa se vähän väisti tai hiljensi kun hepat tuli mutta suostui kyllä ihan kulkemaan. Väistöt nyt onnistui jossain määrin (jaa-a siinä oli lammikoita... Mahtoikohan poni vaan väistää niitä) Ja Elvis oli oikein mukava. Viileä ilma niin ponikin jaksaa liikuttaa isoa ahteriaan eteenpäin.
Tosin Elvis oli alkutunnista ihan järkyttävä. Ihan väkisin olisi suuntaa vaihtanut. Ihan samanlainen kuin Sulo. Tosin Elvis uskoi vähemmällä ja kokeili vaan kahdesti :D
Sitten keskelle ja poni karsinaansa. Sitten poni pois. Ja oikeasti mikä sen ongelma on. Kun joskus joku pään harjaaminen oli kauhea näytös ja piti oikein varovasti harjata. Ei saanut päähän melkein edes koskea. Nyt se on ihan rauhassa ja saa päätäkin harjailla. Hmm. Ei ole sama poni. Vaan kivempi näin.
Ja muuten, ei kannata tunkea naamaansa ponin turpaan jos sen nenä vuotaa. Ei ole kovin kiva tunne kun on suu täynnä räkää :D
Olipas kyllä oikein kiva mennä Elviksellä. Nyt kun se oli vielä näin mukavalla päällä. No okei, vauhtia olisi voinut olla vähemmänkin, mutta parempi näin.
Ja oikeasti mä olen jotenkin säälittävä.
Ajattelin että tänään mä kysyn yhtä jutsunkia. Loppujen lopuksi pyöräilen kotiin ja mietin: Mut ku Marianne näytti niin kiireiseltä, ei sovi häiritä. Niin ja ku voihan sitä myöhemminki kysyä. Niin ja olishan sitä voinu aiemminki kysyä, ettei tarvis keskellä yötä häiritä. Niin ja ku enhän mä voinu kysyä ku on paljon ihmisiä nauramassa mulle (yksi ihminen :D) Niin ja ku Marianne jutteli jollekkin.
Ah, olen hyvä keksimään tekosyitä miksi on hyväksyttävää etten ole vieläkään saanut kysyttyä.
Mutta oikeasti. Kun mä annoin sen kortin kirjoitettavaksi ja ihan vaan ajattelin että voisihan sitä nyt kysyä, niin huomasin kuinka käsi tärisi. Hyperventiloin siinä suurin piirtein jo ajatuksesta. Olisi varmaan pitänyt oikein pökertyä siihen..
Olen säälittävä, miksen mä saa kysyttyä asioita, kun jotkut nyt kyselee paljon enemmän ja paljon tyhmempiä juttuja.
Katsotaan elänkö huomenna vielä kun kouluun pitää uskaltaa! Wish me luck vai miten se menikään :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti