Aamusella sitä heräsin. Seitsemältä. En tiedä, kellokin soi vasta kahdeksalta. Olin kummallisen pirteä ja hereillä aamusta lähtien ja tein suorastaan lauleskellen eväitä ja söin jopa aamupalaa (ja kaikki tekee aaltoja)
Puoli kymmenen maissa lähdin polkemaan tallille, ja paikalla olin ihan hyvissä ajoin. Päätin autella Hennaa Sallin harjauksessa, totesin, että Pomo osaa kyllä harjata itsensäkin :) Tuli vielä säätöä lähtölistain kanssa ja Jonnakin kiskoi puolet mun hiuksista irti letittäessään mua.
Kisojen alettua kateltiin vähän ratoja ja pohdiskeltiin. Pomolla oli suoritettavana kolme rataa, kaikissa kolmessa luokassa. Pidin sitä oikein hyvänä, ajattelin että sitten Pomo on lösähtänyt, eikä kerkiä ainakaan pelkäämään mitään. Mä en sitten ajatellut että se voisi oikeasti lösähtää jopa liikaa, heh.
Pomon suoritettua ratansa, oli mun vuoro kiivetä kyytiin. Heppa oli jo kovin hikinen ja vähän kaikkensa antaneen näköinen, voi rassukkaa. Käveltiin hieman verryttelykentällä, sitten tulin alas selästä, ja sain kannukset. Tai sain ja sain. En mä oikein tiedä halusinko mä niitä vai en, eheh. Luotin nyt kuitenkin siihen etten seivästä Pomoa niillä (vaikken olekaan ikinä ratsastanut kannuksilla. Lohdutukseksi voin kuitenkin todeta että onneksi poni on sen verran pieni, että ei siihen ole kovin helppo mun kannuksilla osua.)
Ensin vaan kävelin hetken siellä toisella kentällä. En viitsinyt pyytää mitään, muutaman voltin vain. Poni oli niin nuutunut ja silleen. Ja meillä oli lieviä erimielisyyksiä. Poni kun tuntui olevan sitä mieltä ettei hän jaksa enää, vaan meidän pitää mennä talliin. Minä yritän tehdä hienoja voltteja, mutta Pomo ei oikein ottanut kuuleviin korviinsa suuntatoiveitani, vaan koitti livahtaa huomaamattomasti portille.
Käveltiin meidän viralliselle kentälle verryttelyyn. Mua oikeastaan kauhistutti tää kävely tarhojen välissä kentältä toiselle, mutta päästiin ihan asiallisesti toiselle kentälle, mitä nyt poni jatkoi rataa "ei oikein huvittais mennä sinne"
Täällä koitin sitten jo pikkasen tehdä jotain. Kaaottista. Väistöt eivät onnistuneet. En mä kai siihen uskonutkaan. Tai no, ehkä ihan pikkasen, heh. Joo, ei niin mitään tapahtunut. Otin pari pientä harjoitusravi pätkää ja totesin että Pomo on todellakin kuollut. Ensin sain potkia sitä raviin ja ravi oli löllöä ja hyytyi käyntiin heti tilaisuuden tullen. Kääntäminenkään ei ravista onnistunut, sillä Pomo joko hyytyi tai yksinkertaisesti posotti kaverin perässä.
Verryttely oli oikeasti ihan hirveä :D Luovuinkin sitten toivosta, annoin pitkää ohjaa ja käveltiin vain. Toivoin että a) Pomo saa virtaa kävellessään ja b) että mä oikeasti saan kaiken toimimaan vaikken verkassa voinutkaan oikein mitään tehdä :D Ei se niin vakavaa, vaikka melkein jo harkitsin karkaavani paikalta. Pelkäsin että koko rata on sitä ku potkin Pomoa raviin ja ääks.
Ei oo mitään menetettävääkään, joten eikun radalle. Ja mä ajattelin oikeasti positiivisesti, meni miten huonosti vaan, oon mä silti hei viides! Wuhuu, mikä mahtava sijoitus (joojoo, viis ratsukkoa siinä tais olla. Ei liity tähän nyt)
Lähdettiin radalle siitä sitten. Pomo katsoi tilaisuutensa tulleen ja jouduttiin tappelemaan siitä käveleekö herra poni ulos avonaisesta portista, vai meneekö se kiltisti tuomaripäätä katselemaan. Luojan kiitos päätettiin mennä ihailemaan tuomareja. Käveltiin sinne, katottiin ettei
Pillin vihellys ja ponia raviin. Ihanaa kyllä, poni oikeasti reipastui kun asteltiin sinne aitojen sisään. Tuli sellanen fiilis että poni on valmis pusertamaan vielä viimeiset mehut itsestään, jotta saataisiin rata suoritettua. Ja onneksi näin kävi, jos se olisi ollut yhtä lösö kuin verkassa... No.. joo :D
Mentiin harjoitusravia ja mulla oli ihan ideana että ravataan pitkä sivu ja sit käännytään keskihalkaisijalle ja aloitetaan. Ei toiminut niin. En nyt ihan muista mitä siinä kävi, mutta tuli sellanen olo että poni posottaa yli aitojen. Poni siirtyi käyntiin, ei ylitetty aitoja, mutta ei me myöskään päästy keskihalkaisijalle kuin vasta ympyrän kautta. Ei se mitään, eihän se rata nyt ollut vielä alkanut.
Keskihalkaisijalle käännyttiin. Keskihalkaisijamme tosin taisi sijaita pari metriä vasemmalla ja käännös oli uskomattoman löysä. Pysähdys oli oikein pitkä piimänen ja poni ei millään rauhoittunut seisomaan. Sain sentään tervehdittyä ja siitä sitten raviin.
Tai ainakin piti lähteä raviin, Pomo ei oikein jaksanut ja vaikka olevinas kaikkeni tein, ei ponista irronnut kuin käyntiä. Ainakin käännyttiin oikeaan suuntaan ja ravikin saatiin ennen ensimmäistä volttia.
Voltti oli ihan ookoo. Saatiin se tehtyä, se oli suunnilleen oikean kokoinen. Ainoa vika oli ehkä lievä epäsymmetrisyys ja se, ettei tehty sitä pisteessä.
Kääntyminen keskihalkaisijalle oli taas löysä ja vetelä, jonka ansiosta käännös oli liian pyöreä ja keskihalkaisija oli vieläkin vähemmän keskellä. Voltti vasemmalle oli ihan hyvä, vähän hidas ja varmaan kaukana pisteestä. Kuitenkin se oli voltti ja onnistui ihan hyvin, mä vähän pelkäsin tota keskihalkaisija käännöstä.
Siitä taas oikealle, jonne jopa päästiin, vaikka saattoi olla pikkaisen vaikeuksia. Sitten askeleen pidennys/temmonlisäys. Salaisuutena voin kertoa etten ole tainnut ikinä sitä edes tehdä. Oikeastaan aika moni asia tossa radassa oli sellasta, jota tein kisapäivänä ekaa kertaa, kheh.
Temmonlisäys oli.. No, paperissa lukee ettei temmonlisäystä. Mä olen kuitenkin tyytyväinen, vauhti kasvoi ja väheni tehtävän loputtua. Ja homma pysyi hallinnassa. Olen tyytyväinen. Se vaan että melkeen väittäisin että toi meidän temmonlisäys vauhti oli sellasta mitä sen olisi koko ajan pitänyt olla ja tälleen. Siis koko radan ois varmaan pitänyt mennä sillä vauhdilla. Ei voi mitään :)
Sitten tuli käyntisiirtymä, ainakin metrin liian aikaisin, ja takapäänväistätys. Ei mitään. Ei niin yhtään mitään.
Ravi saatiin taas vähän myöhässä, mutta pitkältä sivulta pitkälle sivulle tie oli jo pikkasen parempi. Siinä koitin oikeasti suunnitella sen tien ja kääntää terävästi. Ihan ookoo.
Käynti tuli varmaan taas ihan väärässä paikassa ja pohkeenväistö oli huonompi kuin ekaan suuntaan jos vaan mahdollista.
Laukka sitten. Positiivista: mua ei jännittänyt laukannosto. Negatiivista: se ei jännittänyt koska tiesin ettei laukka nouse. Koitin mä valmistella, ponia eteen. Ei noussut. Ravia tuli kyllä, heh.
Keskiympyrä mentiin ravilla, laukka nousi vasta lyhyellä sivulla, eli päästiin me sentään laukassa tekemään kokorataleikkaa. Ihan ookoo, paitsi että laukka loppui muutaman metrin liian aikaisin ja oikastiin koko kulma.
Raviympyrä oli ihan kohtuu hyvä, Pomo meinasi karata suoraan, muttei pahasti. Laukannosto tuli taas myöhässä, tosin vain neljäsosa ympyrän verran. Ja uskomatonta kyllä, tämä vasen laukka oli oikein kiva. Tehtiin se ympyrä loppuun, sitten kokorataleikkaalle ja kammoksumani temmonlisäys laukassa. Sain ponia pikkasen eteen ja laukka tuntui kovin hyvältä. (se vaan että taas ollaan siinä että se laukka olis saanut olla tollasta varmaan koko ajan. Mut joo.) Siinä temmonlisäyksessä laukka pyöri jotenkin tosi kivantuntuisesti.
Siirtymä raviin tuli taas kymmenen metriä liian aikaisin, en tosin kuollaksenikaan osaa sanoa lopettiko Pomo kesken vai hiljensinkö minä vaan liikaa :D Sitten ravia, joka tosin lopahti liian aikaisin, sillä poni päätti että hän haluaa portille. Tahkottiin ja onnekseni sain ratsuni keskihalkaisijalle, mutta hyvistä yrityksistäni huolimatta en ravia enää saanut vaan tultiin pysähdykseen käynnistä :D Osasyy epäonnistumiseen saattoi toki olla se, että mäkin oli jo aivan kuollut ponin puskemiseen, heh.
Lopputervehdys ja sitten saatiin sääliaplodit :) Ja eikun toiselle kentälle loppukävelemään.
Minä oli kauhean tyytyväinen :) Mun ekat kisat, jee. Saatiin suorittaa rata kokonaan, toinen jee. Poni oli vaan laiskimus, joka vähän hankaloitti, mutta toisaalta ei sekään ollut mun vikani, kolmas jee :D Ei säikytty, ei oi'ottu hulluna. Kaikki saatiin tehtyä vaikka askellaji olikin pikkasen väärä (joo, väistö. Mut jee, sain keskiviikkona sen kolme askelta väistätettyä) Mä muistin radan, jippii! Ei ongelmaa, ihanaa kun suoritin rataa silleen aivokuolleena, paljon miettimättä mitä seuraavaksi tehdään.
Mielettömän hyvät fiilikset ja katos kaikki se pienikin mietintä siitä mitä muut olivat kamalasta ja rumasta radastani mieltä. Minä oli niin tyytyväinen :) Poni yritti parhaansa ja oli hieno ja minäkin osasin ihan kohtuu hyvin. (mun vasen käsi muuten tekee jotain ympyräliikkeitä, se ei pitänyt ulko-ohjaa vakaana. Ja mä oon vinovino) Tää jotenkin innosti ja herätti ja kaikkea. Toivottavasti tästä lähtee oikea nousukiito, tää oli nimittäin oikein hauskaa :)
(harmonia välillämme on käsinkosketeltavaa)
Käveltiin Pomon kanssa vähän loppukäyntejä toisella kentällä, sitten poni talliin, varusteet pois ja vähän sientä hikisimmille kohdille. Hieno poni oli :)
Tietona tuli että sain sata pistettä. Sata on hyvä. Oikein kaunis luku ;)
Kateltiin vielä noiden palkintojenjakoa ja sitten saatiin pöytäkirjat. Ainoa asia jota odotin :D
Paras numero oli 5,5 ja huonoin nolla. Mutta kyllä siinä suurin osa oli 4,5-5,5. Ihan hyvä, vitonenhan on kuitenkin keskitaso :) Me oltiin pikkasen yli, pikkasen alle ja keskitasolla (ja niissä parissa jutussa reippaasti alle keskitason.) Tykkäsin numeroista joka tapauksessa, ihan mukava arvostelu. Tai siis oli se ainakin kyllin tiukka, ei sellanen löysä arvostelu olisi ollut yhtään kiva. Ja kyllä mä oon tyytyväinen esim siihen että sain ne kaks nollaa noista kohdista joissa poni ei laukannut. Ei mitään säälipisteitä you know :)
Tosin ne alakerran pisteet olivatkin vähän ehkä.. Osittain ehkä vähän turhan armolliset :D Muista vitonen, vain oikeista teistä 4,5.
No, ei muuta. Mutta se kohta "hevosen muoto ja eteenpäinpyrkimys" olisi kyllä mun mielestä voinut olla vaikka nolla, vitonen oli ihan huiman iso numero siihen :D Poni kulki kuin kameli autiomaalla ja eteenpäinpyrkimystä ollut nähnytkään. Miten vain. Ja joo, pisteitä 100/230. Eli puolet olisi ollut 115. Eli jäi niinku viidestätoista pisteestä se puolet pisteistä.
Joku voi olla erimieltä, mutta mun mielestä ei ollenkaan paha :) Jos oisin saanut sen laukan nousemaan ja oltais saatu pisteet niistä kahesta nollasta, niin siitä olis tullut jo ainakin kuus pistettä (olen niin optimistinen) jolloin oltaisiin oltu puolesta vain yhdeksän pisteen päässä.
Että ei ollenkaan paha, ei ollenkaan :)
Ja olen oikeastaan ihan iloinen ettei päästy läpi. Nyt ei ole pakkoa mennä estekisoihin, ei ole pakkoa olla tarpeeksi hyvä. VOI mennä jos haluaa, mutta jos (ja kun, vai?) ei halua, niin ei ole pakko :) Se on hyvä.
Enkä muutenkaan jäänyt pekkaa pahemmaksi, meijän porukasta ei kukaan päässyt läpi. Että tästä on hyvä jatkaa :D
Vein vielä Pomon tarhaan ja lähdettiin kotiin.
Ja voisin vielä toistaa, olen kovin tyytyväinen :) Oikein hauskaa, oikein mukavaa. Ensimmäiset kisat, se ettei mennyt läpi on ihan sivuseikka. Nyt on tulos josta parantaa, heh.
Ja joo, varmaan puolet noista kommenteista liittyivät jotenkin vauhtiin, tai sen puutteeseen, eeheh.
SITTEN VIELÄ
Video. Voisin lisätä taas sen suosituksen, että jos tykkäät järkyttyä harkitse vielä sen katsomista. En mä sano että se meni hyvin, tai että oli kauhean nätti ja sujuva rata (mulla muuten vispaa kädet ihan hulluna kun koitan saada sen laukan nousemaan, eh) mutta mä olen tyytyväinen, en ollenkaan pettynyt :)
Musiikit olivat jotain jota koneelta löysin, voi ne hiljentää jollei tykkää. Jaaa.. Hmm.. Pistin ne tuomarin kommentit siihen, tykkäsin siitä ideasta ja halusin toteuttaa sen ja silleen. Eli sieltä näkee miten tuomari meidät haukkui :)
Jaa.. Hmm.. Toivottavasti toimii
Tiistaihin sitten, ehkä nyt alkaa ne paremmat fiilikset jo pikku hiljaa. Mutta nyt on ainakin oikein superfiilikset :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti